14.11. Fokusryhmäkeskustelu: Changing the Narrative

 

Miten kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä puhutaan ja miten siitä tulisi puhua?

Haluaisimme kuulla näkemyksiäsi kansainväliseen vapaaehtoistyöhön liittyvistä narratiiveista ja löytää yhdessä ratkaisuja yhdenvertaisempiin ja inklusiivisempiin käsittelytapoihin. Tule mukaan keskustelemaan tiistaina 14.11. klo 17–18.30 Maailmanvaihdon toimistolle osoitteeseen Oikokatu 3!

Fokursyhmäkeskustelu on suunnattu niille, jotka osallistuvat kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä viestimiseen sekä kentän viestinnän tarkastelemisesta kiinnostuneille. Etsimme 8–10 osallistujaa. Keskustelu pidetään englanniksi.

Tämä fokusryhmäkeskustelu on osa kansainvälistä Decolonise Volunteering! -hanketta (ks. https://ccivs.org/decolonise), jonka tarkoituksena on tunnistaa, miten koloniaalinen perintö ja neokolonialistiset käytännöt ja rakenteet vaikuttavat kansainvälisen vapaaehtoistyön mieltämiseen ja järjestämiseen sekä kehittää kansainvälistä vapaaehtoistyötä yhdenvertaisemmaksi.

Keskustelun anti jaetaan hankkeen kanssa. Hankkeessa tehdään osallistavaa toimintatutkimusta, kehitetään itsearviointityökalu kansainvälisen vapaaehtoistyön organisaatioille ja avoin verkkokurssi tueksi vapaaehtoisten lähtövalmennukseen sekä tehdään vaikuttamistyötä.

Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelma. Sitä tukevat myös Euroopan neuvoston The European Youth Foundation ja UNESCOn Participation Programme. Nämä tahot eivät vastaa fokusryhmäkeskustelutilaisuuden sisällöistä.

Maailmanvaihto korvaa fokusryhmäkeskustelun osallistujille matkakuluja yli kymmenen euroa ylittävältä osuudelta enintään 20 €.

Turvallisempi tila ja esteettömyys

Haluamme rakentaa kaikessa Maailmanvaihdon toiminnassa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi omana itsenään. Tämän tukemiseksi keskustelussa noudatetaan Maailmanvaihdon turvallisemman tilan periaatteita.

Maailmanvaihdon toimiston sisällä pääsee liikkumaan pyörätuolilla, mutta tila ei ole kokonaan esteetön: ulko-ovella on noin 7 cm korkuinen kynnys, eivätkä wc-tilat ole riittävän tilavat pyörätuolille. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita. Annamme mielellämme lisätietoja.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan keskusteluun osoitteeseen tiedottaja@maailmanvaihto.fi. Samasta osoitteesta voit tarvittaessa kysyä lisätietoja.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

“Let the world walk into our school”

In this series, we get to hear about volunteering opportunities within the ICYE network all over the world. This time, we chat with Jialing Shiu who works as an English teacher at LiouJia Junior High School in Taiwan.

Interview: Fabienne Zogg

Who am I?
My name is Jialing Shiu. I’m an English teacher at LiouJia Junior High School. I am also in charge of some administrative work, the ICYE international volunteering co-operation being one of them.

A high school in a farming town
LiouJia Junior High School is located in LiouJia, Tainan. Tainan is an ancient city in the southern part of Taiwan, and LiouJia is more like a farming town. So, most of the students in our school are from farming families. They are aged from 13 to 15. Compared to the schools downtown, we have fewer resources to get in touch with the world.

Learning about different countries
In order to broaden the students’ horizons, we wanted to take them abroad. However, it would cost them too much. Many of our students need support from a foundation in order to pay the fee. Even though the students are unable to walk into the world at the moment, we are able to let the world walk into our school. That’s why we started to apply for international volunteers from ICYE. The volunteers worked with our school’s English teachers to design lessons and teach classes. We call the project “Make Friends with the World.” With a foreign friend’s help, students have not only learned things about different countries, but they have also improved their English skills.

Volunteers returning home in exceptional times
Both our latest ICYE volunteers, Nick and Bettina, were supposed to stay for one year, but Nick was asked to return to Germany five months earlier. Thankfully, Bettina stayed and took over Nick’s classes. Although Bettina had a heavier workload, she did a very good job and the students enjoyed her classes.
We were informed that Nick had to return home urgently. Although the host family and the school were shocked, we did our best to hold a warm farewell party, and prepared 100 masks for Nick to bring home. ICYE Taiwan always updated about the situation very quickly and sent Nick and other German ICYE volunteers in Taiwan home efficiently.

My greetings to those interested in volunteering in Taiwan
Although it sounds exaggerated, every volunteer, at least the five volunteers who worked in our school, has loved Taiwan very much. People here are friendly, food is delicious and cheap, transportation is convenient, and most importantly, Taiwan is a very safe country. So, besides doing the volunteer service, the volunteers can spend time traveling and exploring Taiwan. I believe that a year in Taiwan offers an unforgettable experience for volunteers! So, welcome to Taiwan!

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2020 -lehdessä.

Lue myös

Vapaaehtoistyö koulussa Ghanassa antoi eväitä uralle politiikassa

Lähdin Maailmanvaihdon kautta vapaaehtoistöihin yli 10 vuotta sitten, suoraan lukion...

Terveisiä maailmalta: Suomesta Keniaan ja Intiasta Suomeen

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Laura Korhonen...

Terveisiä maailmalta! Suomesta Taiwaniin ja Taiwanista Suomeen

Lähdin, koska... Olin jo pitkään pohtinut ajatusta vapaaehtoistyöstä, sillä olin...

Vapaaehtoiset muuttavat maailmaa ecuadorilaisessa kansalaisjärjestössä

 

Tässä sarjassa tutustumme ICYE-verkoston vapaaehtoistyömahdollisuuksiin eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa vuorossa on järjestö nimeltä
VASE – ICYE Ecuador, joka koordinoi kansainvälistä vapaaehtoistyötä ja myös vastaanottaa ICYE-vapaaehtoisia omaan toimistoonsa.

Vapaaehtoisyhteistyöstä Ecuadorissa kertoo Ximena Yerovi, joka koordinoi VASEssa vapaaehtoistyöhön Ecuadoriin ulkomailta saapuvien osallistujien ohjelmia.

