Matkani alku Uudessa-Seelannissa

Vaihtojaksoni Uudessa-Seelannissa käynnistyi viikon orientaatioleirillä Lakes Ranchilla Rotoruassa. Viikon aikana perehdyimme kiwi-kulttuuriin, opimme englantia käytännön tilanteita varten, pohdimme vapaaehtoisjaksoa koskevia odotuksia ja toiveita ja ennen kaikkea pidimme hauskaa. Aktiviteettien lomassa ehdimme tutustua toisiimme ja saimme luotua hyvän vertaistukiverkoston tulevaa työjaksoa varten.

Leirin päätyttyä hajaannuimme vapaaehtoistyöpaikkoihimme ympäri maata. Minä ja yhdeksän muuta suuntasimme Christchurchin lähellä sijaitsevaan pieneen kaupunkiin nimeltä Governors Bay. Täällä sijaitsee kaksi työpaikkaa, Cholmondeley-lastenkoti ja Living Springs -leirikeskus, joista kumpikin työllistää viisi vapaaehtoista. Minä työskentelen neljän muun nuoren kanssa Cholmondeleyssa.

Asumme yhdessä mukavissa kaksioissa, tällä hetkellä maanjäristysvahinkojen vuoksi kukkulalla noin 600 metrin korkeudessa. Näkymät asunnoltamme – ja työpaikalta – ovat siis huikeat. Vietämme paljon aikaa yhdessä ja tapaamme usein myös Living Springsin vapaaehtoisia. Aina yhteiselo ei ole helppoa, etenkin kun asumme melko eristyksissä kaukana kaupungista. Tähän saakka olen kuitenkin ollut tyytyväinen, ja meistä viidestä on jo muodostunut kuin perhe täällä asuessamme.

 ”Työskenteleminen lasten kanssa on haasteista huolimatta todella antoisaa ja opettavaista. Olemme päässeet osallistumaan myös erilaisiin koulutuksiin, ja on ollut erittäin mielenkiintoista saada asiantuntijoilta lisää työhön liittyvää tietoa.”

Cholmondeley tarjoaa väliaikaista hoivaa ja opetusta 5–12-vuotiaille lapsille. Lapset viipyvät täällä yleensä 3–5 päivää, mutta useimmat heistä käyttävät palvelua säännöllisesti ja niinpä opimme tuntemaan heidät. Me vapaaehtoiset hoidamme samat tehtävät kuin varsinaisetkin työntekijät. Työhön kuuluu lasten avustamista päivittäisissä askareissa ja omassa Cholmondeley-koulussamme, aktiviteettien järjestämistä sekä ns. kotitöitä, kuten tiskausta ja pyykinpesua. Ulkoilemme lasten kanssa paljon ja panostamme erilaisiin seikkailuaktiviteetteihin osana opetusta. Työskenteleminen lasten kanssa on haasteista huolimatta todella antoisaa ja opettavaista. Olemme päässeet osallistumaan myös erilaisiin koulutuksiin, ja on ollut erittäin mielenkiintoista saada asiantuntijoilta lisää työhön liittyvää tietoa.

Töiden lomassa olen pyrkinyt ottamaan kaiken irti vapaa-ajastani. Olen nauttinut kävelyistä kukkuloilla ja rannalla ja tutustunut lähiympäristöön. Ostettuamme auton kolmen muun vapaaehtoistytön kanssa syyskuun alussa olemme päässeet myös ajelemaan ja näkemään Christchurchin seutua laajemminkin. Kunhan kevät ehtii pidemmälle ja ilmat lämpenevät, suunnitelmissa on lähteä telttailemaan Eteläsaaren upeaan luontoon vuoristoon ja rannoille.

Tähän saakka seikkailuni Uudessa-Seelannissa on ollut juuri sitä, mitä toivoinkin, ja enemmän. Nautin työstäni ja erityisesti siitä, miten paljon opin lasten parissa työskennellessäni. Olen tutustunut upeisiin ihmisiin ja nähnyt hienoa luontoa ja uusia paikkoja. Paljon on vielä näkemättä, joten jatkan matkaani uteliaana ja innostuneena!

Miia-Liina Iisakka
Teksti on vapaaehtoiskaudelta 2012–13

International Cultural Youth Exchange -ohjelmassa (ICYE) työskennellään vapaaehtoisena 6 tai 12 kuukautta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Oseaniassa. ICYE-vapaaehtoisena näet maailmaa ja pääset rakentamaan kulttuurien välistä ymmärrystä ruohojuuritasolla. Tutustu ja hae mukaan!

Lue myös

Yhteisölle antamista ja kulttuurien kohtaamista

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Elizabeth Njeri...

Terveisiä maailmalta: Ammattikoulussa avustamista ja futistreenien ohjaamista

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Joya Ferrinini...

Terveisiä maailmalta: Suomesta Keniaan ja Intiasta Suomeen

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Laura Korhonen...