Unkarilainen Orsolya tuli kotiimme elokuussa. Asumme Kangasalla muutaman sadan metrin päässä keskustasta järven rannalla viihtyisässä rivitaloasunnossamme, jossa ”Orsille” oli mahdollisuus tarjota oma huone ja Wi-Fi-yhteys nuorten rakastamien nettiyhteyksien ja -tarjonnan takia.
Orsolyan ensireaktio tarjoamastamme huoneesta ja WC:stä oli ”Wow!” Oma huone ja rauha Budapestin kodin yhteisasumisen jälkeen oli kaiketi luksusta. Kävimme heti alkuvaiheessa keskustelun meillä asumisen säännöistä: pitää osallistua siivouksiin, oma huone on pidettävä kunnossa itse ja astianpesukone pitää täyttää ja tyhjentää oma-aloitteisesti.
Lisäksi meille on aina ilmoitettava, mihin menee, missä on ja koska tulee kotiin jne. Ja syömme sitä ruokaa, mitä suomalaiset yleensä syövät. Jos on nälkä, niin jääkaapista saa ottaa mitä haluaa ja tehdä ruokaa itselleen.
Arki on sujunut kohtuullisesti edellä kerrotun mukaisesti. Orsi on iloinen ja erityisen täsmällinen vapaaehtoistyössään sekä suomen kielen opiskelussaan. Häntä ei näissä asioissa tarvitse valvoa tai patistaa. Hän on saanut myös useita ystäviä Kangasalta ja muualta Suomesta.
Ruokailuissa olemme noudattaneet suomalaista kotiruokakaavaa. Ihan kaikki meille maistuva ei ole ollut Orsin mieleen, esimerkiksi perinteinen ja meistä herkullinen makkarakeitto. Hän on kyllä valittamatta tyytynyt osaansa tai syönyt jotakin hänelle maistuvampaa tai terveellisempää.
Vanhemmat vierailulla
Orsi pitää tiiviisti yhteyttä hänelle rakkaaseen perheeseensä, ystäviinsä ja tietysti juuri ennen Suomen-matkaa tapaamaansa poikaystäväänsä. Siksi yhteiset iltakeskustelut hänen kanssaan ovat harvinaisia, mutta kertaakaan hän ei jätä kysymättä, miten päivämme on sujunut.
”Tosi kivaa oli, kun Orsin vanhemmat tulivat tapaamaan tytärtään ja tutustumaan meihin ja Suomeen. Vietimme yhdessä laatuaikaa ja saimme lähes pakollisen vastavierailukutsun heidän kotiinsa Budapestiin. Sinnehän mennään!”
Olemme käyneet muutamia kertoja yhteisissä tilaisuuksissa sekä vierailleet lastemme ja lapsenlapsiemme luona. Orsi oli mukana myös SPR:n Kangasalan osaston pakolaisten hyväksi järjestämässä vaatekeräyksessä, joka sai paikallislehdessäkin huomiota.
Tosi kivaa oli, kun Orsin vanhemmat tulivat tapaamaan tytärtään ja tutustumaan meihin ja Suomeen. Vietimme yhdessä laatuaikaa ja saimme lähes pakollisen vastavierailukutsun heidän kotiinsa Budapestiin. Sinnehän mennään!
Ystävyyttä yli vuosien
Meillä on ollut vaihto-oppilas mm. Italiasta ja Thaimaasta ja heidän perheidensä luona olemme vierailleet ja nauttineet heidän tarjoamastaan vieraanvaraisuudesta. Thaimaassa koko suku oli mukana kolmen viikon ajan, kun matkustelimme heidän kanssaan eri puolilla maata. Ei ole Venetsiassa ja Adrian meren rannalla Caorlessa lomailustakaan valittamista. Costa Ricaan meillä on kutsu Rebecalta, joka majoittui luonamme ennen Orsia. Rebecca muistuttelee kutsusta viesteissään ja odottaa Risella-riisipussia tuomiseksi.
”Vuosia jatkuva aito ystävyys on todella palkitsevaa.”
Nämä meillä asuneet vaihto-oppilaat, ja varmaan tulevaisuudessa Orsikin, pitävät meihin oikeastaan enemmän yhteyttä kuin omat lapsemme. Vuosia jatkuva aito ystävyys on todella palkitsevaa. Isäntäperheenä tutustuu toisesta kulttuurista oleviin ihmisiin ja erityisesti nuoriin. Kielitaitokin siinä ohessa kehittyy, mutta kyllä suomellakin pärjää, kun ottaa elekielen avuksi. Olemme jo ikäihmisiä ja lastenlapset kaipaavat meitä, joten ehkä Orsi sai kunnian olla viimeinen meillä asuneista vaihto-oppilaista ja vapaaehtoisista.
Ulla ja Matti Kauhanen
Maailmanvaihdon kautta Suomeen saapuu vuosittain vapaaehtoistyöhön 6–12 kuukaudeksi kolmisenkymmentä nuorta eri puolilta maailmaa. Isäntäperheet tarjoavat nuorille vapaaehtoisille ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua elämään paikallisessa kodissa. Kotiovensa vapaaehtoiselle avaavat perheet saavat uuden ystävän ja mahdollisuuden nähdä oman asuinympäristönsä uusin silmin. Lue lisää ja hae isäntäperheeksi!