Haastattelu: Fabienne Zog

1. Vastaanotatte ICYE-vapaaehtoisia toimistoonne. Millaisiin tehtäviin? Entä minkälaisissa muissa työpaikoissa ICYE-vapaaehtoiset työskentelevät Ecuadorissa?

Toimistossamme vapaaehtoiset mm. avustavat hallinnollisissa tehtävissä, vierailevat vapaaehtoistyöpaikoissa ja isäntäperheissä sekä järjestävät kulttuuritapahtumia. Vapaaehtoisia vastaanottavat kauttamme monenlaiset työpaikat. Useat niistä toimivat kasvatuksen, opetuksen tai ihmisoikeustai ympäristökysymysten parissa. Vapaaehtoiset työskentelevät mm. kunnallisissa kouluissa, raskaana olevien teini-ikäisten turvakodeissa ja vammaisten musiikkitoiminnan parissa.

2. Mitä yhteistyö toimistovapaaehtoisten kanssa on antanut järjestöllenne?

On virkistävää saada toimistollemme nuori, eri kulttuuria edustava vapaaehtoinen, jolla on oma kansainvälinen näkemyksensä. Vapaaehtoiset ovat myös auttaneet minua ymmärtämään sellaisia kulttuurien välisiä konflikteja, joita en välttämättä itse ecuadorilaisena pysty näkemään yhtä helposti.

3. Mitä vapaaehtoiset ovat päässeet oppimaan työskennellessään toimistollanne?

Vapaaehtoiset ovat iloinneet mahdollisuudesta päästä tutustumaan kansalaisjärjestön toimintaan Ecuadorissa. Lisäksi he ovat päässeet kehittämään taitojaan toimistotyössä. Näistä opituista taidoista on varmasti hyötyä työnhaussa. Toimistovapaaehtoiset ovat myös saaneet tilaisuuden oppia lisää vapaaehtoistyöpaikoistamme.

4. Kuinka monta vapaaehtoista järjestönne vastaanottaa vuodessa ja mistä päin maailmaa he tulevat?

Suurin osa vapaaehtoisistamme tulee Euroopasta ja satunnaisesti myös Amerikasta. Meille saapuu vuosittain arviolta viisikymmentä vapaaehtoista 6–12 kuukaudeksi ja noin kaksikymmentä vapaaehtoista lyhyemmäksi aikaa.

5. Tämän lehden teemana on yhdenvertaisuus vapaaehtoistyössä. Miten VASE edistää yhdenvertaisuutta?

Rohkaisemme kaikkia kiinnostuneita osallistumaan yhteiskunnalliseen kehitykseen vapaaehtoistyön kautta. Vapaaehtoistyöpaikkamme edistävät sosiaalityönsä kautta yhdenvertaisuutta Ecuadorin yhteiskunnassa ja haastavat sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen liittyviä käsityksiä. Tavoitteenamme on lisätä niin paikallisen yhteisön kuin vapaaehtoisten tietoisuutta yhdenvertaisuuden merkityksestä.

6. Mikä motivoi sinua työskentelemään nuorten vapaaehtoisten parissa? Mikä on työssäsi palkitsevinta ja haasteellisinta?

On hienoa nähdä, että nuorilla vapaaehtoisilla on motivaatiota muuttaa maailmaa,sillä osa aikuisista tuntuu menettäneen uskonsa muutokseen. Nuoret vapaaehtoiset voivat vaikuttaa. Palkitsevinta on, kun vapaaehtoisjaksojensa päättyessä vapaaehtoiset iloitsevat kokemuksestaan ja kiittävät saamastaan tuesta. On myös mukavaa kuulla, kuinka kiitollisia paikalliset työntekijät ovat vapaaehtoisten panoksesta. Haasteellisinta on turvallisuustilanne Ecuadorissa, kuten ryöstöjen yleisyys, sillä siihen emme pysty itse vaikuttamaan. Odottamattomia tilanteita toisinaan ilmenee riippumatta siitä, kuinka paljon näkee vaivaa varotoimenpiteiden suunnitteluun ja vapaaehtoisten neuvomiseen. Onneksi kuitenkaan viime aikoina puhelimen tai rahan katoamista ikävämpiä sattumuksia ei ole tullut vastaan.

7. Terveisesi niille, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään vapaaehtoiseksi Ecuadoriin?

Tule Ecuadoriin! Täällä on monenlaisia mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön, ja oleskelusi aikana pääset ihailemaan Ecuadorin kauniita maisemia ja luonnonvaroja. Taatusti mahtavia kokemuksia!

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 1/2020 -lehdessä.

Lue myös

Voluntary Culture Shocks – podcast kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä

Haluatko kuulla kokemuksia kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä sekä nuoren vapaaehtoisen isäntäperheenä toimimisesta?...

Uudesta arkipäiväistä Ecuadorissa

Työskentelin vapaaehtoisena… … 12 kuukautta Ecuadorissa vuosina 2013–2014. Asuin tunnin...

Päiväni Ecuadorissa

6.30 Ylös ja aamupalalle host-äitini kanssa Auringonsäteet lämmittävät kasvojani. Kuulen...

Viisi kysymystä Maailmanvaihdon yhdenvertaisuustyöstä

 

Mitä kuuluu yhdenvertaisuustyölle Maailmanvaihdossa? Maailmanvaihto keräsi äskettäin palautetta ja kehitysehdotuksia toiminnastaan yhdenvertaisuuskyselyllä ja päivittää parhaillaan yhdenvertaisuussuunnitelmaansa.

Teksti: Susanna Halme & Anna Mäkinen
Kuva: Kamilla Fodor

1. Miksi Maailmanvaihdolla on yhdenvertaisuussuunnitelma?

Yhdenvertaisuussuunnittelu on jatkuva prosessi, jossa pyritään palautteen ja itsearvioinnin pohjalta vastuulliseen, inklusiiviseen, kaikille turvalliseen ja saavutettavaan sekä moninaisuutta arvostavaan toimintaan. Yhdenvertaisuussuunnitelma on yksi työkalu edistää yhdenvertaisuutta. Siihen kirjataan tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseen järjestön toiminnassa.

