Tekijä: minna

Decolonise! International Voluntary Service on ICYE- ja Coordinating Committee for International Voluntary Service (CCIVS) -verkostojen yhteinen hanke, jossa pyritään tunnistamaan pitkäaikaisen kansainvälisen vapaaehtoistyön kolonialistisia rakenteita ja siten kehittämään vapaaehtoistyötä tasa-arvoisempaan, monipuolisempaan ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Vuonna 2022 alkanut hanke on jaettu neljään vaiheeseen: käsitteiden määrittelyyn, toimintatutkimukseen, työkalujen kehittämiseen ja tiedon jakamiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa painopiste haluttiin pitää avoimessa keskustelussa, minkä vuoksi dialogit muodostuivat nopeasti tärkeäksi työskentelymetodiksi. “Ensisijaisesti etäyhteydellä toteutetut dialogit ovat olleet monille osallistujista ainoita mahdollisuuksia päästä keskustelemaan dekolonisaatioon liittyvistä teemoista muiden maiden edustajien kanssa”, kertoo Mariela Ortiz Suaréz argentiinalaisesta Fundacion SES -järjestöstä. Fundación SES on ICYE-verkoston jäsenjärjestö, joka kansainvälisten vapaaehtoistyöohjelmien tarjoamisen ohella edistää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asemaa ja osallistamista.

Suaréz oli syksyllä 2022 myös mukana fasilitoimassa yhtä hankkeen dialogeista, joka käytiin espanjaksi. Dialogin osanottajat olivat valtaosin Latinalaisessa Amerikassa toimivien järjestöjen edustajia ja ihmisiä, jotka olivat osallistuneet Fundación SESin vapaaehtoistyöohjelmiin. Suarézin mukaan on tärkeää, että kansainvälisessä dekolonisaatiohankkeessa voidaan käyttää työskentelykielenä myös muita kieliä kuin englantia. ”Kansainvälisen vapaaehtoistyön kolonialistisiin rakenteisiin liittyvien käsitteiden määrittely on haastavaa, ja englanniksi puhuttaessa tärkeitä nyansseja jää huomaamatta”, Suaréz kertoo. Suarézin mukaan dialogeilla on suuri merkitys myös yhteisen ymmärryksen luomisessa oman kielialueen toimijoiden keskuudessa. “Kiireisten työpäivien vuoksi meillä ei ole mahdollista käydä näin syvällisiä keskusteluja kollegoiden kanssa. Nämä dialogit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tähän”, Suaréz kuvailee.

Kolonialismin perintö vaikuttaa arjessa ja rakenteissa

Suarézin mukaan viimesyksyisen espanjankielisen dialogin rikas anti voidaan tiivistää kolmeen pääteemaan: rahoituksesta ja talou dellisista tekijöistä johtuvaan epätasa-arvoon, vapaaehtoistyöntekijöiden asemaan sekä kuiluun globaalin pohjoisen ja etelän välillä.

Suarézin mukaan dialogin keskustelijat toivat voimakkaasti esille sitä, millä tavoin kolonialismin perintö näkyy ennen kaikkea taloudessa ja kansainvälisen toiminnan rahoittamisessa. Eurooppalaiset instituutiot ovat edelleen merkittävä rahoittaja erilaisissa kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen kannustavissa hankkeissa. Rahoitusohjelman rakenne heijastelee aina rahoittajatahon toimintakulttuuria ja kapasiteetteja: Näin ollen kansainvälisten hankkeiden rakenne, aikajänne ja tulosodotukset muodostuvat eurooppalaisten valtioiden työskentelykulttuurin ja resurssien pohjalta. “Tällöin globaalin etelän toimijoiden erilaiset toimintaolosuhteet ja realiteetit jäävät usein huomiotta”, Suaréz kuvaa. Decolonise IVS -hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+-ohjelma ja sitä tukevat myös Euroopan neuvoston The European Youth Foundation ja UNESCOn Participation Programme.

