Miksi lähdin vapaaehtoistyöhön
Vapaaehtoistyö on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta en ollut aiemmin selvittänyt, miten siihen haetaan ja mitä se vaatii. Sain kuulla Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöohjelmasta äitini kautta. Hän on opinto-ohjaaja ja on aina lähettänyt minulle kursseja, työpaikkoja ja tapahtumia koskevia linkkejä, jotka saattaisivat kiinnostaa minua.
Olin valmistunut yliopistosta puoli vuotta aiemmin, mutta en ollut vielä löytänyt töitä, vaikka olin lähettänyt lähes sata hakemusta eri aloille. Jatkuva työnhaku alkoi tuntua turhauttavalta, joten päätin hakea vapaaehtoistyöhön ajatuksella, että ‘jos pääsen mukaan, voin pitää tauon oman elämäni suunnittelusta’. Nyt koen, että päätös oli oikea. Työnhakuprosessin jatkuvat ”valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun” -sähköpostit alkoivat jo vaikuttaa mielenterveyteeni, ja vapaaehtoistyö toi kaivattua suuntaa elämääni. Ainakin vuoden ajan minulla on selkeitä suunnitelmia, tavoitteita ja haaveita, joita voin toteuttaa.
Eri kulttuurit ovat aina kiinnostaneet minua, ja jo nuoresta asti olen haaveillut matkustamisesta ja maailman näkemisestä. Lukioaikana perheeni kotimajoitti monia vaihto-opiskelijoita, joista yksi oli Etelä-Koreasta ja yksi Japanista. Haaveenani on jo pitkään ollut matkustaa Itä-Aasiaan ja tutustua niihin maihin, joista vaihto-opiskelijamme tulivat. Kun valitsin vapaaehtoistyön kohdemaata, Etelä-Korea nousi luontevaksi vaihtoehdoksi. Olin jo jonkin aikaa opiskellut koreaa vapaa-ajallani, joten koin, että se helpottaisi sopeutumistani uuteen ympäristöön. Japania en sen sijaan ollut koskaan opiskellut, joten minusta tuntui paremmalta valita maa, jonka kieltä osasin edes vähän ennestään. Tämä päätös on tuntunut oikealta, ja nyt olen ollut tyytyväinen päädyttyäni työskentelemään Etelä-Koreaan.
Millaista vapaaehtoistyöpaikassani on ja mitä työhöni sisältyy?
Työpaikkani on Yangcheon YMCA:n aktiviteettikeskus Soulissa. Se on keskikokoinen YMCA:n haarakonttori, joka tarjoaa monipuolisia liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja paikallisille asukkaille. Keskuksen tavoitteena on kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä liikkumaan ja tehdä liikunnasta luonteva osa arkea edistämään sekä fyysistä terveyttä että kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Yangcheon YMCA tarjoaa laajan valikoiman tiloja ja harrastusmahdollisuuksia. Keskuksessa on muun muassa:
- Liikuntasali, jossa voi pelata jalkapalloa, koripalloa, sulkapalloa, lentopalloa ja muita pallopelejä.
- Uimahalli, joka sopii sekä vapaaseen uintiin että ohjattuihin tunteihin.
- Golf range, jossa golfin harrastajat voivat harjoitella lyöntejään.
- Kuntosali, joka tarjoaa puitteet monipuolliseen lihaskunto- ja aerobiseen harjoitteluun.
- Luokkahuoneita, joissa pidetään muita kursseja kuten musiikkia.
- Opiskelutila, joka on suunnattu nuorille ja aikuisille rauhalliseen opiskeluun.
Olen mukana lasten uintiopetuksessa avustamassa kolmena päivänä viikossa. Lisäksi toimin apuopettajana lasten jalkapallotunneilla sekä vanhusten venyttelytunneilla. Kahtena päivänä viikossa pidän myös ilmaista englannin puhekurssia aikuisille, jotka osallistuvat myös muihin Yangcheon YMCA:n tarjoamiin liikunta- tai musiikkiohjelmiin. Englannin opetus on täysin minun vastuullani ja etsin tarvittavat materiaalit netistä.
Tyypillinen vapaaehtoistyöpäiväni alkaa klo 10, jolloin saavun töihin ja hoidan pieniä tehtäviä, kuten kurssiohjelmien laittamista ilmoitustauluille. Aamupäivällä minulla on yleensä vapaata, joten hyödynnän tämän ajan korean kielen opiskeluun. Lounastauko on noin klo 11:30, jolloin menemme työkaverini kanssa ruokalaan syömään. Keittiön emäntä valmistaa päivittäin tyypillisen korealaisen aterian, joka sisältää keiton, riisiä ja useita lisukkeita, kuten kimchiä, maustettuja pavunversoja, pinaattia ja munakasta. Lounaan jälkeen kokoan seuraavien englannin tuntien sisällön noin tunnin ajan, ja sen jälkeen osallistun urheilutunneille. Työpäiväni päättyy klo 17, jonka jälkeen suuntaan rauhassa kotiin. Tiistaisin lähden kuitenkin suoraan töistä korean tunnille muiden vapaaehtoisten kanssa.