2. Miksi yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitetään?

Maailmanvaihdon nykyinen yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2018. Uuden strategian (2022–2027) myötä tuli ajankohtaiseksi päivittää suunnitelma vastaamaan nykytilaa. Lisäksi monia nykyisessä suunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita on saavutettu:

Häirinnästä ja syrjinnästä ilmoittamiseen on luotu sähköinen lomake ja tapausten käsittelyyn on laadittu menettelyohjeet. Seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä, kohtaamista ja tukitoimia on ryhdytty käsittelemään vapaaehtoisten valmennuksissa.

Vammaisten nuorten osallistumismahdollisuuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, esimerkiksi lisäämällä vapaaehtoistyöpaikkakuvauksiin ja tapahtumailmoituksiin esteettömyystietoja. Digitaalisen tiedotuksen saavutettavuutta on parannettu muun muassa kuvien selitystekstein.

Turvallisemman tilan periaatteet on julkaistu ja otettu käyttöön kaikessa Maailmanvaihdon toiminnassa. Sukupuolineutraalia kieltä on tuotu osaksi erityisesti englanninkielisiä valmennuksia, joissa on huomioitu osallistujien erilaisia englannin kielitaitotasoja ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty myös muita kieliä. Valmennusten arviointilomakkeet on uudistettu kartoittamaan osallistujien kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja turvallisuudesta.

Maailmanvaihdon viestinnän eettisyyttä on arvioitu ja tiedotustyöhön on otettu käyttöön eettiset ohjeet. Tiedotusta tehdään miltei kokonaan kaksikielisesti suomeksi ja englanniksi somessa ja jäsenkirjeissä. Tiedotuksen kaksikielisyyttä on tehostettu myös kotisivuilla ja lehdessä.

Lisäksi Maailmanvaihdossa on keskitytty toiminnan läpinäkyvyyteen, työntekijöiden asianmukaiseen ja oikeudenmukaiseen palkkaukseen sekä taloudelliseen ja alueelliseen saavutettavuuteen, muun muassa laajentamalla etätoimintaa ja panostamalla osallistumismaksuttoman Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyön näkyvyyteen. Hallituksen jäseniä on osallistunut yhdenvertaisuuskoulutuksiin.

“Yhdenvertaisuuskyselyn kautta haluttiin kerätä palautetta Maailmanvaihdon toiminnan yhdenvertaisuudesta.”

3.Millaisia asioita yhdenvertaisuus-kyselyssä kysyttiin? Mitä sillä pyrittiin selvittämään?

Yhdenvertaisuuskyselyn kautta haluttiin kerätä palautetta Maailmanvaihdon toiminnan yhdenvertaisuudesta. Kysely oli kaikille avoin mutta suunnattu Maailmanvaihdon toiminnassa mukana olleille sekä muille yhteistyökumppaneille. Kyselyssä painotettiin tulevan yhdenvertaisuussuunnitelman painopisteitä: antirasismi ja moninaisuuden arvostaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä turvallisempi tila.

Kysymyksissä kysyttiin, kuinka yhdenvertaisena, antirasistisena, moninaisuutta arvostavana, esteettömänä, saavutettavana, turvallisena ja tervetulleeksi toivottavana vastaaja Maailmanvaihdon toiminnan kokee. Kyselyssä oli mahdollisuus antaa näistä teemoista vapaata palautetta ja esittää kehitystoiveita. Tulokset huomioidaan Maailmanvaihdon yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitettäessä.

“Dekolonisaatio liittyy vahvasti yhdenvertaisuustyöhön kansainvälisessä vapaa-ehtoistyössä, joka osaltaan voi toisintaa koloniaalista asetelmaa, jossa valkoiset ihmiset globaalista pohjoisesta auttavat globaalia etelää kehittymään.”

4.Millaisia vastauksia kyselyssä saatiin?

Suomeksi ja englanniksi toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 27 henkilöä. Yleisesti ottaen Maailmanvaihdon toiminta koettiin vahvasti yhdenvertaiseksi, antirasistiseksi, moninaisuutta arvostavaksi ja turvalliseksi. Se koettiin suurelta osin myös esteettömäksi ja saavutettavaksi, vaikkakin vähemmän yksimielisesti. Samaan aikaan vastauksissa nousi esiin tärkeitä huomioita ja kehityskohteita.

Antirasismiin ja moninaisuuden arvostamiseen liittyen vastauksissa huomioitiin, että vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähtevät henkilöt ovat varsin homogeenisiä esimerkiksi sukupuoleltaan ja koulutustaustaltaan. Lisäksi vastauksissa toivottiin lisää näkyvyyttä dekolonisaatioteemalle, nykyistä inklusiivisempaa ja sensitiivisempää kielenkäyttöä, lisää resursseja haavoittuvammassa asemassa olevien nuorten vastaanottamiseen vapaaehtoistyöhön Suomeen sekä kansainvälisten vapaaehtoisten toimijuuden kasvattamista Maailmanvaihdon järjestötoiminnassa.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden saralla kehityshuomiot liittyivät esimerkiksi korkeisiin osallistumismaksuihin, vapaaehtoistyön esteettömyyteen eri vammaisryhmille ja heidän tarvitsemaansa tukeen, materiaalien digitaaliseen saavutettavuuteen sekä niin toimiston kuin leiri- ja tapahtumapaikkojen esteettömyyteen niin vammaisille kuin esimerkiksi erityisherkillekin.

Lisäksi pohdittiin, kuinka turvallisempaa tilaa voitaisiin luoda nykyistä vahvemmin kaikessa toiminnassa. Läpileikkaavasti peräänkuulutettiin monenlaista yhteistyötä, esimerkiksi vammaisten ja marginalisoitujen ryhmien parissa toimivien järjestöjen kanssa, kokemusten ja hyvien käytänteiden jakamista sekä laajaa ja moninaista tiedotusta.

5.Miten dekolonisaatio ja yhden-vertaisuustyö Maailmanvaihdossa liittyvät toisiinsa?