Talouteen liittyvän problematiikan ohella dialogissa pohdittiin vapaaehtoisten eriarvoista asemaa globaalissa pohjoisessa ja etelässä. Keskustelijoiden mukaan kansainväliseen vapaaehtoistyöhön liittyy voimakas stereotypia globaalista pohjoisesta globaaliin etelään matkustavasta nuoresta aikuisesta, joka vapaaehtoistyöllään tarjoaa apua paikalliselle yhteisölle. Vapaaehtoisia matkaa kuitenkin myös globaalista etelästä pohjoiseen, mutta keskustelijoiden mukaan heidän motiivinsa poikkeavat usein tästä stereotypiasta: vapaaehtoistyö nähdään etelässä usein mahdollisuutena kerryttää uusia kokemuksia ja kasvattaa omaa kansainvälistä kompetenssia. Globaalista etelästä saapuville vapaaehtoisille ei toisaalta myöskään anneta samanlaista auttajan roolia; sen sijaan se, että globaalista etelästä ylipäätään saapuu vapaaehtoisia globaaliin pohjoiseen, herättää toisinaan hämmennystä.

Asetelmat ja stereotypiat heijastelevat kolonialistisia valtarakenteita ja keskustelijoiden mukaan tämä näkyy voimakkaasti myös vapaaehtoistyön arjessa. Globaalista pohjoisesta saapuvat vapaaehtoiset kohtaavat vähemmän haasteita esimerkiksi viisumi- tai oleskelulupahakemusten kanssa kuin globaalista etelästä pohjoiseen matkaavat vapaaehtoiset. Esimerkki pohjoisen ja etelän välisestä valtahierarkiasta on myös se, miten pohjoisesta saapuvat vapaaehtoiset saattavat päätyä vapaaehtoistyöprojekteissaan hyvin vastuullisiin tehtäviin, kuten sijaistamaan opettajia, vaikka heillä ei olisi riittävää koulutusta.

”Ajatuksissa korostui toive siitä, että tulevaisuudessa kansainvälistä vapaaehtois-työtä ajateltaisiin globaalin oikeudenmukaisuuden ja kulttuurienvälisen ymmärryksen kasvattamisena.”

Dekolonisaatio on aktiivista toimintaa

Dialogin loppupuolella Suarezin mukaan keskusteltiin myös siitä, miten kolonialistiset rakenteet toisiintuvat, ellei niiden purkamiseksi tehdä aktiivisesti työtä. Keskustelijoiden mukaan myös kansainvälisen vapaaehtoistyön verkostoissa muodostuu helposti klikkejä ja alliansseja samankaltaisessa globaalissa taloudellisessa asemassa olevien valtioiden välille. Käytännössä tämä tarkoittaa globaalin pohjoisen valtioiden ja globaalin etelän valtioiden tiiviimpää verkottumista keskenään, mikä puolestaan syventää kuilua pohjoisen ja etelän välillä.

Suaréz huomauttaa, että dialogien ensisijainen tarkoitus ei ole ollut löytää ratkaisua ongelmiin, vaan tarjota tilaa keskustelulle. Dialogin loppupuolella keskustelijat kuitenkin hahmottelivat ajatuksiaan siitä, mitä dekolonisoitu vapaaehtoistyö voisi olla. Ajatuksissa korostui ennen kaikkea toive siitä, että tulevaisuudessa kansainvälistä vapaaehtoistyötä ei ajateltaisi globaalista pohjoisesta etelään suuntautuvana hyväntekeväisyytenä, vaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja kulttuurienvälisen ymmärryksen kasvattamisena.