Vapaaehtoistyössä minua motivoi ennen kaikkea se, että näen konkreettisia tuloksia työstäni. On innostavaa seurata, kuinka lapset kehittyvät urheiluharrastuksissaan ja saavat lisää itseluottamusta omiin taitoihinsa. Samoin on palkitsevaa huomata, kuinka englannin opiskelijat rohkaistuvat puhumaan ja saavat varmuutta kielitaitoonsa, vaikka minulla ei ole pätevyyttä opettaa englantia eikä kielitaitoni ole natiivin puhujan tasolla. Lisäksi minulle on tärkeää, että työpanostani arvostetaan. Minulle on tärkeää saada kiitosta ja huomata, että myös pienet teot voivat merkitä paljon. Vaikka monet tekemäni asiat tulevat minulle luonnostaan, on silti mukavaa tietää, että ne tekevät muiden arjesta helpompaa ja mukavampaa.
Haasteellista välillä on tietää mitä odotuksia minua kohtaan on työpaikalla. Kielimuurin takia pystyn kommunikoimaan työpaikalla sujuvasti vain muutaman ihmisen kanssa. Onneksi näistäkin asioista selviää avaamalla suunsa rohkeasti.
Asuminen ja eläminen Koreassa
Etelä-Korea ja varsinkin Soul on hyvin tiheään asuttu. Olisin kuvitellut väkimäärän olevan ahdistava, mutta tähän mennessä vaikein asia on ollut istua bussissa ruuhka-aikana kotiinpäin mennessä.
Asun Anamin (안암) kaupunginosassa Soulissa, joka tunnetaan Korean Yliopiston (Korean University, KU) ympäristönä. Yliopisto tekee Anamista vilkkaan ja nuorekkaan kaupunginosan. Alueella on paljon opiskelijoita, kahviloita, edullisia ravintoloita ja kirjakauppoja, jotka tekevät Anamista elävän, mutta samalla rennomman kuin Soulin keskustan vilkkaimmat paikat, kuten Hongdae tai Gangnam. Vaikka alue ei olekaan matkailijoiden suosiossa, täälllä näkee paljon ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Anamin metroasema on kolmen minuutin kävelymatkan päässä asunnolta. Metrolla pääsee helposti ympäri Soulia, ja vaihtoyhteydet eri metrolinjojen välillä ovat sujuvat. Lisäksi bussiliikenne toimii hyvin, ja metroaseman vieressä on bussipysäkki, josta on hyvät yhteydet eri puolille kaupunkia.
Meidän vapaaehtoisten asuminen on järjestetty opiskelijoille tarkoitettuihin vuokrahuoneisiin. Minulla on oma huone ja jaettu kylpyhuone/wc kolmen muun henkilön kanssa. Meillä ei ole omaa keittiötä, mutta käytävällä on jääkaappi ja mikroaaltouuni yhteiseen käyttöön. Majoitukseen sisältyy kaksi ateriaa päivässä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että menemme yhden kerroksen ylempänä asuvan asuntolan vuokraemännän keittiöön syömään aamiaisen ja päivällisen, jotka hän valmistaa.
Mitä Etelä-Korea ja vapaaehtoistyö on opettanut minulle tähän mennessä
Kuten kaikenlaisessa matkustamisessa, vapaaehtöistyöhön lähtiessä on muistettava olla avoimin mielin ja käyttäytyä kunnioittavasti muita kulttuureja ja tapoja kohtaan. Vaikka tavat ja ajatusmallit eivät toisessa maassa kohtaa oman ajatusmaailman kanssa, on tärkeää, että yrittää ymmärtää ja nähdä asioita muista näkökulmista. Ennen lähtöä vapaaehtoistyöhön me saimme lähtökoulutuksen, joka tarjosi lisää eväitä tarkastella ajatusmalleja ja ympäristön vaikutusta niiden muodostumiseen. Tämän myötä olen osannut suhtautua hieman analyyttisemmin kohtaamiini haasteellisiin kanssakäymisiin.