Kolonialismi ja sen myötä systematisoitunut orjakauppa oikeutettiin rasistisella rotuopilla, joka jaotteli ”ihmisrodut” hierarkkiseen järjestykseen ja legitimoi valkoisten ylivallan ja ei-valkoisten hyväksikäytön, alistamisen ja murhaamisen globaalin kehityksen nimissä. Nämä koloniaaliset valtarakenteet näkyvät nykypäivänkin yhteiskunnassa vallan jakautumisessa globaalin pohjoisen ja etelän välillä sekä rakenteellisessa rasismissa, syrjinnässä ja syvään juurtuneissa ennakkoluuloissa rodullistettuja ihmisiä kohtaan.

Dekolonisaatiossa on kyse näiden koloniaalisten jatkumoiden aktiivisesta kyseenalaistamisesta ja purkamisesta ja siten se liittyy vahvasti yhdenvertaisuustyöhön erityisesti kansainvälisessä vapaaehtoistyössä, joka osaltaan voi toisintaa koloniaalista asetelmaa, jossa valkoiset ihmiset globaalista pohjoisesta auttavat globaalia etelää kehittymään. Maailmanvaihto pyrkii jatkuvasti lisäämään tietoisuuttaan globaaleista valtasuhteista ja omasta asemastaan näissä rakenteissa. Maailmanvaihdon toiminta pyrkii kyseenalaistamaan ja purkamaan koloniaalisia jatkumoita ja niihin perustuvia stereotypioita, ennakkoluuloja ja syrjintää ja luomaan näin yhdenvertaisempaa maailmaa.

Dekolonisaatio linkittyy vahvasti antirasismiin, joka on yksi Maailmanvaihdon yhdenvertaisuussuunnitelman painopisteistä. Parhaillaan käynnissä oleva dekolonisaatiohanke on hyvä esimerkki teeman aktiivisesta työstämisestä Maailmanvaihdon toiminnassa.

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Terveisiä maailmalta: Suomesta Keniaan ja Intiasta Suomeen

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Laura Korhonen matkasi Suomesta vapaaehtoistyöhön ala-asteelle Keniaan ja Manali Vasanth Intiasta kansanopistoon Suomeen.

Haastattelut: Tuuli-Maria Mäki
Kuva: Laura Korhosen albumista

Laura: Suomesta Keniaan

Hakeuduin kansainväliseen vapaaehtoistyöhön, koska… halusin poistua mukavuusalueeltani ja tehdä jotain erilaista. Valmistuin juuri ennen lähtöäni liikunnanopettajaksi, joten myös elämäntilanteeni antoi minulle mahdollisuuden lähteä. Vapaaehtoistyön tekeminen oli pyörinyt pitkään mielessäni ja löydettyäni Maailmanvaihdon sivut tiesin, että tämä on minun juttuni. Ennen lähtöäni ajattelin, että lähden ensisijaisesti saadakseni tehdä jotain hyvää toisille. Vapaaehtoistyöjakson aikana ja etenkin sen jälkeen tajusin, että tein hyvää ennen kaikkea itselleni, sillä opin valtavasti lisää itsestäni ja siitä miten suhtaudun eri asioihin ja tilanteisiin.

Päädyin vapaaehtoistyöpaikkaani Keniaan, koska… halusin laajentaa näkemyksiäni ja oppia itsestäni. Ajattelin, että tämä onnistuu parhaiten aivan erilaisessa ympäristössä. Keniassa minut sijoitettiin kouluun Migorin maaseutualueelle, jossa sain opettaa liikuntaa ja englantia oma koulutukseni huomioiden.

Heinikkoa, taustalla rakennus ja puita.

Vapaaehtoistyöpäiväni olivat täynnä… uuden oppimista, itseni haastamista sekä monenlaisia tunteita. Puoleen vuoteen mahtui paljon onnistumisen kokemuksia ja iloa. Kulttuuri ja ympäristö olivat kuitenkin niin erilaiset mihin olin tottunut, että myös vähän vaikeampia päiviä ja haasteita mahtui mukaan. Olen erittäin iloinen kaikista kokemuksista ja tunteista vapaaehtoisjaksoni aikana, sillä ne tekivät kokemuksestani entistäkin rikkaamman.

Kieli, jolla kommunikoin ihmisten kanssa oli… ensisijaisesti englanti, jota osaan sujuvasti. Englanti on Kenian toinen virallinen kieli, joten pystyin lähtemään sen suhteen luottavaisin mielin matkaan. Orientaatioviikolla Keniassa opettelimme Kenian toista virallista kieltä, swahilia, ja jatkoin swahilin opettelemista lähes koko vapaaehtoistyöjaksoni ajan. Olikin mukavaa, kun koulussa ymmärsin joitain oppilaiden swahilinkielisiä kysymyksiä ja pystyin vastaamaan niihin swahiliksi.

Mielestäni inspiroiva yhteistyö rakentuu… avoimuudesta, kokeilunhalusta ja innosta. Jaoimme vapaaehtoistyöpaikassani päivittäin kokemuksia puolin ja toisin ja olimme halukkaita oppimaan toisiltamme ja toisistamme. Oli todella mukava huomata, kuinka kiinnostuneita opettajat olivat siitä, miten teemme asioita Suomessa ja Euroopassa.

Kirjoja ja lehtiöitä pöydällä.

Vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähtemisestä kiinnostuneille haluan sanoa, että… lähteminen kannattaa! Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa yhtään, niin suosittelen sataprosenttisesti lähtemään. Kannattaa miettiä tarkasti, millaista vapaaehtoistyötä haluaisi tehdä. Koen, että sain itse omasta vapaaehtoistyöjaksostani paljon enemmän irti ja pystyin antamaan itsestäni enemmän, kun työskentelin vapaaehtoisena alalla, jolle olen kouluttautunut.

>> Lue vapaaehtoistyöntekijä Manali Vasanthin haastattelu (englanniksi).

Haastattelu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices -lehden numerossa 2/2024.

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...

Järjestötoiminnasta elämänpituisia muistoja ja ainutlaatuisia kokemuksia

 

Kuopiossa opiskeleva Helmi Taipale on ollut aktiivisesti Maailmanvaihdon toiminnassa mukana myös oman vapaaehtoisjaksonsa jälkeen. Osallistuminen järjestötoimintaan on auttanut kartuttamaan monenlaisia taitoja.

Haastattelu: Tuuli-Maria Mäki
Kuvat: Helmi Taipaleen albumi

Moikka! Kuka olet?

