Vierashuone vapaaehtoisen käyttöön, yksi lautanen lisää ruokapöytään – ja uusi perheenjäsen. Näin espoolainen perhe kertoo kotimajoittamisen iloista ja arjesta.
Moi! Esittelisittekö lyhyesti itsenne?
Olemme perhe Espoosta, johon kuuluu äiti Sanna, isä Simo, 11-vuotiaat kaksoset Minttu ja Pinja, 17-vuotias Aurora sekä koira Hunskeli. Elämme perusarkea töiden, koulujen ja lasten jalkapalloharrastuksen parissa.
Milloin, miten ja miksi lähditte mukaan kotimajoittajiksi?
Olimme jo pitkään miettineet au pairia tai vaihto-oppilasta, jotta saisimme etenkin lapsille englannin kielen vahvistusta arkeen. Törmäsin paikallisessa Facebook-ryhmässä Maailmanvaihdon ilmoitukseen, jossa järjestö etsi kotimajoitusta saksalaiselle Maschalle, jonka tuleva vapaaehtoistyöpaikka oli aivan meidän kulmillamme. Laitoimme hakemuksen ja asia eteni hyvin nopeasti.
Mitä kotimajoittajana oleminen käytännössä tarkoittaa? Eli mitä teette?
Ei se poikkea muutoin arjesta kuin että annoimme vierashuoneen vapaaehtoisen käyttöön, yksi lautanen ruokailuihin lisää ja toki olemme kuunnelleet Maschan toiveita aamupalatarvikkeista ja muista arjen asioista. Elämme ihan tavallisesti ja hän meidän mukana. Hän on myös saanut ystäviä toisista vapaaehtoisista, joten ei ihan koko ajan tarvitse vain meidän kanssa hengailla.
Mikä on kotimajoittajan tehtävässä antoisinta?
Olemme saaneet kuulla ja keskustella asuinmaidemme eroista ja samankaltaisuuksista, englanti on vahvistunut sekä – mikä parasta – olemme saaneet yhden perheenjäsenen lisää, jonka kanssa varmasti säilyy yhteys loppuelämän. Meillä kävi todella onni vapaaehtoisen kanssa: hän on todella mukava ja auttaa myös arjen askareissa sekä on hyvin samanhenkinen kuin meidän perheemme.
Entä mikä on haastavinta?
Emme ole törmänneet haasteisiin. Ainoa mieleen tuleva asia on, että vierashuone on ollut poissa käytöstä. Eli ei kovin suuret murheet!
Terveiset niille, jotka ehkä harkitsevat kotimajoittajaksi ryhtymistä?
Ilman muuta rohkeasti mukaan avoimin mielin! Tämä antaa paljon enemmän kuin ottaa. Ja jos olisi huolia, niin Maailmanvaihdosta saa kyllä tukea niin paljon kuin tarvitsee. He pitävät säännöllisesti yhteyttä ja kyselevät, miten sujuu.
Teksti: Susanna Halme
Kuvat: Sanna ja Simo Siitonen
Vasen kuva: Lasten jalkapallopelissä, kuvassa Sanna, Simo ja Mascha.
Oikea kuva: Kalastamassa mökillä, kuvassa Mascha ja Simo.
Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 1/2025 -lehdessä.