Etelä-Korea on nopeasti kehittynyt maa, jonka talouskasvun on mahdollistanut vahva työmoraali sekä tiukat sosiaaliset rakenteet. Maan kulttuuri perustuu pitkälti yhteisöllisyyteen, hierarkiaan ja velvollisuudentuntoon. Korealaisessa yhteiskunnassa on jyrkät sosiaaliset normit ja ihanteet, joiden mukaan suurin osa ihmisistä pyrkii elämään. Näihin kuuluvat esimerkiksi menestyksen tavoittelu, perinteiden kunnioittaminen ja tietynlainen sopuisuus ryhmässä. Verrattuna Suomeen ja moniin muihin länsimaihin, joissa individualismia arvostetaan suuresti, Etelä-Koreassa yhteisön etu menee usein yksilön tarpeiden edelle, ja sosiaalinen paine voi olla voimakasta esimerkiksi uran, koulutuksen ja parisuhteiden suhteen. Olen huomannut tämän eron monilla elämänalueilla Koreassa, kuten työelämässä, jossa pitkät työpäivät ja vahva kilpailuhenkisyys ovat yleisiä, sekä perheessä, jossa sukupolvien välisillä suhteilla ja perinteillä on suuri merkitys.
Olen oppinut paljon kuuntelemalla työkavereitani ja korealaisia ystäviäni. Välillä olen kuitenkin pohtinut, miksi kaikkea tekemistä täytyy tarkastella yhteisön näkökulmasta. Jos toimintani ei vaikuta kehenkään muuhun, miksi en voisi tehdä niin kuin itse haluan?
Edelleenkään en täysin ymmärrä tämän ajattelutavan alkuperää, mutta tiedän, että Korean historia ja kulttuuri ovat muovanneet yhteiskuntaa, jossa yhteinen tavoite menee usein henkilökohtaisten tavoitteiden edelle. Vaikka en voi täysin sisäistää tätä ajattelumallia, olen oivaltanut, että kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää täysin. Tärkeintä on yrittää nähdä asioita toisen kulttuurin näkökulmasta ja ennen kaikkea kunnioittaa sitä.
Tulevaisuuden suunnitelmat ja terveiset vapaaehtoistyöhön ulkomaille hakemista harkitseville
Minulla on vielä puoli vuotta vapaaehtoistyötä jäljellä, mutta jo nyt tiedän, että haluan jatkaa vapaaehtoistoiminnassa myös tulevaisuudessa – joko vapaaehtoistyön parissa tai muussa kansainvälisessä projektissa. Suurin tavoitteeni lähtiessäni oli löytää vapaaehtoistyöstä merkityksellisyyttä elämääni. Ennen matkaani asetin itselleni päämäärän: halusin, että työpaikallani edes yksi ihminen saisi minulta tukea tai että voisin olla edes yhdelle lapselle turvallinen aikuinen. Onnekseni tämä tavoite on jo toteutunut. Tämän kokemuksen myötä haluaisin jatkossakin löytää työyhteisön, jossa tunnen samanlaista tarkoituksenmukaisuutta ja voin aidosti olla avuksi.
En koe, että vapaaehtoistyö on muuttanut minua muille ulospäin näkyvänä ihmisenä, mutta olen kasvanut henkisesti ja olen paljon vakaampi kuin tänne lähtiessäni. Matkustaminen ja uudet näkökulmat ovat avartaneet mieltäni ja maailmankatsomustani. Olen myös oppinut uusia asioita itsestäni ja olemaan myös armollisempi itselleni, samalla tavalla kuin olen muita kohtaan. Elämä itseni kanssa on helpompaa.
Jos harkitset vapaaehtoistyöhön lähtemistä ulkomaille, suosittelen sitä lämpimästi! Vapaaehtoistyö on hieno tilaisuus kokea uusia asioita, luoda muistoja ja saada uusia ystäviä. On täysin hyväksyttävää pitää välivuosi opiskeluista, työstä tai ihan vain elämästä, jos tuntuu siltä. Suosittelen kuitenkin tutustumaan kohdemaan vapaaehtoistyömahdollisuuksiin sekä kulttuuriin ja paikallisiin tapoihin etukäteen, jottei elämä uudessa ympäristössä ei tule täysin yllätyksenä. Ja mikä tärkeintä, ota mukaasi avoin mieli ja rohkea asenne – nämä auttavat sopeutumaan ja saamaan kokemuksesta kaiken irti!
Kylli Vesanen
Ylin kuva: Kulta kuvastaa onnea ja vaurautta. Kiinalaisen uudenvuoden aikaan buddhalaisilla temppeleillä monet kirjoittavat toiveitaan ja rukouksiaan kultaisille lehdille tuomaan hyvää onnea ja puhdistamaan huonoa karmaa.