Käyvätkö keskusteluissa tunteet toisinaan liian kuumina? Uhkaako kuuntelu unohtua arjen pyörteissä? Vuorovaikutukseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta se säilyy rakentavana voimana. Tässä kolme vinkkiä.
1. Kuuntelenko?
Tärkein elementti siltojen rakentamisessa on uskaltaa astua rakenteilla olevalle sillalle; kuplat rikkoontuvat erilaisia ihmisiä kohtaamalla ja kuuntelemalla. Voi kuitenkin olla vaikeaa kuunnella kärsivällisesti, mitä toisella on oikeasti sanottavana. Kuunteleminen on vuorovaikutustaitojen kärkikastia, ja sitä kannattaa harjoitella. Miten toinen on kertomansa asian kokenut? Mitä tunteita keskustelukumppanin puhe minussa herättää? Miksi? Vinkkejä kuuntelemisen ja muiden rakentavan keskustelun elementtien harjoitteluun on koonnut muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Erätauko-hankkeessa.
Lue lisää osoitteessa sitra.fi/eratauko.
2. Voimaa vuorovaikutukseen kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä
Kulttuuri- ja kielimuurit ovat usein potentiaalisia väärinkäsityksiin ja konflikteihin johtavia tekijöitä. Lacey McKivison on tutkinut Jyväskylän yliopistolle tekemässään gradussa Maailmanvaihdon kautta pitkäkestoiseen vapaaehtoistyöhön ulkomailla osallistuneiden kokemuksia ja jakson vaikutusta heidän vuorovaikutustaitoihinsa esimerkiksi työelämässä.
Tutkielman mukaan pitkäkestoisen vapaaehtoistyön mahdollistama vuorovaikutus eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa tukee tehokkaasti osallistujien kulttuurista kasvua. Sen ansiosta he ovat paitsi tietoisempia omasta taustastaan, myös kykeneväisempiä taitavaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa. Osallistujat kokivat, että vapaaehtoistyöjakso kasvatti heidän itsevarmuuttaan, kykyään sietää epävarmuutta sekä taitoaan kohdata haasteita.
McKivisonin pro gradu -tutkielma on luettavissa englanniksi osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60743.
3. Sovitellen sotaan
Tiestikö, että sovittelu on konfilktinratkaisun menetelmä, jolla on tiettyjen riita-asioiden ratkaisemisessa jopa lakiin kirjattu asema? Sovittelu kattaa sopuun pyrkivän dialogisen keskustelun menetelmiä aina koulujen vertaissovittelusta kansainvälisen tason konfliktinratkaisuun.
Keskiössä on muun muassa Maslow’n tarvehierarkian hyödyntäminen kysymällä, mitä osapuolet tarvitsisivat tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi tärkeä sovittelua ohjaava arvo on restoratiivisuus eli periaate siitä, että konfliktin aiheuttama vahinko on mahdollista korjata esimerkiksi kunnioittavan vuoropuhelun ja vastuunoton kautta.
On hyvä muistaa, ettei sovittelu ole vain jo syttyneiden tulipalojen sammuttamista, vaan sen menetelmiä käyttäen voidaan ehkäistä konflikteja ja edistää hyvinvointia eri yhteisöissä.
Lisää sovittelusta esimerkiksi Suomen Sovittelufoorumin sivuilta sovittelu.com.
Teksti: Kaisa Rahko
Kuva: Minna Räisänen
Kuvassa: Vapaaehtoistyöntekijät Emika Fuchigami ja Kaisa Kettunen tutustumassa toisiinsa ja vaihtamassa ajatuksia Maailmanvaihdon leirillä.
Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 1/2019 -lehdessä.