Ulkomaille vapaaehtoisiksi lähtevät kokevat usein saavansa enemmän kuin etukäteen osasivat odottaa. Haasteena on opitun sanallistaminen.
Moni ulkomaille vapaaehtoiseksi lähtenyt kokee vapaaehtoisjaksollaan asioita, jotka vaikuttavat pitkään vapaaehtoisjakson päätyttyä. Osalla kansainvälisen vapaaehtoistyön vaikutukset näkyvät elämässä esimerkiksi opinto- ja uravalinnoissa. Monelle kansainvälisen vapaaehtoistyöjakson suurimmaksi anniksi nousevat kuitenkin sisäiset oppimiskokemukset: erilaiset oivalluksen ja kasvun tunteet.
Maailmanvaihdon toimistolla on pitkään tiedetty kansainvälisen vapaaehtoistyöyhteistyön tuottavan paljon muitakin hyötyjä kuin mitä voidaan välittömästi mitata. Maailmalla koettuja oppimiskokemuksia voi kuitenkin ainakin tuoreeltaan olla vaikea sanallistaa. Tämä on yksi syy, miksi Maailmanvaihto järjestää maailmalta palanneille tapaamisia, joilla pyritään tarjoamaan vapaaehtoisille mahdollisuus ja työkaluja kokemustensa käsittelyyn.
Myös kansainvälisen vapaaehtoistyön verkosto KaVa, jonka jäsen myös Maailmanvaihto on, tekee työtä parantaakseen vapaaehtoisten kykyä hyödyntää vapaaehtoisjaksolla kertynyttä erikoisosaamista. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelijat Hilla Vuorinen ja Marjo Yli-Koski tekevät parhaillaan KaValle ja Humakille opinnäytetyötä vapaaehtoistyön erityisarvosta verrattuna muihin kansainvälisiin kokemuksiin. Lokakuun alussa he järjestivät maailmalta palanneille vapaaehtoisille keskustelutyöpajan, jonka avulla pyrittiin sanallistamaan, minkälaista hyötyä kansainvälisessä vapaaehtoistyössä olleet kokevat kokemuksesta saaneensa.
Entisenä Maailmanvaihdon vapaaehtoisena, ja nykyisenä harjoittelijana, osallistuin itse seitsemän muun vapaaehtoisen kanssa työpajaan. Muutaman viikon jälkeen palasin haastattelemaan Marjoa ja Hillaa tutkimuksen edistymisestä.
Ulkomaille aktiivisena toimijana
Hillalle ja Marjolle aihe on läheinen omienkin kokemusten pohjalta. Ajatus sai lentoa, kun he tutustuivat CIMOn ja Demos Helsingin toteuttaman selvitykseen ”Piilotettu osaaminen”, jonka mukaan työnantajat eivät kiinnitä rekrytoinnissa huomiota kansainväliseen osaamiseen mutta kertovat kuitenkin arvostavansa monia ominaisuuksia, joihin kansainvälinen osaaminen liitetään CIMOn ja Demos Helsingin selvitys muotoili ns. perinteisen kansainvälisen osaamisen rinnalle käsityksen laajennetusta kansainvälisestä osaamisesta. Selvityksen mukaan puolet suomalaisista työnantajista yhdistää kansainvälisen osaamisen ominaisuuksiin kuten empatia, sitkeys, ongelmanratkaisukyky, itsetunto ja luotettavuus. Nykypäivän kansainvälinen osaaminen ei olekaan vain kielitaitoa tai kulttuuriymmärrystä, vaan esim. myös uteliaisuutta maailman moninaisia kysymyksiä kohtaan.
”Nykypäivän kansainvälinen osaaminen ei olekaan vain kielitaitoa tai kulttuuriymmärrystä, vaan esim. myös uteliaisuutta maailman moninaisia kysymyksiä kohtaan.”