Globaali pohjoinen ja etelä

Termeillä globaali pohjoinen ja globaali etelä ei viitata maantieteeseen, vaan niillä luokitellaan maita sosioekonomisten ja poliittisten piirteiden mukaan. Globaalilla etelällä viitataan ensisijaisesti matalamman tulotason maihin, kun taas globaalilla pohjoisella tarkoitetaan korkean tulotason maita. Globaalin pohjoisen ja etelän käsitteet on luotu neutraalimmaksi vastineeksi termeille kuten kolmas maailma tai kehitysmaat, joihin liittyy voimakkaita arvolatauksia.

Teksti: Roosa Kontiokari

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.

Kaipaatko tietoa ja ajateltavaa antirasismista ja yhdenvertaisuuden edistämisestä, vaikkapa nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden valmennusleirien ohjaajana tai järjestölehden tekijänä? Tässä kolme lukuvinkkiä!

1. Työkalupakki: The Power Behind Good Intentions (Service Civil International Austria, 2021)

Eurooppalaisille kansainvälisen vapaaehtoistyön organisaatioille suunnattu työkalupakki, joka käsittelee koloniaalisia historiaa ja valtarakenteita sekä vapaaehtoisvaihtoa globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä. Se tarjoaa näkökulmia ja harjoituksia vapaaehtoisten valmennuksiin.

https://sci.ngo/resource/picturing-the-global-south-the-power-behind-good-intentions

2. Opas: Antirasismi nuorisotyössä (Rauhankasvatusinstituutti, 2023)

Suomen kontekstiin kirjoitettu opas, jossa ajateltavaa ja käytännön ratkaisuja nuorisotyön-tekijöille jokapäiväisen työsi tueksi. Opas on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi ja siihen liittyy työkirja. Työkirja tarjoaa kysymyksiä oman työn ja tekemisen tapojen tarkastelun tueksi.

https://rauhankasvatus.fi/antirasismi-nuorisotyossa

3. Opas: Kenen tietoo? Opas moninaisempaan ja inklusiivisempaan journalismiin (RARE Media, 2021)

Mediasisältöihin liittyy aina valintoja: mitä nostetaan keskusteluun ja mitä ei, kenen näkö-kulmasta ilmiöistä kerrotaan, kuka kertoo ja kenelle. Kuinka journalistisessa mediassa voidaan vahvistaa moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta? Tätä kysymystä tarkastelee Kenen tietoo? -opas.

https://raremedia.fi/kenentietoo

Teksti: Minna Räisänen

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.

Miten kansainvälinen vapaaehtoistyö voisi nykyistä paremmin edistää dekolonisaatiota ja globaalia oikeudenmukaisuutta omalla kentällään ja sen ympärillä? Nämä kysymykset ovat ydintä Decolonise International Voluntary Service -hankkeessa (https://ccivs.org/decolonise), johon Maailmanvaihto parhaillaan osallistuu.

Viime vuonna alkaneessa hankkeessa on järjestetty kansainvälisiä etäkeskusteluja, kouluttauduttu vaikuttamistyöstä ja ryhdytty suunnittelemaan vaikuttamiskampanjoita. Parhaillaan hankkeen väki kerää kyselyllä kansainvälisen vapaaehtoistyön kentän organisaatioilta tietoa niiden rakenteista ja käytännöistä sekä työstää itsearviointityökalua organisaatioille ja avointa verkkokurssia tueksi vapaaehtoisten lähtövalmennukseen.

Osallistujaorganisaatioissa on myös ryhdytty tekemään osallistavaa toimintatutkimusta. Helmikuussa 2023 kaksi Maailmanvaihdon vapaaehtoista matkasi Brysseliin koulutukseen aiheesta. He palasivat mukanaan ideoita, metodeja ja innostusta. Sittemmin Maailmanvaihdossa on keskusteltu kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatiosta vapaaehtoistyöhön ulkomailta Suomeen saapuneiden nuorten ja Suomesta vapaaehtoistyöhön maailmalle lähtevien nuorten valmennusleireillä, toimistotiimin kokouksissa sekä hallituksen kehitysillassa. Aihetta tarkasteltiin myös Maailmanvaihdon ja toisten järjestöjen yhteisessä vastuullisen vapaaehtoistyön työpajassa Maailma kylässä -festivaalilla.

