Erilaisten kulttuurien ymmärrystä ja ammatillista osaamista Boliviasta

Seitsemisen vuotta sitten Anu Molarius lähti Boliviaan laajentamaan näkökulmiaan, tutustumaan uuteen kulttuuriin ja kehittämään ammatillista osaamistaan. Nyt 30-vuotias Anu kertoo, missä määrin kokemus vastasi odotuksia ja miten se vaikutti hänen urapolkuunsa.

Anu Molarius on opiskellut kulttuurintutkimusta yliopistossa ja yhteisöpedagogiikkaa ammattikorkeakoulussa. Tämäkin jo osoittaa, että hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluu monikulttuurisuus ja sosiaaliala. Anulle oli jo alusta asti selvää, että hän haluaisi opintojen aikana lähteä ulkomaille laajentamaan kulttuurintuntemustaan ja saamaan uusia kokemuksia. Hän halusi Euroopan ulkopuolelle, ja lopulta kohdemaaksi valikoitui Bolivia.

“Kansainvälinen vapaaehtoistyö tuntui hyvältä ja turvalliselta vaihtoehdolta lähteä kauemmas, kun takana on koko ajan järjestön tuki. Oli myös tärkeää, että pystyin yhdistämään harjoittelun vapaaehtoistyöhön”, Anu kertoo.

Ulkomaille lähtöön liittyi myös toive itsensä haastamisesta ja syvälle uuteen kulttuuriin pääsemisestä. “Odotin, että pääsen tutustumaan uuteen kulttuuriin syvemmin ja elämään sitä kulttuuria ihan arjessa. Sitä kautta odotin myös uudenlaista itsenäistymistä ja itsensä haastamista. Olin jo ennen vaparijaksoa asunut omillani ja opiskellut vieraassa kaupungissa, mutta uuteen maahan muuttaminen ja siellä eläminen tuovat taas ihan uudenlaista itseluottamusta.”

Anu ajatteli, että vapaaehtoistyö on myös oiva mahdollisuus tehdä jotain hyödyllistä samalla kun näkee maailmaa. Vapaaehtoistyössä pääsee näkemään ja kokemaan monia asioita, joita pelkän matkustelun kautta on usein mahdotonta saavuttaa. Hän koki reiluksi, että jos jossain aikoo viettää pidemmän ajan, voi pelkän reissaamisen sijaan tehdä myös jotain hyvää paikalliselle yhteisölle.

“Halusin myös oppia sosiaali- ja terveysalasta Euroopan ulkopuolella. Samalla pystyin siis tekemään harjoittelun ja hyötymään ammatillisesti sekä olemaan hyödyllinen paikalliselle yhteisölle.”

Kaikista tärkeimmäksi syyksi ja motivaattoriksi lähtöön Anu nimeää halun laajentaa omia näkökulmiaan ja ajatusmallejaan. Nämä odotukset ja toiveet mielessään Anu pakkasi laukkunsa ja suuntasi kohti Boliviaa ja vapaaehtoistyöseikkailuaan.

Elämää Boliviassa

Anu työskenteli vapaaehtoisena Boliviassa syyskuun alusta 2014 helmikuun loppuun 2015, jonka jälkeen hän matkusteli vielä kuukauden ennen paluuta Suomeen. Anu työskenteli Cochabambassa paikallisessa sosiaalialan järjestössä nimeltä Proyecto Horizonte, joka ylläpitää muun muassa lasten päiväkotia ja nuorisotilaa sekä järjestää esimerkiksi koulunuorisotyötä ja terveyskeskus- ja psykologi palveluita köyhemmällä asuinalueella.

”Aloitin työskentelemällä pienten lastenkanssa päiväkodissa. Vähitellen kun kielitaitoni karttui, siirryin työskentelemään aamut päiväkodissa ja iltapäivät nuorisotilalla”, Anu kertoo.

Anu oli opiskellut espanjaa lukiossa ja yliopistossa, ja hän halusi parantaa kielitaitoaan vapaaehtoistyössä. Kielitaito ei kuitenkaan ollut pääsyy matkaan lähtemiselle. Hän tunnustaakin, että meni välillä sieltä, missä aita on matalin: hän harjoitteli espanjaa isäntäperheessään ja työpaikallaan, mutta ystäväpiiri koostui pitkälti kansainvälisistä kavereista ja paikallisista englannintaitoisista. Espanjantaito kehittyi selvästi, mutta Anu koki, että olisi voinut oppia kieltä vielä enemmänkin, jos olisi panostanut siihen satasella. Hän kuitenkin tiedosti, ettei espanjan kieli ollut hänen ykkösprioriteettinsa.

