Vapaaehtoistyöhön Keniaan opintojen keskeltä
Moikka! Olen Siiri Sandberg ja vietin syksyllä 2018 puolisen vuotta Keniassa vapaaehtoisena. Asuin Kerichossa, noin kuuden tunnin matkan päässä Nairobista, Rift Valley -hautavajoaman kupeessa. Olin vapaaehtoisena paikallisessa järjestössä, joka järjesti alueen nuorille aikuisille erilaisia tapahtumia, joissa nuoret pystyivät oppimaan valokuvausta, musiikkia ja maalausta ja jopa hyödyntämään näitä taitoja yrittäjinä. Järjestö tarjosi myös ilmaisia HIV-testejä ja konsultaatiota alueen asukkaille. Tehtävänäni oli avustaa nuorille järjestettävien tilaisuuksien järjestelyissä sekä osallistua kyseisiin tapahtumiin. Autoin myös terveystietojen digitalisoimisessa.
“Vapaaehtoistyöjakso antoi minulle mahdollisuuden ihmetellä ja havainnoida avoimin mielin uutta ympäristöä.”
Olin haaveillut vapaaehtoistyöstä ulkomailla jo useamman vuoden, mutta aika oli kypsä vapaaehtoistyöjaksolle vasta vuonna 2018. Koin, että sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintoni olivat sellaisessa vaiheessa, että voisin soveltaa jo opittua vapaaehtoistyöjakson aikana. Sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa tarkastellaan ja pyritään ymmärtämään syvällisesti erilaisia kulttuureja ja yhteiskuntia. Mikä olisikaan parempi keino tarkastella, kokea ja nähdä erilaista paikallistason elämää kuin vapaaehtoistyö! Joskus nuorempana minulla oli naiivi ajatus vapaaehtoistyöstä auttamisena, mutta vuosien saatossa ymmärsin vapaaehtoistyön ytimen olevan yhdessä tekemisessä ja oppimisessa.
Välivuodelta inspiraatiota opintoihin
Olin pohtinut lähtöä jo jonkun aikaa, sillä olin ollut useamman vuoden samassa osa-aikatyössä ja opintoni olivat edenneet siihen pisteeseen, että voisin hyvällä omallatunnolla vaihtaa maisemaa hetkeksi. Muistan vielä, että pakersin pää punaisena hakemusta Maailmanvaihdolle päivää ennen vapaaehtoishaun loppumista, sillä ajankohta ei olisi voinut olla täydellisempi elämäntilanteeni kannalta. Halusin irtautua hetkeksi oravanpyörästä sekä hakea inspiraatiota opintoihini. Vapaaehtoistyön lisäksi pohdin myös korkeakouluharjoittelua vaihtoehtona välivuodelle, mutta toisaalta halusin tehdä jotain, joka ei liittyisi suoraan opintoihin ja jossa en joutuisi suorittamaan jotakin. Vapaaehtoistyöjakso antoi minulle mahdollisuuden ihmetellä ja havainnoida avoimin mielin uutta ympäristöä.
Koen, että välivuoden ajoituksella oli pelkästään etuja elämäni suhteen. Sain irtioton, opin uutta ja inspiroiduin. Ainut miinus oli palata + 25 asteesta ja auringosta tammikuun pimeyteen ja kylmyyteen.
Löytöretki itseen ja maailmaan
Koin oppineeni vapaaehtoisjakson aikana niin itsestäni kuin myös ympäröivästä maailmasta. Matkalla reflektoin todella paljon sitä, minkälaisia käsityksiä Afrikasta olin omaksunut muun muassa median ja populaarikulttuurin välityksellä ikään kuin köyhyyden ja kurjuuden kehtona. Vapaaehtoistyöjakson aikana kiinnostuin Kenian historiasta ja halusin ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, joiden seurauksena maan rikkaudet jakautuivat todella epätasaisesti kansalaisten kesken.
Vapaaehtoistyöjaksolla vuorovaikutustaitoni vahvistuivat, sillä huomasin oman tapani poikkeavan paikallisesta. Näin kärjistettynä Suomessa kissa nostetaan pöydälle, kun Keniassa joistain asioista keskustellaan metaforien kautta. Vapaaehtoistyö oli merkityksellistä myös opintojeni kannalta, sillä jakson aikana pystyin harjoittelemaan etnografisia kenttämenetelmiä, kuten esimerkiksi osallistuvaa havainnointia arjen askareissa vapaaehtoistyöpaikalla.
Haastattelut: Emma Niemi ja Mia-Elina Aintila
Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä, osana artikkelia, jossa myös Tim Schmitt ja Paula Rajala jakavat vapaaehtoistyökokemuksiaan.