Kun valmistuin lukiosta keväällä 2019 ja opiskelupaikka ei heti napannut, aloin miettiä, mitä tekisin välivuoden aikana. Olin pitkään halunnut lähteä pidemmäksi aikaa ulkomaille, koska minua kiinnosti tavata ihmisiä eri kulttuureista, kehittää kielitaitoa ja saada uusia elämyksiä ja halusin itsenäistyä. Toisaalta en halunnut vain matkustella, vaan halusin löytää jotain itselle merkityksellisempää tekemistä. Vapaaehtoistyö ulkomailla tuntui siksi sopivalta ja mielenkiintoiselta vaihtoehdolta.
Aloin etsiä netistä erilaisia mahdollisuuksia ja löysin nopeasti Euroopan solidaarisuusjoukot ja Euroopan nuorisoportaalin. Portaalista löysin paljon mielenkiintoisen kuuloisia projekteja liittyen esimerkiksi nuoriso- ja luonnonsuojelutyöhön. Päädyin lopulta sopimaan kymmenen kuukauden pituisesta projektista tšekkiläisen nuorisojärjestön kanssa ja lähtö tulikin hyvin nopeasti, vain noin kahdessa viikossa. Minulla ei tässä vaiheessa ollut Suomen päässä lähettäjäjärjestöä ollenkaan, koska olin lähestynyt vastaanottavia järjestöjä nuorisoportaalin kautta. Onnekseni samassa järjestössä oli aikaisemmin ollut suomalainen vapaaehtoinen, minkä myötä heillä oli yhteystiedot Maailmanvaihtoon, johon saimmekin nopeasti yhteyden ja pääsimme etenemään käytännön järjestelyissä. Vaikka minulla kaikki lopulta järjestyikin nopeasti, suosittelen aloittamaan hakuprosessin ajoissa. Se tekee varmasti valmistautumisesta ja lähdöstä kaikille osapuolille helpompaa!
Lähtöni tuli niin nopealla aikataululla, mutta tapasin kuitenkin Maailmanvaihdon edustajan ennen lähtöäni ja sain paljon apua etenkin käytännön järjestelyihin. Oli mielestäni tärkeää tavata kasvotusten ennen lähtöä, jotta tiesin kuka minua Suomen päässä auttaa, jos jokin menee pieleen. Ennen lähtöä sain myös tšekkiläiseltä järjestöltä yhteystiedot heidän entiselle vapaaehtoiselleen, jolta kyselin kokemuksia ja vinkkejä vapaaehtoisena olemisesta. Tämä oli minulle erittäin tärkeää tuossa vaiheessa, kun kaikki tuntui vähän epävarmalta – suosittelen vahvasti kysymään mahdollisuutta vastaavaan, jos itse päädyt lähtemään ja se suinkaan on mahdollista! Lyhyen valmistautumisajan vuoksi fokukseni ennen lähtöä oli tämän lisäksi lähinnä viime hetken järjestelyissä kuten pakkaamisessa sekä läheisten tapaamisessa, joten hirveästi en ehtinyt stressata lähtöä, mutta tietysti yksin ulkomaille muuttaminen jännitti.
Vapaehtoistyöpaikkani oli nuorisojärjestö pienehkössä kaupungissa nimeltä Rychnov nad Kněžnou itäisessä Tšekissä. Asuin ja tein töitä kolmen muun vapaaehtoisen kanssa, jotka ovat kotoisin Latviasta, Liettuasta sekä Kreikasta. Järjestö tarjoaa vapaa-ajan aktiviteetteja alueen lapsille ja nuorille sekä järjestää tapahtumia ja leirejä. Tehtäviämme oli pääasiassa suunnitella ja toteuttaa iltapäiväaktiviteetteja, tapahtumia ja leirejä. Lisäksi autoimme paikallisessa Montessori-koulussa englannin opetuksessa. Opin vapaaehtoistyötehtävistä paljon erilaisia taitoja, kuten lasten kanssa toimimista ja tapahtumien järjestämistä.
