Terveisiä maailmalta: Suomesta Itävaltaan, Taiwanista Suomeen

Maailmanvaihto lähettää ja vastaanottaa vuosittain nuoria pitkäkestoiseen vapaaehtoistyöhön. Susanna Halme ja Fang-Yuan Chuang jakavat kokemuksiaan vapaaehtoistyöstä maailmanlaajuisen pandemian aikana.

Haastattelut: Fabienne Zogg ja Roos Freije
Kuvat: Daniela Fellinger ja vapaaehtoisten albumit

Susanna: Suomesta Itävaltaan

Henkilö ja koira metsämaiseman edessä.

Lähdin, koska…

Olen aina unelmoinut asumisesta pidemmän aikaa toisessa maassa itsenäisesti. En kuitenkaan tiennyt, miten se onnistuisi. Kun löysin tiedon nuorisovaihtojärjestö Grenzenlosin ESC-vapaaehtoistyöprojektista, tajusin sen olevan täydellinen mahdollisuus. Olen näkövammainen, minkä myötä ei ole ihan yksinkertaista muuttaa ulkomaille: täytyy miettiä miten saan tarvittavan avun ja tukitoimet, kuten henkilökohtaisen avustajan ja liikkumistaidon ohjauksen. Tässä projektissa haettiin nimenomaan vammaista vapaaehtoista ja projektin tavoitteisiin kuuluu erityistarpeiden huomioiminen. Siksi pystyin lähtemään matkaan luottavaisin mielin. Halusin myös oppia lisää järjestötyöstä ja kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä. Olen todella vaikuttunut, kuinka inklusiivinen tämä hanke on ja kuinka sujuvasti saavutettavuus, yhdenvertaisuus ja tarvittavat tukitoimet on otettu huomioon.

Itävaltaan!

Vapaaehtoishankkeeni nimi on Grenzenlos Without Barriers, jonka tavoitteena on edistää kulttuurien moninaisuutta ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta lähettämällä vapaaehtoisia ulkomaille ja vastaanottamalla vapaaehtoisia Itävaltaan, järjestämällä vapaaehtoistyöleirejä, seminaareja, koulutuksia jne. Työskentelen vapaaehtoisena Grenzenlosin toimistolla Wienissä.

Monipuolisia työtehtäviä ja uuden oppimista

Pääasiallinen työtehtäväni on tuottaa blogia, joka sisältää tekstiä sekä podcasteja. Blogissa käsittelen vapaaehtoistyötä monelta eri kannalta. Esimerkiksi: mitä vapaaehtoisena voi oppia, millainen vaikutus vapaaehtoistyöjaksolla on pidemmälle tulevaisuuteen sekä kuinka saavutettavaa ja inklusiivista vapaaehtoistyö on. Haastattelen vapaaehtoisia ja muita ihmisiä sekä reflektoin omia kokemuksiani. Tapaan ja haastattelen ihmisiä, kirjoitan, äänitän ja editoin. Työni on erittäin mielenkiintoista ja saan kuulla hienoja tarinoita. Opin lisää niin vapaaehtoistyöstä kuin esimerkiksi äänitteiden editoimisesta. Välillä teen myös muita pieniä työtehtäviä. Olen mm. tuottanut ja kääntänyt materiaalia englanniksi ja avustanut somekampanjassa. Olen oppinut paljon Grenzenlosista ja sen monipuolisesta toiminnasta sekä järjestötyöstä yleensä.

Vapaaehtoisena pandemian aikana

Alun perin minun piti aloittaa vapaaehtoistyöjaksoni jo toukokuussa. Koronatilanteen ja matkustusrajoitusten vuoksi jouduimme kuitenkin siirtämään aloitusta, ja lopulta aloitin syyskuussa. Itävallassa on ollut paljon koronarajoituksia: kokoontumisrajoituksia, ulkonaliikkumiskielto, etätyösuositus ja muutamaankin otteeseen ihan täydellinen lockdown. Tämä on väistämättä vaikuttanut arkeeni. Olen tehnyt melko paljon etätöitä. Myös monet muut aktiviteetit, kuten tulovalmennus, saksan kielikurssi sekä vapaaehtoisten tapaamiset ovat siirtyneet verkkoon.

Olen Itävallassa alkanut harrastaa uintia ja sokkojalkapalloa. Valitettavasti tiukentuneiden rajoitusten takia treenit ovat olleet tauolla ja olemme pystyneet tekemään vain kuntopiirejä verkkoversiona. Kavereita tai toisia vapaaehtoisia ei ole pystynyt näkemään isolla porukalla. Ravintolat, museot, kulttuuripaikat yms. ovat suljettuna ja tapahtumat on peruttu. On siis täytynyt löytää uusia tapoja viettää vapaa-aikaa. Olen lenkkeillyt paljon opaskoirani kanssa, kävellyt Wienin puistoissa ja vaelluspoluilla sekä nauttinut luonnosta. Olen myös löytänyt kaverin, jonka kanssa olemme käyneet paljon juoksulenkeillä.

