Decolonise! International Voluntary Service on ICYE- ja Coordinating Committee for International Voluntary Service (CCIVS) -verkostojen yhteinen hanke, jossa pyritään tunnistamaan pitkäaikaisen kansainvälisen vapaaehtoistyön kolonialistisia rakenteita ja siten kehittämään vapaaehtoistyötä tasa-arvoisempaan, monipuolisempaan ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.
Vuonna 2022 alkanut hanke on jaettu neljään vaiheeseen: käsitteiden määrittelyyn, toimintatutkimukseen, työkalujen kehittämiseen ja tiedon jakamiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa painopiste haluttiin pitää avoimessa keskustelussa, minkä vuoksi dialogit muodostuivat nopeasti tärkeäksi työskentelymetodiksi. “Ensisijaisesti etäyhteydellä toteutetut dialogit ovat olleet monille osallistujista ainoita mahdollisuuksia päästä keskustelemaan dekolonisaatioon liittyvistä teemoista muiden maiden edustajien kanssa”, kertoo Mariela Ortiz Suaréz argentiinalaisesta Fundacion SES -järjestöstä. Fundación SES on ICYE-verkoston jäsenjärjestö, joka kansainvälisten vapaaehtoistyöohjelmien tarjoamisen ohella edistää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asemaa ja osallistamista.
Suaréz oli syksyllä 2022 myös mukana fasilitoimassa yhtä hankkeen dialogeista, joka käytiin espanjaksi. Dialogin osanottajat olivat valtaosin Latinalaisessa Amerikassa toimivien järjestöjen edustajia ja ihmisiä, jotka olivat osallistuneet Fundación SESin vapaaehtoistyöohjelmiin. Suarézin mukaan on tärkeää, että kansainvälisessä dekolonisaatiohankkeessa voidaan käyttää työskentelykielenä myös muita kieliä kuin englantia. ”Kansainvälisen vapaaehtoistyön kolonialistisiin rakenteisiin liittyvien käsitteiden määrittely on haastavaa, ja englanniksi puhuttaessa tärkeitä nyansseja jää huomaamatta”, Suaréz kertoo. Suarézin mukaan dialogeilla on suuri merkitys myös yhteisen ymmärryksen luomisessa oman kielialueen toimijoiden keskuudessa. “Kiireisten työpäivien vuoksi meillä ei ole mahdollista käydä näin syvällisiä keskusteluja kollegoiden kanssa. Nämä dialogit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tähän”, Suaréz kuvailee.
Kolonialismin perintö vaikuttaa arjessa ja rakenteissa
Suarézin mukaan viimesyksyisen espanjankielisen dialogin rikas anti voidaan tiivistää kolmeen pääteemaan: rahoituksesta ja talou dellisista tekijöistä johtuvaan epätasa-arvoon, vapaaehtoistyöntekijöiden asemaan sekä kuiluun globaalin pohjoisen ja etelän välillä.
Suarézin mukaan dialogin keskustelijat toivat voimakkaasti esille sitä, millä tavoin kolonialismin perintö näkyy ennen kaikkea taloudessa ja kansainvälisen toiminnan rahoittamisessa. Eurooppalaiset instituutiot ovat edelleen merkittävä rahoittaja erilaisissa kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen kannustavissa hankkeissa. Rahoitusohjelman rakenne heijastelee aina rahoittajatahon toimintakulttuuria ja kapasiteetteja: Näin ollen kansainvälisten hankkeiden rakenne, aikajänne ja tulosodotukset muodostuvat eurooppalaisten valtioiden työskentelykulttuurin ja resurssien pohjalta. “Tällöin globaalin etelän toimijoiden erilaiset toimintaolosuhteet ja realiteetit jäävät usein huomiotta”, Suaréz kuvaa. Decolonise IVS -hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+-ohjelma ja sitä tukevat myös Euroopan neuvoston The European Youth Foundation ja UNESCOn Participation Programme.
