Kansainvälinen ICYE-verkosto tasoittaa tietä perustamalla South-to-South-stipendirahaston globaalin etelän maiden välisille vapaaehtoisvaihdoille.

Maailmanvaihto lähettää vuosittain maailmalle 20–40 vapaaehtoista, joista useimmat ovat 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia. Vastaavasti Maailmanvaihto myös vastaanottaa nuoria vapaaehtoisia maailman eri kolkista vuositasolla suurin piirtein 30–40 henkilöä. Suuri osa näistä vapaaehtoisvaihdoista tapahtuu kansainvälisen ICYE-verkoston kautta, jossa Maailmanvaihdon vapaaehtoiset osallistuvat pääosin ICYE-vapaaehtoistyöohjelmaan, mutta myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

Vuonna 2021 kansainväliseen International Cultural Youth Exchange (ICYE) -federaatioon kuuluu 39 järjestöä, jotka kaikki edustavat ICYE:tä omissa maissaan. ICYE-verkosto pyrkii edistämään kulttuurien välistä ymmärrystä, tasa-arvoisten mahdollisuuksien toteutumista, suvaitsevaisuutta ja rauhaa järjestämällä ohjelmaan osallistuville nuorille aikuisille haastavia oppimiskokemuksia itselleen vieraassa maassa. Toinen tärkeä tavoite on edistää ohjelmaan osallistuvien henkilökohtaista kasvua tarjoamalla mahdollisuus osallistua kansainvälisiin vapaaehtoistyöohjelmiin.

”South-to-South Scholarship Fund yrittää paikata taloudellista kuilua, joka vallitsee globaalin etelän ja globaalin pohjoisen maiden nuorten välillä.”

Vuosittain noin 700 henkilöä suorittaa vapaaehtoisvaihtonsa ICYE-verkoston sisällä. Suurin osa näistä vapaaehtoisvaihdoista tapahtuu pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon maiden välillä. Vapaaehtoisvaihdon kuluja katetaan osin osallistujien maksamilla osallistumismaksuilla. Jos vaihto on vastavuoroista, vapaaehtoisen osallistumismaksu käytetään lähinnä tämän lähtömaassa, sinne saapuvan vapaaehtoisen ohjelmakuluihin. Muutoin osallistumismaksulla katetaan etenkin lähtevän vapaaehtoisen kuluja kohdemaassa. Vapaaehtoisjaksoja rahoitetaan toisinaan myös EU:n hankerahoituksella.

ICYE-federaatiossa vapaaehtoisvaihtoa globaalin etelän sisällä on ollut vähän. Esimerkiksi vuosien 2015–2018 välillä 2778 vapaaehtoisvaihdosta vain alle prosentti (21 vaihtoa) tapahtui kahden globaalin etelän maan välillä. Suurimmat syyt nähdään federaatiossa rakenteellisina: globaalin etelän ohjelmatarjonnassa ei ole yhtäkään rahallisesti tuettua ohjelmaa (kun taas esim. vuonna 2015 saksalaisista vapaaehtoisista 91 prosenttia osallistui valtion tukemaan vapaaehtoisohjelmaan), matkustus- ja viisumikulut ovat usein globaalin etelän maiden osallistujille suhteessa kalliimpia ja lentoreititkin kulkevat useamman mutkan kautta.

ICYE-federaatio pyrkii vahvistamaan vapaaehtoisvaihtoa etelän maiden välillä. ICYE on viime vuosina tukenut vaihtoa taloudellisesti ja tänä vuonna se aloitti globaalin etelän maiden nuorisolle suunnatun stipendirahaston nimeltä “ICYE South-to-South Scholarship Fund”, johon kuka tahansa voi lahjoittaa. Pyysimme kahta South-to-South Scholarship Fund -työryhmän jäsentä kertomaan rahastosta sekä sen taustoista.

Courtney Kelner työskentelee ICYE:n kansainvälisessä toimistossa Berliinissä ja esittelee samalla kansainvälisen verkoston toimintaa keskustoimiston näkökulmasta. Mercie Kubasu edustaa puolestaan Kenian ICYE-toimistoa ja samalla globaalin etelän näkökulmaa. Molemmat ovat olleet tärkeässä roolissa edistämässä tukirahaston kehitystä.