Hilla ja Marjo ovat erityisen kiinnostuneita kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä verrattuna muihin kansainvälisiin kokemuksiin, opinnäytetyössään he keskittyvät opiskelijavaihtoon ja palkkatyöhön ulkomailla. Tähän mennessä he ovat huomanneet, että vapaaehtoistyössä olleet kokevat saaneensa aktiivisemman toimijan roolin kuin useimmissa muissa nuorille tarjolla olevissa vaihtoehdoissa olisivat saaneet. Esimerkiksi Hilla tarjoaa opiskelijavaihdon, johon lähdetään erään haastatellun sanoin usein ennemmin ”ihmettelemään, ihastelemaan ja ottamaan vastaan”. Vapaaehtoistyökokemuksia luonnehdittiin usein paljon syvemmäksi kokemukseksi kuin muita kansainvälisiä kokemuksia.
Työpajassa vapaaehtoiset kertoivat oppineensa ulkomailla paikoin haastavissakin paikallisissa olosuhteissa kärsivällisyyttä, stressinsieto- ja ongelmanratkaisukykyä. Moni mainitsi myös saaneensa uudenlaista perspektiiviä ekä henkilökohtaiseen elämään että maailmanmenoon. Kun tutustuu muunkinlaiseen kuin supisuomalaiseen arkeen, osaa herkemmin tunnistaa kulttuurieroja ja ymmärtää mahdollisesti paremmin myös maiden ja mantereiden välisiä kytköksiä. Monella ainakin uteliaisuus herää.
Vaatimattomuus syrjään
Vaikka maailmalta palanneiden vapaaehtoisten kokemukset tuntuvat puhuvan puolestaan, on epäselvää, osataanko maailmalla kertynyttä kokemusta arvostaa ja hyödyntää esim. työmarkkinoilla. Marjo ja Hilla toteavatkin, että on mahdollista, ettei kansainvälisen vapaaehtoistyökokemuksen myötä kehittyneitä ominaisuuksia tai osaamista vielä osata tunnistaa tai tuoda esille.
”Esimerkiksi kehitysyhteistyön alalla työnantajat varmasti arvostavat työnhakijoiden omakohtaisia kokemuksia kehitysmaista, mutta muilla aloilla erityisarvoa ei välttämättä osata tunnistaa, eivätkä työnhakijat ehkä osaa avata kokemustaan sellaisella tarkkuudella, että siitä olisi hyötyä”, pohtii Marjo.
Hilla Vuorinen (23 v.) ja Marjo Yli-Koski (28 v.)
- Oppilaitos: Humak, kanslaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma
- Tekevät opinnäytetyönsä Kansainvälisen Vapaaehtoistyön Verkostolle ja Humakille
- Opinnäytetyön pohjalta julkaistaan joulukuussa opas kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä kertyvän osaamisen esillletuomiseentyöelämässä.
Itsekin vapaaehtoisena olleen Marjon henkilökohtainen kokemus on ollut, että työhaastatteluissa haastattelijat ovat aina olleet kiinnostuneita kuulemaan hänen vapaaehtoistyöjaksoistaan. Marjo kokee, että se on mahdollisesti ollut jopa yksi syistä, miksi hän on jäänyt mieleen ja saanut hakemiaan työpaikkoja.
On todennäköistä, että tunnistamisen puutteita löytyy niin työnantajien kuin entisten vapaaehtoisten parista. Jollei nuori työnhakija osaa kuvailla osaamisensa tasoja mahdolliselle työnantajalle, työnantajan on vaikea tunnistaa hakijan potentiaalisia vahvuuksia. Maailmanvaihdon kaltaisten nuorisovaihtojärjestöjen yhtenä tärkeänä tehtävänä on tarjota nuorille mahdollisuuksia kansainvälisiin oppimistilanteisiin ja välineet niiden hyödyntämiseen. Myös työpajassa vapaaehtoiset kannustivat toisiaan kertomaan vapaaehtoisaikana oppimastaan avoimemmin. Moni on kokemuksensa suhteen turhan vaatimaton. Vertaiskokemukset viittaavatkin siihen, että vapaaehtoisuutta seuraavan ajan tärkein askel onkin oppia kertomaan oppimastaan.
Teksti: Mia-Elina Aintila, kuvat: Mia-Elina Aintila ja Hilla Vuorinen
Cimo & Demos Helsinki, Piilotettu osaaminen (2015): http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/piilotettu_osaaminen
Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 4/2015 -lehdessä. MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti, jossa julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa kantaa.