Entä miksi juuri Boliviaan? Anu kertoo, että Etelä-Amerikka oli kiinnostanut häntä jo pidempään. Hän pohti alueen muitakin maita, kuten Perua, mutta lopulta Bolivia valikoitui kohteeksi, sillä siellä oli eniten vapaaehtoistyöpaikkoja tarjolla.

“Minulla ei juurikaan ollut odotuksia tai ennakko-oletuksia Boliviaa kohtaan, odotukseni liittyivät enemmän vapaaehtoisuuteen ja projektiini kuin Boliviaan maana. Uskon sen olevan ihan hyvä juttu, sillä kulttuurishokki oli varmasti pienempi. Tarkoitan, että tottakai oli kulttuurishokkia ja kulttuurieroja, mutta se olisi varmasti ollut isompaa, jos olisi ollut suuremmat oletukset ja odotukset, jotka eivät sitten toteudukaan.”

Elämä Boliviassa sujui omalla painollaan, kun antoi asioiden tapahtua ajallaan. Myös paikallinen kulttuuri opetti tällaiseen ajatusmaailmaan: asiat järjestyvät, kun on niiden aika. Anu kertookin, että aika Boliviassa opetti paljon joustavuutta ja kehitti uudenlaista asennetta.

”Isäntäperheessä asuminen oli tosi hyvä juttu. Siinä pääsi näkemään paikallista elämää ihan läheltä ja arjesta käsin. Oli mielenkiintoista päästä esimerkiksi viettämään paikallista joulua ja osallistumaan erilaisiin juhliin. Voin sanoa, että odotukseni näkökulman laajentamisesta, uusista ajatusmalleista ja kulttuuriin tutustumisesta kyllä toteutuivat hienosti.”

Hyötyä työuralle ja osaamista järjestötyöhön

Palattuaan Boliviasta Suomeen Anu suoritti opintonsa loppuun. Vapaaehtoisjakso vahvisti entisestään hänen suuntautumistaan muun muassa monikulttuurisuuteen ja kansainväliseen kasvatukseen; gradunsakin hän teki vapaaehtoistoimintaan liittyen. Lisäksi hän on työskennellyt monikulttuurisilla leireillä ja tehnyt Suomessa harjoitteluja ja vapaaehtoistöitä järjestöissä globaalin oikeudenmukaisuuden teemoihin liittyen.

“Koen, että vapaaehtoisjakso vahvisti entisestään kansalaisaktiivisuuttani ja kansainvälistä suuntautumistani. Lisäksi kehitin Boliviassa paljon esimerkiksi soveltamiskykyäni ja opin sietämään epävarmuutta. Ne ovat taitoja, joista on tosi paljon hyötyä.”

Bolivian kokemus toi myös Anun toiveiden mukaisesti uudenlaista itsensä haastamista ja sitä kautta rohkeutta ja itseluottamusta. Hyvä osoitus tästä on se, että myöhemmin opinnoissaan Anu kävi vaihdossa Ruotsissa – naapurimaassa opiskelu tuntui todella helpolta, kun takana oli jo kokemus niinkin kaukaa kuin Latinalaisesta Amerikasta.

Ensimmäinen pidempiaikainen työpaikkakin oli jatkumoa vapaaehtoisuusteeman ympärillä, sillä Anu toimi järjestössä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Tällä hetkellä Anu työskentelee sosiaali- ja terveysalan järjestössä, jossa työtehtäviin kuuluu pääasiassa viestintää ja varainhankintaa sekä muun muassa tapahtumien järjestämistä.

Teksti: Susanna Halme
Kuva: Anu Molariuksen albumi

Haastattelu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä.

Lue myös

Terveisiä maailmalta: Ammattikoulussa avustamista ja futistreenien ohjaamista

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Joya Ferrinini...

Terveisiä maailmalta: Suomesta Filippiineille ja Georgiasta Suomeen

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Mariam Darbaidze...

Ympäristön tarkkailu kasvattaa, opettaa ja muuttaa ajattelutapoja

Luonto on lähellä suomalaista mielenmaisemaa. Siitä kielii muun muassa Sitran...