Keitä olette? Mitkä ovat työnne palkitsevimmat ja haastavimmat puolet?

Courtney: Aloitin työt kansainvälisen ICYE:n toimistossa Berliinissä vuoden 2021 alussa. Olen aiemmin työskennellyt vapaaehtoissektorilla ympäristönsuojelun parissa. Vapaaehtoishistoriani alkoi 15 vuotta sitten Kirgisiassa Yhdysvaltojen Peace Corps -joukkojen parissa. Lempiteemani töissä on ehdottomasti South-to-South-rahasto, ja haastavinta näin korona-aikaan on ollut kasvokkaisten kohtaamisten puute.

Mercie: Olen ollut töissä ICYE Kenian Nairobin toimistossa vuodesta 2016 lähtien. Opiskelin kansainvälistä liiketaloutta ja olen näiden viiden vuoden aikana oppinut paljon kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmasta. Kolmen kuukauden työvaihto Saksan ICYE:n toimistoon (ICJA) antoi minulle vähän vastaavaa kokemusta kuin mitä vapaaehtoisemme käyvät läpi ja lisäsi ymmärrystä kansainvälisen vapaaehtoistyöverkoston rakenteellisista haasteista.

Miten kansainvälinen ICYE-verkosto toimii? Minkälaiset päätöksenteko- ja toimeenpanoelimet federaatiolla on?

Courtney: ICYE on rakenteeltaan federaatio, jonka kansalliset järjestöt ovat itsenäisiä. Samalla kuitenkin kukin järjestö on riippuvainen yhteistyökumppaneistaan. Tällainen rakenne vaatii sen, että kumppanit luottavat toisiinsa. Jaetut arvot, yhdessä laaditut sopimukset ja toimintaperiaatteet auttavat rakentamaan ja säilyttämään luottamusta organisaatioiden välillä. Luotamme paljon verkoston sisäiseen solidaarisuuteen. Isoista linjoista ja toiminnan suunnasta päätetään joka toinen vuosi järjestettävässä yleiskokouksessa, johon osallistuu edustajia jokaisesta kansallisesta järjestöstä. Yleiskokouksen päätösten toimeenpanemisesta vastaa ICYE:n johtokunta, joka koostuu kansallisten järjestöjen edustajista. Johtokunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja kokoontuu kahdesti vuodessa. ICYE:n kansainvälinen toimisto Berliinissä vastaa käytännön tasolla vapaaehtoistyöohjelman ja yhteistyöverkostojen kehittämisestä. Toiminnan kannalta on tärkeää, että ihmiset ovat mukana luomassa sääntöjä, joiden mukaan toimitaan, jotta he myös itse uskovat yhteisiin toimintaperiaatteisiin. ICYE:n päätöksentekotavat ovat siis hyvin horisontaalisia. Siinä on etunsa, mutta kääntöpuolena voi olla päätöksenteon hitaus. Erilaisten työryhmien kohdalla, kuten tämän rahaston ympärille perustettu, kokoontumistahti voi olla paljon nopeampikin, tarpeen mukaan.

Mercie: Tykkään verrata kansainvälisen toimiston roolia selkärankaan. Kansalliset järjestöt toimivat kuin kehon raajat ja kansainvälinen toimisto varmistaa raajojen toimintakyvyn. On totta, että ICYE:n hallintotapa vie oman aikansa, mutta arvostan sen demokraattisuutta. On myös tärkeää, että jäsenjärjestöjen edustajat valitsevat itse olla mukana kehittämässä federaatiota ja tähän ICYE antaa hyvin tilaa. Kukin yksilö kuitenkin tuo oman näkemyksensä toimintatapojen kehittämiseen. Monikulttuurisessa yhteistyöverkostossa toimiminen opettaa myös tietynlaista kulttuurista nöyryyttä (engl. ‘cultural humility’), joka on arvokas taito kansainvälisessä yhteistyössä.

Miten South-to-South -stipendirahasto sai alkunsa?

