Vapaaehtoistyöntekijä opettaa ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta

Joutsenon Opiston rehtori Ulla Huhtilainen kertoo, miten ulkomaalaiset vapaaehtoiset ovat sulautuneet osaksi lappeenrantalaisen kansanopiston arkea.

Kertoisitko hieman Joutsenon Opistosta?

Vuonna 1950 toimintansa aloittaneessa opistossamme on tarjolla vapaan sivistystyön koulutusta. Painopistealueina meillä ovat vieraat kielet ja taide. Lisäksi tarjoamme avoimen yliopiston opintoja. Pääosa noin sadasta opiskelijastamme on korkeakouluun tähtääviä ylioppilaita eri puolilta Suomea. Opiskelijoilla on mahdollisuus asua opistomme asuntolassa.

Miten ulkomaalaiset vapaaehtoiset ovat sopeutuneet työympäristöönne?

Opistossamme on vielä varsin lyhyt perinne vapaehtoistyöntekijöistä. Ensimmäinen vapaaehtoistyöntekijämme tuli vuonna 2017 Brasiliasta. Tämän kokemuksen rohkaisemana päätimme tarjota työskentelymahdollisuuksia heti
seuraavana vuonna uudelle vapaaehtoistyöntekijälle, ja tällä hetkellä meillä työskentelee nuori Taiwanista. Hän suunnitteli olevansa opistollamme puoli vuotta, mutta jo muutaman viikon päästä hänen saapumisestaan sovimme yhdessä määräajan jatkamisesta täyteen vuoteen.

Molemmat vapaaehtoisistamme ovat päässeet melko nopeasti sisään työyhteisöömme. Ensimmäisten viikkojen aikana on tärkeää huolehtia, ettei työntekijä jää liikaa yksin mahdollisen koti-ikävänsä kanssa. Päivittäinen kuulumisten kysely ja ystävällinen tervehdys merkitsevät paljon. Olemme perehdyttäneet vapaaehtoistyöntekijät heti alusta lähtien samalla tavoin kuin kaikki muutkin opistolle töihin tulevat työntekijät. Uskon sen auttaneen sopeutumista työyhteisöön.

Millaisia työtehtäviä vapaaehtoisilla on ollut?

Vapaaehtoistyöntekijät ovat saaneet vaikuttaa omiin työtehtäviinsä, joihin on tähän mennessä kuulunut muun muassa avustavat toimistotyöt, kiinan kielen opettaminen, talonmiehen ja siistijöiden auttaminen, vieraiden majoitus opiston asuntolaan ja oppitunneilla apuopettajana toimiminen. Työtehtävien moninaisuus ja haasteellisuus ovat lisääntyneet sitä mukaa kun vapaaehtoistyöntekijän osaaminen ja rohkeus tarttua työtehtäviin on voimistunut. Vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa ei ole ollut haasteellisia tilanteita. Kielitaidosta johtuvia väärinymmärryksiä on saattanut syntyä, mutta niistä on selvitty aina – useimmiten yhteisellä naurulla. Olemme tulleet hyvin toimeen vapaaehtoisten kanssa ja tarvittaessa olemme saaneet riittävästi tukea järjestöltä.

Mitä yhteistyö on antanut työyhteisöllenne?

Sekä henkilökuntamme että opiskelijamme ovat saaneet tutustua vapaaehtoistyöntekijöidemme kotimaan kulttuuriin niin työ- ja opiskeluajalla kuin vapaa-ajalla. Koemme, että eri taustoista tulevat vapaehtoistyöntekijät auttavat meitä kaikkia ymmärtämään entistä paremmin erilaisuutta ja myös arvostamaan sitä. Vapaaehtoistyöntekijämme ovat asuneet opiskelijoidemme kanssa samassa asuntolassa, mikä on auttanut vapaaehtoistyöntekijöiden tutustumaan opiskelijoihimme ja jopa ystävystymään heidän kanssaan. Paikalliset tavat, ruokakulttuuri ja suomen kieli tulevat vapaaehtoisillemme tutuiksi jokapäiväisessä toiminnassa. Toivon yhteistyön jatkuvan edelleen!

Kuva: Vapaaehtoistyöntekijä ja rehtori: Vapaehtoistyöntekijät tuovat oman positiivisen lisänsä opiston arkeen. Taiwanilainen vapaaehtoistyöntekijä Chih Wen ja rehtori Ulla Huhtilainen (oik.) jouluisissa tunnelmissa joulukuussa 2018. Ullan terveiset vapaaehtoistyötä harkitseville: ”Tervetuloa Joutsenon Opistoon! Uskon, että vuosi tai puoli vuotta opistossamme rikastuttaa elämääsi monella uudella kokemuksella, jos olet valmis kohtaamaan uuden kulttuurin ja työyhteisön ennakkoluulottomasti. Aika Joutsenon Opistossa jää varmasti mieleesi positiivisena kokemuksena.”

Teksti: Kaisa Rahko
Kuva: Joutsenon opisto

Juttu on ilmestynyt MaailmaVaihtoa 1/2019 -lehdessä Vapaaehtoistyötä ympäri maailmaa -palstalla, jolla tutustutaan ICYE-vapaaehtoistyömahdollisuuksiin ympäri maailmaa.