Luonto on lähellä suomalaista mielenmaisemaa. Siitä kielii muun muassa Sitran ja Kantarin vuonna 2021 toteuttama tutkimus, jonka mukaan 87 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä omassa elämässä ja arjessaan. Luonto ja luonnonsuojelu on ollut tärkeää myös Miira Arellille. “Suomessa olen suojellut luontoa erilaisin tavoin, lahjoittanut rahaa luonnonsuojeluun, kulkenut luonnossa jälkiä jättämättä ja kerännyt löytämiäni roskia metsästä”, Arell luettelee.
Luonto on terminä haastava, mikäli sen määritelmää alkaa pohtia tarkemmin. Onko luonto vain villieläimiä ja erämaata, vai lasketaanko myös tienpenkkojen ruohokentät ja ihminen osaksi luontoa? Yksiselitteistä vastausta ei ole, sillä luontosuhde ja ymmärrys luonnosta muovautuvat kulttuurisesti. Uudenlaiseen kulttuuriin sukeltaminen voikin toimia työkaluna oman luontosuhteen ymmärtämiseen ja avata silmät uudenlaiselle ympäristön tarkastelulle.
Vuonna 2021 Arell päätyikin uudenlaisiin ympäristöihin lähtemällä vapaaehtoiseksi Costa Ricaan. Costa Ricaan päätyminen oli oikeastaan sattumaa, sillä epävarmassa koronatilanteessa Costa Ricaa suositeltiin varmimpana vaihtoehtona Latinalaisen Amerikan maista muun muassa toimivan terveydenhuollon ansiosta, Arell muistelee. Costa Ricassa Arellille ehdotettiin Kèköldi Hawkwatch -nimistä projektia, joka oli liittynyt ICYE:n listoille vasta hiljattain. “Olin ensimmäinen ICYE:n kautta projektiin mennyt vapaaehtoinen, ja projekti sai minut innostumaan kohdemaastakin enemmän”, Arell toteaa.
Costa Rican itärannikolla lähellä Panaman rajaa sijaitseva Kèköldi on yksi Costa Rican hallinnon tunnustamista alkuperäiskansojen maista. Bribri-alkuperäiskansan asuttama Kèköldin alue on myös maailman keskeisimpiä petolintujen muuttoreittien keskittymiä, mikä tekee alueesta ihanteellisen petolintujen seurannalle.
“Ihminen voi nyky-maailmassakin elää osana luontoa, yhtenä eläimenä muiden joukossa. Ei vain luonnon hoitajana ja suojelijana, vaan myös jäsenenä.”
Kèköldi Hawkwatch -projektissa identifioidaan ja lasketaan alueen yli syksyisin ja keväisin lentävät muuttavat petolinnut, ja kirjataan päivittäiset lukemat petolintujen muuttoliikkeitä tilastoivalle HawkCount-sivustolle osana maailmanlaajuista petolintujen laskentaa. Petolintujen laskentaan pääsevät osallistumaan myös projektin vapaaehtoiset, mutta laskennan ohella on tarjolla myös muita työtehtäviä. “Syys- ja kevätmuuttojen välissä työskentelin tutkimuskeskuksessa muun muassa raivaten polkuja, työstäen tiedotetekstejä ja auttaen vierailijoiden kanssa”, Arell kertoo.
Petolintujen muuttoreitit ja niissä tapahtuvat muutokset antavat arvokasta tietoa ympäristön ja ilmaston tilasta. “Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen näkyy petolintujen muuttoliikkeessä, jotkin lajit talvehtivat nyt pohjoisempana kuin aiemmin, ja toisin päin”, Arell havainnollistaa. HawkCount-sivustoa ylläpitävän ja petolintujen muuttoliikkeitä tutkivan Hawk Migration Association of North America listaa esimerkiksi myös muuttuneet muuttoreitit, jotka johtuvat ilmaston lämpenemisen myötä tapahtuvista planetaaristen eli säännöllisten tuulten muutoksista.
Petolintuprojektin päämajana toimivan biologisen luonnontutkimuskeskuksen toiminnasta vastaa bribri- ja cabecar-alkuperäiskansoihin kuuluva perhe. Perhe vastaa myös Bushmaster Conservation -projektista, jossa etsitään ja seurataan alueella liikkuvia Central American Bushmaster -käärmeitä, jotka viihtyvät käytännössä ainoastaan koskemattomissa luonnontilaisissa metsissä. Keskusta ylläpitävä perhe toimii myös oppaana alueelle saapuville vieraille sekä tukena projektiin saapuville vapaaehtoisille. “Perhe huolehtii vapaaehtoisten ruoista ja majoituksesta sekä vastaanottaa keskukseen yksittäisiä vierailijoita ja ryhmiä, joita he opastavat metsästä löytyvälle vesiputoukselle, linturetkille sekä myöhäisiltojen yöeläinsafareille”, Arell kuvailee. Perhe vastaa myös metsän ja sen polkujen hoidosta sekä infrastruktuurin ylläpidosta vapaaehtoisten avustamina.
Arell kokee oppineensa lisää luonnosta ja ympäristön havainnoinnista myös tutkimuskeskusta johtavalta perheeltä ja muilta paikallisilta. “Perheen isä ilmaisi muun muassa kiitollisuuttaan siitä, että erilaiset eläimet suostuivat näyttäytymään yösafareilla. Hän pitää huolta ympäröivästä luonnosta kaikin tavoin, ja ympäröivä luonto pitää huolta hänestä ja hänen perheestään: eläimet näyttävät itsensä ja maksavat vierailijat tulevat uudestaan, metsän hedelmät kypsyvät ja ruokkivat asukkaita ja vierailijoita, luonnon lääkekasvit pitävät perheen terveenä ja vastustuskyvyn vahvana, sekä auttavat sairauksien kanssa.”
“Ymmärsin, että ihminen voi nykymaailmassakin elää osana luontoa, yhtenä eläimenä muiden joukossa. Ei vain luonnon hoitajana ja suojelijana, vaan myös jäsenenä. Puun voi kaataa tarvittaessa, niinhän majavakin tekee. Metsää voi raivata rakennuksen tieltä, rakentavathan muutkin eläimet pesiä. Mutta aina kun otat jotain, myös anna. Ota vain sen verran kuin tarvitset. Vaikket ottaisikaan, anna silti ja pidä huolta.”
Teksti: Roosa Kontiokari
Kuvat: Miira Arell
Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2022 -lehdessä.