Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Lähdin vuonna 2013 Japaniin vapaaehtoistöihin kuudeksi kuukaudeksi.
Japanissa olin kahdessa vapaaehtoistyötyöpaikassa, joista molemmat olivat päiväkoteja. Ensimmäinen vapaaehtoistyöpaikkani sijaitsi Kusatsussa, jossa olin ensimmäiset kaksi kuukautta. Loput neljä kuukautta vietin Kasugaissa. Työnkuvaani kuului katsoa lasten perään, toimia lisäaikuisena sekä tehdä kevyitä siivoustöitä. Retkeilimme paljon ja leikimme usein ulkona. Opin lapsista paljon ja opetin heille asioita Suomesta. Koin työn mukavaksi ja merkitykselliseksi. Kanssatyöntekijäni ottivat minut hyvin vastaan ja minulla oli mukava tukiverkko niin töissä kuin sen ulkopuolella.
ICYE Japan oli tukemassa ja auttamassa minua hienosti koko vapaaehtoisjaksoni ajan. Mieleenpainuvia olivat etenkin ensimmäiset pari viikkoa Japaniin saavuttuani, kun pääsin tutustumaan Tokioon, kotimajoittaperheeseeni, ICYE Japanin henkilökuntaan ja toimistoon sekä muihin vapaaehtoisiin. Teimme päivittäin retkiä Tokiossa sekä pidimme kieli- ja kulttuurituokioita.
Päätin lähteä vapaaehtoiseksi, sillä lukion loppupuolella minulle iski pieni kriisi. En nimittäin halunnut jatkaa heti lukiosta päästyäni opintoja yliopistossa vaan halusin hengähtää ja tehdä jotain muuta. Silloin törmäsin Maailmanvaihtoon ja aloin tutustua tarkemmin, mistä on kyse. Japani valikoitui kohteekseni saman tien, sillä olin jo entuudestaan ollut todella kiinnostunut maasta: sen historiasta, kielestä, kulttuurista, ruoasta… Olin myös lukiossa suorittanut muutaman japanin kielen kurssin, minkä myötä kielitaitoa oli taskussa ainakin alkeet.
Vaikka kielen alkeista oli hyötyä, oli välillä myös turvauduttava käsillä kommunikointiin, kun aina yhteistä kieltä kaikkien kanssa ei löytynyt. Jokaisesta tilanteesta tuli kuitenkin selvittyä ja oli myös ihan kiva saada haasteita, kun piti keskustelutilanteista selvitä tavalla tai toisella.
Vapaa-ajallani tapasin paljon ihmisiä, joista tuli minulle todella tärkeitä, matkustelin ympäri Japania ja näin ja koin paljon mitä uskomattomimpia juttuja. Näin jälkikäteen reflektoidessa nämä asiat tuntuvat välillä jopa unelta. Väittäisin, että tuo aika Japanissa oli elämäni parasta aikaa. Kasvoin niin paljon ihmisenä, ajatusmaailmani laajeni ja opin olemaan itsenäinen ja sain kokea tämän kaiken upeiden ihmisten kanssa. Muistelen näitä aikoja ilolla, mutta myös haikeudella, sillä palaisin tuohon hetkeen silmänräpäyksessä, jos voisin. Nyt se on vain ihana muisto – muisto, josta kerron muille aina ilomielin, sillä siinä hetkessä pääsen hetkeksi palaamaan kaiken kokemani äärelle.
Minulle työ Japanissa lasten parissa on vaikuttanut vahvasti myös siihen, mitä teen nykyään. Olen toiminut opettajana Suomessa jo useamman vuoden ajan alakoulun puolella ja uskon löytäneeni oman alani. Lisäksi, polkuni Maailmanvaihdossa ei päättynyt vapaaehtoistyöjaksoon vaan suoritin siviilipalvelusvuoteni Maailmanvaihdon toimistossa.
Kehottaisin jokaista kokeilemaan vapaaehtoistyötä, sillä se antaa jokaiselle jotakin. Aina oppii uutta. Vapaaehtoistyöllä on suuri ja tärkeä merkitys. Työpaikkoja on laidasta laitaan ja jokaiselle löytyy jokin, joka kiinnostaa. Ihmiset, joita tapaa, jäävät myös suureksi osaksi elämää. Kokemukset nähtävyyksistä paikallisiin ruokiin ja juhliin jäävät mieleen. Kunhan pitää mielen avoimena ja uskaltaa kokeilla eri asioita, saa tästä kokemuksesta kaiken irti. Se aika, jonka viettää eri puolella maailmaa, jää ikuisesti osaksi sinua.
Juhani Kabanen
Ylimmäisen kuvan kaupunkinäkymä on Osakan yläpuolelta. Osaka on yksi kaupungeista, joissa matkustin vapaa-ajallani.