Olen Helmi Taipale, 20-vuotias kuopiolaistunut lappeenrantalainen. Opiskelen siis tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa terveystieteitä, mutta olen kotoisin Saimaan rannalta Lappeenrannasta.

Miten päädyit mukaan Maailmanvaihdon toimintaan?

Kuulin Maailmanvaihdosta ensimmäistä kertaa äidiltäni, joka oli ikäisenäni järjestön kautta vapaaehtoistyössä ulkomailla. Olin valmistumassa lukiosta syksyllä 2021 ja pohdin, mitä haluaisin tehdä valmistuttuani. Halusin pitää välivuoden ja äitini suositteli vapaaehtoiseksi lähtemistä. Viime tipassa hain kymmenen kuukauden vapaaehtoistyöohjelmaan Ranskaan, minne onneksi pääsin pestiin jo valitun henkilön peruutettua osallistumisensa. Ranskassa työskentelin iltapäiväkerhossa ja alakoulussa 3–12-vuotiaiden lasten kanssa. Vuosi Ranskan upealla länsirannikolla on tähän mennessä ollut elämäni opettavaisin ja elämyksellisin.

Miten olet ollut jälkeenpäin mukana Maailmanvaihdon toiminnassa?

Vapaaehtoistyöjakson jälkeen olen kirjoittanut Maailmanvaihdon lehteen, ollut kahdella leirillä ohjaajana sekä osallistunut meneillään olevaan kansainväliseen ”Decolonise IVS!” -hankkeeseen. Hankkeessa olen mukana viestintätiimissä, jonka tarkoituksena on tehdä somekampanja vapaaehtoistyön dekolonisaatioon ja sen lähiteemoihin liittyen.

A paper with a writing "Can you point our unjust power relations in practises of international volunteering? - what do you think could Maailmanvaihto/your sending organisation do to change these practises?"
”Vapaaehtoistyöntekijöiden loppuarviointileirillä pohtimassa kansainvälisen vapaaehtoistyön haasteita ja ongelmakohtia.”

 

Mikä on ollut parasta leiritoiminnan järjestämisessä?

Ehdottomasti parasta on ollut tavata Suomessa olevia kansainvälisiä vapaaehtoisia ja järjestää heille aktiviteetteja yhdessä mahtavan tiimin kanssa. Olen halunnut olla mukana luomassa leireistä viihtyisiä ja mieleenpainuvia kokemuksia vapaaehtoisille, sillä itselleni aikanaan omaan vapaaehtoistyöjaksooni kuuluneet leirit ja seminaarit olivat vuoden kohokohtia.

Mikä on ollut yllättävintä?

Mitään erityisen yllättävää ei ole tullut vastaan, vaikka olen ensimmäistä kertaa mukana järjestötoiminnassa. Kaikki on sujunut hyvin ja mutkattomasti, mistä on kiittäminen koko Maailmanvaihdon tiimiä, jonka kanssa yhteistyö on pelannut mainiosti!

Mitä toimintaan osallistuminen on opettanut sinulle Maailmanvaihdosta ja vapaaehtoistoiminnasta?

Olen tutustunut Maailmanvaihtoon järjestönä ja sitä kautta aiempaa syvemmin yhdistystoimintaan. Leiri- ja muun toiminnan myötä olen oppinut paljon erilaisista kulttuureista ja tavoista toimia. Lisäksi olen oppinut organisoimaan leiri- ja muuta ryhmätoimintaa ja saanut esiintymiskokemusta. Olen saanut käyttää osaamiani kieliä, minkä ansiosta kielitaitoni on vahvistunut.

Sekä tammikuun puolivuotisleirillä että toukokuun loppuarviointileirillä pidettiin useamman tunnin aktiviteetit liittyen vapaaehtoistyön dekolonisaatioon. Aktiviteeteissa käytiin läpi muun muassa sitä, miten kolonialistinen perintö näkyy maailmassa ja vapaaehtoistyössä tänä päivänä. Leiriläiset eri puolilta maailmaa saivat myös jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään aiheesta, mikä vain vahvisti tunnetta, että ”Decolonise IVS!” -hanketta todellakin tarvitaan.

Mitä haluaisit sanoa henkilölle, joka miettii Maailmanvaihdon toimintaan mukaan tulemista?

Haluaisin sanoa, että kannattaa ehdottomasti lähteä toimintaan mukaan itselle sopivalla tavalla. Voi esimerkiksi lähteä itse vapaaehtoiseksi maailmalle, osallistua leiritoimintaan tai vaikka ryhtyä isäntäperheeksi Suomeen tulevalle vapaaehtoiselle. Järjestötoiminta kannattaa aina, sillä sen antamat muistot ja kokemukset voivat parhaimmillaan olla hyvinkin merkityksellisiä!

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Dialogeja dekolonisaatiosta

Decolonise! International Voluntary Service on ICYE- ja Coordinating Committee for International Voluntary Service (CCIVS) -verkostojen yhteinen hanke, jossa pyritään tunnistamaan pitkäaikaisen kansainvälisen vapaaehtoistyön kolonialistisia rakenteita ja siten kehittämään vapaaehtoistyötä tasa-arvoisempaan, monipuolisempaan ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Vuonna 2022 alkanut hanke on jaettu neljään vaiheeseen: käsitteiden määrittelyyn, toimintatutkimukseen, työkalujen kehittämiseen ja tiedon jakamiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa painopiste haluttiin pitää avoimessa keskustelussa, minkä vuoksi dialogit muodostuivat nopeasti tärkeäksi työskentelymetodiksi. “Ensisijaisesti etäyhteydellä toteutetut dialogit ovat olleet monille osallistujista ainoita mahdollisuuksia päästä keskustelemaan dekolonisaatioon liittyvistä teemoista muiden maiden edustajien kanssa”, kertoo Mariela Ortiz Suaréz argentiinalaisesta Fundacion SES -järjestöstä. Fundación SES on ICYE-verkoston jäsenjärjestö, joka kansainvälisten vapaaehtoistyöohjelmien tarjoamisen ohella edistää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asemaa ja osallistamista.