En ole juurikaan pystynyt matkustelemaan naapurimaiden rajojen ollessa kiinni. Wienin ohella olen vieraillut Itävallan kaupungeista vain Wiener Neustadissa, sillä lockdown-olosuhteissa ei kaupunkivierailuista ehkä saisi niin paljoa irti. Minut myös määrättiin kotikaranteeniin reiluksi viikoksi korona-altistuksen takia. Karanteenin aikana en saanut poistua huoneestani käytännössä lainkaan. Jouduin kavereiden ja kollegoiden kanssa järjestämään koiranulkoilutukset ja ruokaostokset. Onneksi pystyin tekemään töitä ja jatkamaan saksan kielikurssia. Vaikka karanteeni ei olekaan kokemuksista mukavin, sekin opetti taas uudenlaisia organisoimistaitoja.
Vaikka koronarajoitukset jollain tavoin rajoittavat ja määrittävät tekemisiäni, asenne ratkaisee: yritän nauttia täysillä niistä asioista, joihin minulla on mahdollisuus. Esim. opaskoirani kanssa lenkkeily Tonavan rannalla on saanut ihan uuden merkityksen lockdownin keskellä. Ja poikkeusoloista auttaa selviämään se, että todella pidän työstäni Grenzenlosilla ja sitä pystyn koronasta huolimatta tekemään!

Arvokkaita ystävyyssuhteita ja koronarajoitusten tuomat haasteet

Antoisinta on ollut toteuttaa omaa projektia pääasiallisena työtehtävänäni. Olen saanut ideoida blogiani ja suunnitella haastatteluja, postauksia ja podcasteja. Voin käsitellä niitä aiheita, jotka koen kiinnostaviksi ja antoisiksi, ja saan käyttää luovuuttani. Tarvittaessa saan arvokasta ja kannustavaa tukea kollegoilta. Työ motivoi, kun sitä saa olla itse suunnittelemassa ja kun näkee oman työn ja ideoinnin tuloksen.

Antoisia ovat olleet myös uudet kaveruudet ja ystävyydet. Arvokkaita kaverisuhteita on löytynyt niin toisista vapaaehtoisista kuin harrastuksista. Harrastusteni kautta olen päässyt tutustumaan myös toisiin näkövammaisiin, mikä on tarjonnut arvokasta vertaistukea. Myös yhteistyö henkilökohtaisen avustajani kanssa on todella toimivaa ja meistä on vähitellen tullut ystävät. Tämä yhteys varmasti jatkuu pitkään projektin jälkeenkin.

Haasteellisinta on ollut korona ja sen mukanaan tuomat rajoitukset, epävarmuus ja jatkuvasti muuttuvat olosuhteet. On ollut hankala tehdä suunnitelmia ja jatkuvasti on täytynyt olla valmis sopeutumaan uudenlaiseen tilanteeseen ja uusiin rajoituksiin. Etenkin tiukat kokoontumisrajoitukset ovat aiheuttaneet haasteita työssä, vapaa-ajalla ja tukitoimien järjestämisessä.

Terveiseni niille, jotka ovat kiinnostuneet vapaaehtoistyöstä maailmalla

Go for it! Jos yhtään tuntuu, että maailmalle lähteminen voisi olla se oma juttu, ei muuta kuin matkaan! Kannustan ihan jokaista lähtemään. Etenkin haluaisin kannustaa vammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia nuoria osallistumaan – kaikki on mahdollista ja Maailmanvaihdossa asenne on kohdallaan ja kaikkien osallisuutta halutaan aidosti tukea. Vapaaehtoistyöjakso ulkomailla antaa todella paljon. Siinä oppii toisesta maasta ja kulttuurista, ja työtehtävät opettavat varmasti tulevaisuudessa hyödyllisiä taitoja. Myös kielitaito karttuu ja itsevarmuus toimia vieraalla kielellä kasvaa. Ennen kaikkea vapaaehtoisuus kuitenkin antaa mahdollisuuden oppia itsestään, haastaa itseään, löytää uusia taitoja ja vahvuuksia ja kokea osallisuutta. Vapaaehtoisuus huippuhetkineen ja haasteineen on kokonaisuus, joka varmasti muuttaa elämää ja on monin tavoin opettavainen ja arvokas.

Fang-Yuan: From Taiwan to Finland

Henkilö seisomassa seinän edessä, seinällä juliste, jossa lukee "Kainuun opisto - Elämää varten".

I went because…

I have lost many wonderful opportunities because I was not confident enough, nor did I dare to speak English or talk to foreigners. A while ago someone told me “Language is not the reason to stop you from knowing the world.” This changed my perspective and led to the fact that I left my comfort zone behind in order to get to know a different version of myself. And now I can happily say that I made it!

To Finland!

I wanted to experience a completely different culture than that of my home country. In my eyes, the best way to do this was to live with locals in another country for a longer period of time, to find a more authentic self. At the same time, I believe that Finland has one of the most advanced values in the world, such as the focus on equality and respect for every individual being. This is also reflected in their well-known educational system where there is room for personal growth, which I really admire.

Living and assisting at a Finnish folk high school

I work as an assistant at Kainuu College, a folk high school in Mieslahti in northern Finland. Kainuu College is a learning institution and an adult education centre that is open for all. It offers many different study opportunities as well as guidance in learning and active citizenship. As an assistant, I organize activities, participate in different courses and do cleaning and kitchen work.

Influence of the coronavirus situation

During the pandemic, the Finnish government closed schools for a period of time, which prevented me from meeting other people. Although I felt lonely, I spent more time in nature and strengthening my Finnish language skills through online Finnish courses provided by Kainuu College.

Greetings to those who are thinking of volunteering abroad

As a volunteer, you will meet all kinds of people, and volunteering abroad, in general, is a rare and special experience not to be missed. Remind yourself to always keep an open mind so you don’t miss any unexpected experiences: try strange and different things. Before you say “no”, just try it! And don’t forget to take care of yourself, too. During the volunteering period, the most difficult thing for me has been communicating in Finnish and understanding the language, but I have always found solutions in different ways. “Language is not the reason to stop you from knowing the world.”

Juttu on julkaistu MaailmanVaihtoa 1/2021 -lehdessä.