Ekalla kerralla junassa matkalla Prahasta asuinkaupunkiini googlasin miten sanoa tšekiksi ”hei” ja ”kiitos”. On siis varmasti arvattavissa, että tällaisella pohjalla kieli oli haasteena vapaaehtoistyöjaksoni aikana. Tein töitä lasten kanssa ja pienellä paikkakunnalla myöskään aikuisista moni ei puhunut englantia, joten minun oli kuitenkin pakko oppia kieltä nopeasti. Vapaaehtoisvuoden lopussa ymmärsin jo valtaosan keskusteluista ja osasin myös puhua niin, että pärjäsin. Jos lähdet maahan, jossa et osaa ennestään kieltä, antaisinkin vinkin, että aloita puhuminen mahdollisimman aikaisin! Vaikka osaisit vain viisi sanaa, on parempi aloittaa niiden käyttö heti, koska kynnys aloittaa nousee nopeasti, jos arastelee puhumista. Kielen oppiminen edesauttaa paikalliseen yhteisöön integroitumista ja on tietysti hyödyllistä projektin jälkeenkin.
Arki täysin uudessa ympäristössä ja muiden, useasta kulttuurista tulevien kanssa asuminen aiheutti luonnollisesti ajoittain hämmennystä ja joitain erimielisyyksiä. Nämä saatiin kuitenkin ratkaistua hyvin, kun ei pelännyt kommunikoida avoimesti ja kuunteli muita. Erilaiset näkemykset avarsivat ajatusmaailmaa, opettivat kärsivällisyyttä ja ymmärrystä täysin uudella tavalla sekä opettivat kommunikoimaan kulttuurien välillä. Opin myös paljon itsestäni ja minusta tuli paljon itsevarmempi jakson aikana. Sain lisäksi tietyllä tapaa rennomman otteen elämään; ymmärsin, että omat asiat usein tuntuvat vakavimmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Tämän kaltaisia oppeja on hankala sanoittaa, mutta en voi painottaa liikaa, kuinka paljon kehityin ihmisenä jakson aikana ja myös innostuin oppimaan lisää maailmasta, muista kulttuureista ja ihmisistä.
Myös käytännön haasteita ilmaantui. Jouduin esimerkiksi jakson ensimmäisinä viikkoina (käytännössä kielitaidottomana) sairaalaan, ja myös ensimmäinen koronakevät jaksoni aikana aiheutti vaikeuksia. Kaikkiin ongelmiin ja vaikeuksiin kuitenkin kokemukseni mukaan saa apua, kunhan niistä kommunikoi. Sekä paikalliseen koordinoivaan järjestöön että Suomeen päin kannattaa ylläpitää tiivistä kommunikaatiota, sillä on kaikkien etu, että yhteistyö sujuu. Itse koin nämä tukiverkostot erittäin tärkeiksi, etenkin kun lähdin kovin nuorena yksin uuteen maahan.
Vapaaehtoistyöjaksoni näkyy monella tavalla nykyisessä elämässäni. Esimerkiksi toiveeni tulevaisuudessa tehdä töitä lasten parissa vahvistui. Nykyään suuntaankin opintojani niin, että todennäköisesti tulen olemaan lapsiläheisessä työssä, kun valmistun. Kansainvälisessä kontekstissa opin tšekin lisäksi myös paljon englantia, ja erityisesti rohkaistuin puhumaan pelkäämättä virheitä niin paljon. Tästä minulla on ollut hyötyä niin opinnoissa kun työelämässä. Sain vapaaehtoistyöjaksoni aikana myös ilon tutustua moneen ihanaan ihmiseen kaikilta puolilta Eurooppaa ja olenkin edelleen useaan heistä yhteydessä. Henkilökohtaiset yhteydet muualle Eurooppaan ovat saaneet minut tuntemaan itseni uudella tavalla osaksi eurooppalaista yhteisöä, mikä tuntuu erittäin arvokkaalta.
Vaikka olin innoissani vapaaehtoistyöjaksosta jo ennen lähtöä, en olisi voinut kuvitellakaan, miten opettavainen, hauska, antoisa ja tärkeä kokemus minulla oli edessä. Jos harkitset Euroopan solidaarisuusjoukkojen projektiin hakemista, niin en voi sanoa muuta, kun että heittäytyminen kannattaa!
Kira S.