Suaréz oli syksyllä 2022 myös mukana fasilitoimassa yhtä hankkeen dialogeista, joka käytiin espanjaksi. Dialogin osanottajat olivat valtaosin Latinalaisessa Amerikassa toimivien järjestöjen edustajia ja ihmisiä, jotka olivat osallistuneet Fundación SESin vapaaehtoistyöohjelmiin. Suarézin mukaan on tärkeää, että kansainvälisessä dekolonisaatiohankkeessa voidaan käyttää työskentelykielenä myös muita kieliä kuin englantia. ”Kansainvälisen vapaaehtoistyön kolonialistisiin rakenteisiin liittyvien käsitteiden määrittely on haastavaa, ja englanniksi puhuttaessa tärkeitä nyansseja jää huomaamatta”, Suaréz kertoo. Suarézin mukaan dialogeilla on suuri merkitys myös yhteisen ymmärryksen luomisessa oman kielialueen toimijoiden keskuudessa. “Kiireisten työpäivien vuoksi meillä ei ole mahdollista käydä näin syvällisiä keskusteluja kollegoiden kanssa. Nämä dialogit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tähän”, Suaréz kuvailee.

Kolonialismin perintö vaikuttaa arjessa ja rakenteissa

Suarézin mukaan viimesyksyisen espanjankielisen dialogin rikas anti voidaan tiivistää kolmeen pääteemaan: rahoituksesta ja talou dellisista tekijöistä johtuvaan epätasa-arvoon, vapaaehtoistyöntekijöiden asemaan sekä kuiluun globaalin pohjoisen ja etelän välillä.

Suarézin mukaan dialogin keskustelijat toivat voimakkaasti esille sitä, millä tavoin kolonialismin perintö näkyy ennen kaikkea taloudessa ja kansainvälisen toiminnan rahoittamisessa. Eurooppalaiset instituutiot ovat edelleen merkittävä rahoittaja erilaisissa kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen kannustavissa hankkeissa. Rahoitusohjelman rakenne heijastelee aina rahoittajatahon toimintakulttuuria ja kapasiteetteja: Näin ollen kansainvälisten hankkeiden rakenne, aikajänne ja tulosodotukset muodostuvat eurooppalaisten valtioiden työskentelykulttuurin ja resurssien pohjalta. “Tällöin globaalin etelän toimijoiden erilaiset toimintaolosuhteet ja realiteetit jäävät usein huomiotta”, Suaréz kuvaa. Decolonise IVS -hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+-ohjelma ja sitä tukevat myös Euroopan neuvoston The European Youth Foundation ja UNESCOn Participation Programme.

Talouteen liittyvän problematiikan ohella dialogissa pohdittiin vapaaehtoisten eriarvoista asemaa globaalissa pohjoisessa ja etelässä. Keskustelijoiden mukaan kansainväliseen vapaaehtoistyöhön liittyy voimakas stereotypia globaalista pohjoisesta globaaliin etelään matkustavasta nuoresta aikuisesta, joka vapaaehtoistyöllään tarjoaa apua paikalliselle yhteisölle. Vapaaehtoisia matkaa kuitenkin myös globaalista etelästä pohjoiseen, mutta keskustelijoiden mukaan heidän motiivinsa poikkeavat usein tästä stereotypiasta: vapaaehtoistyö nähdään etelässä usein mahdollisuutena kerryttää uusia kokemuksia ja kasvattaa omaa kansainvälistä kompetenssia. Globaalista etelästä saapuville vapaaehtoisille ei toisaalta myöskään anneta samanlaista auttajan roolia; sen sijaan se, että globaalista etelästä ylipäätään saapuu vapaaehtoisia globaaliin pohjoiseen, herättää toisinaan hämmennystä.

Asetelmat ja stereotypiat heijastelevat kolonialistisia valtarakenteita ja keskustelijoiden mukaan tämä näkyy voimakkaasti myös vapaaehtoistyön arjessa. Globaalista pohjoisesta saapuvat vapaaehtoiset kohtaavat vähemmän haasteita esimerkiksi viisumi- tai oleskelulupahakemusten kanssa kuin globaalista etelästä pohjoiseen matkaavat vapaaehtoiset. Esimerkki pohjoisen ja etelän välisestä valtahierarkiasta on myös se, miten pohjoisesta saapuvat vapaaehtoiset saattavat päätyä vapaaehtoistyöprojekteissaan hyvin vastuullisiin tehtäviin, kuten sijaistamaan opettajia, vaikka heillä ei olisi riittävää koulutusta.

”Ajatuksissa korostui toive siitä, että tulevaisuudessa kansainvälistä vapaaehtois-työtä ajateltaisiin globaalin oikeudenmukaisuuden ja kulttuurienvälisen ymmärryksen kasvattamisena.”

Dekolonisaatio on aktiivista toimintaa

Dialogin loppupuolella Suarezin mukaan keskusteltiin myös siitä, miten kolonialistiset rakenteet toisiintuvat, ellei niiden purkamiseksi tehdä aktiivisesti työtä. Keskustelijoiden mukaan myös kansainvälisen vapaaehtoistyön verkostoissa muodostuu helposti klikkejä ja alliansseja samankaltaisessa globaalissa taloudellisessa asemassa olevien valtioiden välille. Käytännössä tämä tarkoittaa globaalin pohjoisen valtioiden ja globaalin etelän valtioiden tiiviimpää verkottumista keskenään, mikä puolestaan syventää kuilua pohjoisen ja etelän välillä.

Suaréz huomauttaa, että dialogien ensisijainen tarkoitus ei ole ollut löytää ratkaisua ongelmiin, vaan tarjota tilaa keskustelulle. Dialogin loppupuolella keskustelijat kuitenkin hahmottelivat ajatuksiaan siitä, mitä dekolonisoitu vapaaehtoistyö voisi olla. Ajatuksissa korostui ennen kaikkea toive siitä, että tulevaisuudessa kansainvälistä vapaaehtoistyötä ei ajateltaisi globaalista pohjoisesta etelään suuntautuvana hyväntekeväisyytenä, vaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja kulttuurienvälisen ymmärryksen kasvattamisena.