Courtney: ICYE-verkostossa on kiinnitetty huomiota globaalin etelän maiden välisten vapaaehtoistyövaihtojen suhteelliseen vähyyteen jo viimeisen vuosikymmenen ajan. Voidaan puhua suoranaisesta kuilusta, joka vallitsee globaalin etelän maiden välisten vaihtojen määrässä suhteessa muidentyyppisten vapaaehtoisvaihtojen määrään. Monet ongelman juurisyistä ovat rakenteellisia, haasteellisista lentoreiteistä ja kalliista matkustuskuluista alkaen, mutta paljon olisi tehtävää myös asenteiden muuttamiseksi. Nykyään ollaan tietoisempia ja kiinnostuneempia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eri puolista ja ICYE:kin haluaa tehdä tässä osansa. Totesimme, että yksi konkreettisimmista asioista, joihin voimme vaikuttaa, on omat tukijärjestelmämme. South-to-South Scholarship Fund yrittää paikata taloudellista kuilua, joka vallitsee globaalin etelän ja globaalin pohjoisen maiden nuorten välillä. Meillä on myös varmasti osamme tehtävänä uuskolonialististen rakenteiden esille tuomisessa ja yritämme tehdä voitavamme sen eteen, ettemme osaltamme vahvistaisi näitä rakenteita.

Mercie: Courtney kertoi hankkeen taustasta hyvin. Olen itse työni kautta saanut todistaa, että meillä on työsarkaa paikallisten nuorten asenteiden muuttamisessa vapaaehtoistyömyönteisiksi muutenkin kuin etelästä pohjoiseen suuntautuneena. Tuetut globaalin etelän maiden väliset vapaaehtoisvaihdot toisivat nuorille enemmän houkuttelevuutta lähteä toisiin globaalin etelän maihin. Globaalista pohjoisesta haetaan vapaaehtoistyökokemuksen rinnalle usein muitakin mahdollisuuksia elämässä. Kun globaali etelä vapaaehtoistyökohteena nousee houkuttelevuudessa, myös kulttuurivaihto ja kokemukset monipuolistuvat. Toivon, että yhtenä seurauksena globaalin etelän maista lähteneet, vapaaehtoiskokemuksestaan rikkaammat nuoret olisivat halukkaita palaamaan ja ns. aivovuotoefekti saataisiin loppumaan.

Minkälaisia toiveita teillä on South-to-South -stipendirahaston vaikutuksista?

Mercie: Rahaston yhteydessä lanseerattiin häshtägi #EquitableVolunteering (vapaamuotoisesti suomeksi ‘yhdenvertainen vapaaehtoisuus’). Yksi toiveistani on, että ICYE-verkoston globaalin etelän paikallistoimistot eivät olisi enää niin vahvasti riippuvaisia globaalista pohjoisesta saapuvista vapaaehtoisista ja heidän maksamistaan ohjelmamaksuista. Kansainvälinen vapaaehtoistyö on upea mahdollisuus kerätä ammatillisesti hyödyllisiä taitoja ja matkan varrella tapahtuu usein paljon henkilökohtaista kasvua. Toivon, että rahaston avulla useammalle nuorelle globaalin etelän maista tarjoutuu mahdollisuus osallistua kansainväliseen vapaaehtoistyöhön, ja että ICYE saa enemmän arvostusta keskeisenä tekijänä kansainvälisen ja etenkin tasa-arvoisen vapaaehtoistyön kentällä.

Courtney: Toivon, että jatkossa saamme yhä monipuolisempaa osallistujajoukkoa – ettei tarvitsisi olla varakkaasta perheestä saadakseen kansainvälisen vapaaehtoistyökokemuksen. Yleisemmällä tasolla olisi myös mahtavaa nähdä ICYE:n paikallistoimistojen saavan yhä paikallisempiin konteksteihin sidottua rahoitusta ja etteivät ne olisi niin riippuvaisia eurooppalaisesta rahoituksesta.

Miten South-to-South-stipendirahastoon voi lahjoittaa?

• Lue lisää ICYE:n sivulta: https://www.icye.org/icye-south-to-south-scholarship-fund tai
• suunnista suoraan lahjoittamaan osoitteeseen: https://www.betterplace.org/en/projects/92588-equitablevolunteering-donate-for-life-changing-intercultural-learning.