Ajatuksenvaihtoa on käyty mm. siitä, millaisia esteitä ja haasteita liittyy kansainväliseen vapaaehtoistyön järjestämiseen ja siihen osallistumiseen, sekä siitä, mitä dekolonisoitu vapaaehtoistyö voisi tarkoittaa. Monet näkemykset ja kokemukset ovat kohdanneet. Tässä poimintana kymmenen kysymystä, jotka muotoilin esitettyjen kysymysten, huomioiden, toiveiden ja ehdotusten pohjalta.

Voisimmeko me, kansainvälisen vapaaehtoistyön kentän väki, nykyistä syvemmin ja laajemmin

1. pohtia, millaista hyötyä ja keille vapaaehtoistyöohjelmat tuovat?
2. kouluttautua ja kouluttaa koloniaalisesta historiasta, neokolonialismista ja dekolonisaatiosta esimerkiksi tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden avulla?
3. edistää sitä, että vapaaehtoiset globaalista pohjoisesta tarkastelevat kriittisesti omia etuoikeuksiaan sekä valkoista pelastajuutta?
4. huolehtia, että vapaaehtoiset toimivat osaamistaan vastaavissa tehtävissä?
5. huomioida vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden ja vapaaehtoisohjelmien osallistujien vaihtelevat taloudelliset tilanteet?
6. tukea globaalin etelän maiden välistä vapaaehtoistyötä?
7. kunnioittaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden yksityisyyttä viestiessämme kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä?
8. tutustua taiteeseen ja mediaan, jota ovat tehneet ne, jotka ovat kolonisaatiosta kärsineet?
9. koota perustietoa toiminnastamme, jotta voimme verrata tulevaa toimintaamme nykyiseen?
10. tehdä dekolonisaation teemoja näkyvämmiksi kiinnittäen huomiota siihen, ketkä pääsevät ääneen?

Hyviä kysymyksiä. Sellaisia, joihin meidän on Maailmanvaihdossa syytä pohtia vastauksia monista rooleista käsin. Kiitän lämpimästi kaikkia ajatuksiaan jakaneita. Tarkoituksena on laatia loppuvuonna yhteenveto vuoden keskusteluista kehitystyön tueksi. Kun jatkamme keskustelua, on syytä myös kysyä: mitä muuta meidän tulee kysyä itseltämme?

Teksti: Minna Räisänen

Kirjoittaja työskentelee Maailmanvaihdossa tiedottajana ja kuuluu Decolonise International Voluntary Service -hankkeen ohjausryhmään. Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelma. Sitä tukevat myös Euroopan neuvoston The European Youth Foundation ja UNESCOn Participation Programme.

Mitä on osallistava toimintatutkimus?

Tutustu Decolonise International Voluntary Service -hankkeen oppaasta: https://ccivs.org/decolonise/knowledge-hub/toolkits

Activities of the project Decolonise International Voluntary Service

2022
May: Decolonise IVS! Kick-off Meeting (Online)
June: Transnational Project Meeting (Germany)
August–September: Online Dialogues (Online)
October: Study Session (Austria)

2023
January: Kick-off Meeting for Training Participants (Online)
February: Participatory Action Research Training (Belgium)
February: Advocacy and Dissemination Training (France)
March: Steering Committee Meeting (Finland)
July: Research Laboratory (Italy)
September: Tools Development Laboratory, Self-Assessment Tool, Massive Open Online Course (Austria)
November: Hybrid Open Conference (Hybrid)
December: Steering committee meeting (Austria)

2024
March: Advocacy Laboratory, Analysis Report of Self-Assessment Tool, and Policy Papers (Belgium)
March: Meetings with Decision Makers EU/UNESCO (Belgium)

Source: http://ccivs.org/decolonise

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.