Globaali pohjoinen ja etelä

Termeillä globaali pohjoinen ja globaali etelä ei viitata maantieteeseen, vaan niillä luokitellaan maita sosioekonomisten ja poliittisten piirteiden mukaan. Globaalilla etelällä viitataan ensisijaisesti matalamman tulotason maihin, kun taas globaalilla pohjoisella tarkoitetaan korkean tulotason maita. Globaalin pohjoisen ja etelän käsitteet on luotu neutraalimmaksi vastineeksi termeille kuten kolmas maailma tai kehitysmaat, joihin liittyy voimakkaita arvolatauksia.

Teksti: Roosa Kontiokari

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Kolme lukuvinkkiä

 

Kaipaatko tietoa ja ajateltavaa antirasismista ja yhdenvertaisuuden edistämisestä, vaikkapa nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden valmennusleirien ohjaajana tai järjestölehden tekijänä? Tässä kolme lukuvinkkiä!

1. Työkalupakki: The Power Behind Good Intentions (Service Civil International Austria, 2021)

Eurooppalaisille kansainvälisen vapaaehtoistyön organisaatioille suunnattu työkalupakki, joka käsittelee koloniaalisia historiaa ja valtarakenteita sekä vapaaehtoisvaihtoa globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä. Se tarjoaa näkökulmia ja harjoituksia vapaaehtoisten valmennuksiin.

https://sci.ngo/resource/picturing-the-global-south-the-power-behind-good-intentions

2. Opas: Antirasismi nuorisotyössä (Rauhankasvatusinstituutti, 2023)

Suomen kontekstiin kirjoitettu opas, jossa ajateltavaa ja käytännön ratkaisuja nuorisotyön-tekijöille jokapäiväisen työsi tueksi. Opas on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi ja siihen liittyy työkirja. Työkirja tarjoaa kysymyksiä oman työn ja tekemisen tapojen tarkastelun tueksi.

https://rauhankasvatus.fi/antirasismi-nuorisotyossa

3. Opas: Kenen tietoo? Opas moninaisempaan ja inklusiivisempaan journalismiin (RARE Media, 2021)

Mediasisältöihin liittyy aina valintoja: mitä nostetaan keskusteluun ja mitä ei, kenen näkö-kulmasta ilmiöistä kerrotaan, kuka kertoo ja kenelle. Kuinka journalistisessa mediassa voidaan vahvistaa moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta? Tätä kysymystä tarkastelee Kenen tietoo? -opas.

https://raremedia.fi/kenentietoo

Teksti: Minna Räisänen

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Näkökulma: Hyviä kysymyksiä

 

Miten kansainvälinen vapaaehtoistyö voisi nykyistä paremmin edistää dekolonisaatiota ja globaalia oikeudenmukaisuutta omalla kentällään ja sen ympärillä? Nämä kysymykset ovat ydintä Decolonise International Voluntary Service -hankkeessa (https://ccivs.org/decolonise), johon Maailmanvaihto parhaillaan osallistuu.

Viime vuonna alkaneessa hankkeessa on järjestetty kansainvälisiä etäkeskusteluja, kouluttauduttu vaikuttamistyöstä ja ryhdytty suunnittelemaan vaikuttamiskampanjoita. Parhaillaan hankkeen väki kerää kyselyllä kansainvälisen vapaaehtoistyön kentän organisaatioilta tietoa niiden rakenteista ja käytännöistä sekä työstää itsearviointityökalua organisaatioille ja avointa verkkokurssia tueksi vapaaehtoisten lähtövalmennukseen.

Osallistujaorganisaatioissa on myös ryhdytty tekemään osallistavaa toimintatutkimusta. Helmikuussa 2023 kaksi Maailmanvaihdon vapaaehtoista matkasi Brysseliin koulutukseen aiheesta. He palasivat mukanaan ideoita, metodeja ja innostusta. Sittemmin Maailmanvaihdossa on keskusteltu kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatiosta vapaaehtoistyöhön ulkomailta Suomeen saapuneiden nuorten ja Suomesta vapaaehtoistyöhön maailmalle lähtevien nuorten valmennusleireillä, toimistotiimin kokouksissa sekä hallituksen kehitysillassa. Aihetta tarkasteltiin myös Maailmanvaihdon ja toisten järjestöjen yhteisessä vastuullisen vapaaehtoistyön työpajassa Maailma kylässä -festivaalilla.

Ajatuksenvaihtoa on käyty mm. siitä, millaisia esteitä ja haasteita liittyy kansainväliseen vapaaehtoistyön järjestämiseen ja siihen osallistumiseen, sekä siitä, mitä dekolonisoitu vapaaehtoistyö voisi tarkoittaa. Monet näkemykset ja kokemukset ovat kohdanneet. Tässä poimintana kymmenen kysymystä, jotka muotoilin esitettyjen kysymysten, huomioiden, toiveiden ja ehdotusten pohjalta.

Voisimmeko me, kansainvälisen vapaaehtoistyön kentän väki, nykyistä syvemmin ja laajemmin

  1. pohtia, millaista hyötyä ja keille vapaaehtoistyöohjelmat tuovat?
  2. kouluttautua ja kouluttaa koloniaalisesta historiasta, neokolonialismista ja dekolonisaatiosta esimerkiksi tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden avulla?
  3. edistää sitä, että vapaaehtoiset globaalista pohjoisesta tarkastelevat kriittisesti omia etuoikeuksiaan sekä valkoista pelastajuutta?
  4. huolehtia, että vapaaehtoiset toimivat osaamistaan vastaavissa tehtävissä?
  5. huomioida vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden ja vapaaehtoisohjelmien osallistujien vaihtelevat taloudelliset tilanteet?
  6. tukea globaalin etelän maiden välistä vapaaehtoistyötä?
  7. kunnioittaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden yksityisyyttä viestiessämme kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä?
  8. tutustua taiteeseen ja mediaan, jota ovat tehneet ne, jotka ovat kolonisaatiosta kärsineet?
  9. koota perustietoa toiminnastamme, jotta voimme verrata tulevaa toimintaamme nykyiseen?
  10. tehdä dekolonisaation teemoja näkyvämmiksi kiinnittäen huomiota siihen, ketkä pääsevät ääneen?

Hyviä kysymyksiä. Sellaisia, joihin meidän on Maailmanvaihdossa syytä pohtia vastauksia monista rooleista käsin. Kiitän lämpimästi kaikkia ajatuksiaan jakaneita. Tarkoituksena on laatia loppuvuonna yhteenveto vuoden keskusteluista kehitystyön tueksi. Kun jatkamme keskustelua, on syytä myös kysyä: mitä muuta meidän tulee kysyä itseltämme?