Talouteen liittyvän problematiikan ohella dialogissa pohdittiin vapaaehtoisten eriarvoista asemaa globaalissa pohjoisessa ja etelässä. Keskustelijoiden mukaan kansainväliseen vapaaehtoistyöhön liittyy voimakas stereotypia globaalista pohjoisesta globaaliin etelään matkustavasta nuoresta aikuisesta, joka vapaaehtoistyöllään tarjoaa apua paikalliselle yhteisölle. Vapaaehtoisia matkaa kuitenkin myös globaalista etelästä pohjoiseen, mutta keskustelijoiden mukaan heidän motiivinsa poikkeavat usein tästä stereotypiasta: vapaaehtoistyö nähdään etelässä usein mahdollisuutena kerryttää uusia kokemuksia ja kasvattaa omaa kansainvälistä kompetenssia. Globaalista etelästä saapuville vapaaehtoisille ei toisaalta myöskään anneta samanlaista auttajan roolia; sen sijaan se, että globaalista etelästä ylipäätään saapuu vapaaehtoisia globaaliin pohjoiseen, herättää toisinaan hämmennystä.
Asetelmat ja stereotypiat heijastelevat kolonialistisia valtarakenteita ja keskustelijoiden mukaan tämä näkyy voimakkaasti myös vapaaehtoistyön arjessa. Globaalista pohjoisesta saapuvat vapaaehtoiset kohtaavat vähemmän haasteita esimerkiksi viisumi- tai oleskelulupahakemusten kanssa kuin globaalista etelästä pohjoiseen matkaavat vapaaehtoiset. Esimerkki pohjoisen ja etelän välisestä valtahierarkiasta on myös se, miten pohjoisesta saapuvat vapaaehtoiset saattavat päätyä vapaaehtoistyöprojekteissaan hyvin vastuullisiin tehtäviin, kuten sijaistamaan opettajia, vaikka heillä ei olisi riittävää koulutusta.
”Ajatuksissa korostui toive siitä, että tulevaisuudessa kansainvälistä vapaaehtois-työtä ajateltaisiin globaalin oikeudenmukaisuuden ja kulttuurienvälisen ymmärryksen kasvattamisena.”
Dekolonisaatio on aktiivista toimintaa
Dialogin loppupuolella Suarezin mukaan keskusteltiin myös siitä, miten kolonialistiset rakenteet toisiintuvat, ellei niiden purkamiseksi tehdä aktiivisesti työtä. Keskustelijoiden mukaan myös kansainvälisen vapaaehtoistyön verkostoissa muodostuu helposti klikkejä ja alliansseja samankaltaisessa globaalissa taloudellisessa asemassa olevien valtioiden välille. Käytännössä tämä tarkoittaa globaalin pohjoisen valtioiden ja globaalin etelän valtioiden tiiviimpää verkottumista keskenään, mikä puolestaan syventää kuilua pohjoisen ja etelän välillä.
Suaréz huomauttaa, että dialogien ensisijainen tarkoitus ei ole ollut löytää ratkaisua ongelmiin, vaan tarjota tilaa keskustelulle. Dialogin loppupuolella keskustelijat kuitenkin hahmottelivat ajatuksiaan siitä, mitä dekolonisoitu vapaaehtoistyö voisi olla. Ajatuksissa korostui ennen kaikkea toive siitä, että tulevaisuudessa kansainvälistä vapaaehtoistyötä ei ajateltaisi globaalista pohjoisesta etelään suuntautuvana hyväntekeväisyytenä, vaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja kulttuurienvälisen ymmärryksen kasvattamisena.
Globaali pohjoinen ja etelä
Termeillä globaali pohjoinen ja globaali etelä ei viitata maantieteeseen, vaan niillä luokitellaan maita sosioekonomisten ja poliittisten piirteiden mukaan. Globaalilla etelällä viitataan ensisijaisesti matalamman tulotason maihin, kun taas globaalilla pohjoisella tarkoitetaan korkean tulotason maita. Globaalin pohjoisen ja etelän käsitteet on luotu neutraalimmaksi vastineeksi termeille kuten kolmas maailma tai kehitysmaat, joihin liittyy voimakkaita arvolatauksia.
Teksti: Roosa Kontiokari
Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices 2/2023 -lehdessä.