Teksti: Minna Räisänen

Kirjoittaja työskentelee Maailmanvaihdossa tiedottajana ja kuuluu Decolonise International Voluntary Service -hankkeen ohjausryhmään. Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelma. Sitä tukevat myös Euroopan neuvoston The European Youth Foundation ja UNESCOn Participation Programme.

Mitä on osallistava toimintatutkimus?

Tutustu Decolonise International Voluntary Service -hankkeen oppaasta: https://ccivs.org/decolonise/knowledge-hub/toolkits

Activities of the project Decolonise International Voluntary Service

2022
May: Decolonise IVS! Kick-off Meeting (Online)
June: Transnational Project Meeting (Germany)
August–September: Online Dialogues (Online)
October: Study Session (Austria)

2023
January: Kick-off Meeting for Training Participants (Online)
February: Participatory Action Research Training (Belgium)
February: Advocacy and Dissemination Training (France)
March: Steering Committee Meeting (Finland)
July: Research Laboratory (Italy)
September: Tools Development Laboratory, Self-Assessment Tool, Massive Open Online Course (Austria)
November: Hybrid Open Conference (Hybrid)
December: Steering committee meeting (Austria)

2024
March: Advocacy Laboratory, Analysis Report of Self-Assessment Tool, and Policy Papers (Belgium)
March: Meetings with Decision Makers EU/UNESCO (Belgium)

Source: http://ccivs.org/decolonise

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

MaailmanVaihtoa 2/2023: kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatio

Lue lehden pdf-versio

Tässä lehdessä

4 Pääkirjoitus / Editorial
6 Kutsu syyskokoukseen / Invitation to Autumn Meeting
7 Kuulumisten vaihtoa
10 Tule mukaan toimintaan
11 Järjestötoiminnasta elämänpituisia muistoja ja ainutlaatuisia kokemuksia
13 Join our activities
14 Terveisiä maailmalta: Suomesta Keniaan ja Intiasta Suomeen
17 Volunteering around the world: Interview with Vietnam Friendship Village (englanninkielisellä sivustolla)

Teemajutut

19 Viisi kysymystä Maailmanvaihdon yhdenvertaisuustyöstä
22 Dialogeja dekolonisaatiosta
24 Näkökulma: Hyviä kysymyksiä
26 Kolme lukuvinkkiä
27 Tulevat tapahtumat / Upcoming events

Pääkirjoitus: Mukana kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatiossa

Siitä on vuosi, kun lähdin mukaan dekolonisaatiohankkeeseen Decolonise volunteering! Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelma. Sitä tukevat myös Euroopan neuvoston The European Youth Foundation ja UNESCOn Participation Programme. Parin vuoden pituinen hanke on suunnilleen puolivälissä, ja hankkeen toteutusta järjestössämme luotsaa puolen tusinaa maailmanvaihtolaista. Hankkeen taustalla on halu katsoa kansainvälistä vapaaehtoistyötä kriittisemmin, sen motiiveja, tuloksia ja koko järjestelmää. Mitä dekolonisaatio sitten on? Sen voisi selittää vuosisatojen kolonialismin muodostamien valtarakenteiden ja riistojärjestelmän purkamiseksi, alkaen ilmiön tunnistamisesta ja tunnustamisesta ja edeten konkreettisiin toimiin oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Online-keskusteluissa heinä-syyskuussa 2022 keskustelu oli vilkasta ja tuli tunne, että hyvinhän tässä dekolonisoidutaan. Kuten usein, tieto lisää tuskaa. Mitä syvemmälle ja pidemmälle hankkeessa etenimme, sitä epävarmemmaksi aloin tulla. Onko meillä mitään toivoa? Jos kerran kolonialismi on niin syvällä yhteiskunnan rakenteissa ja kulttuurissamme, miten voimme alkaa niitä avaamaan ja muuttamaan? Kuka edes haluaa – meistä, joille etuoikeutettu asema globaalissa järjestyksessä on syntymälahjana annettu? Se että maailma on epäoikeudenmukainen joillekin toisille, turvaa oman poliittisen, taloudellisen ja kulttuurillisen valta-asemamme. Mutta onko sen väistämättä oltava näin? On edes lohdukseen uskottava, että toivoa on. Se alkaa kolonialismin jatkumisen havaitsemisesta, jokaisen osallisuuden ymmärtämisestä ja halusta muuttaa asetelma.

Aloitimme globaalisti Zoomin äärellä ja vähitellen siirryimme toiminnan tasolle, kukin järjestö tahollaan, alkaen testata ideoitamme Wienissä syksyllä 2022 yhteisesti luotujen käsitteiden kautta. Tuotiin aihe leireille, hallituksen kokouksiin ja Maailma kylässä -festivaaleille. Vastaanotto on ollut innostunutta, mutta samaan aikaan täynnä avuttomuutta. Miten oikein dekolonisoidutaan? Uskon sen olevan mahdollista vain dialogissa eri näkökulmien kesken uskaltautuen näkemään, kuulemaan, kyseenalaistamaan ja muuttumaan. Tässä MaailmanVaihtoa-numerossa pääteemana on siis dekolonisaatio. Toivottavasti lehdestä välittyy se into, jolla kuluneen vuoden aikana aiheeseen on paneuduttu. Kun hanke ensi vuonna päättyy, on dekolonisaatiopolkumme vasta avautunut.

Hanna Sainio
Maailmanvaihdon hallituksen jäsen

Lue myös

MaailmanVaihtoa 2/2025: Ympäristö ja kansainvälinen vapaaehtoistyö

Lue lehden pdf-versio. Lehdessä: Pääkirjoitus / Editorial 4 Kutsu syyskokoukseen...

MaailmanVaihtoa 1/2023: kieli ja kommunikaatio

 Tässä lehdessä Lue lehden pdf-versio. 4 Pääkirjoitus / Editorial...

MaailmanVaihtoa 2/2022: Kestävä vapaaehtoistyö

 Tässä lehdessä Lue lehden pdf-versio. 4 Pääkirjoitus 6 Kutsu...