Onnea arjesta Etelä-Koreassa

Jussi Poikkeus lähti viime elokuussa vuodeksi vapaaehtoistyöhön Etelä-Koreaan. Vapaaehtoisjaksonsa puolivälin tienoilla hän kokee oppineensa paljon niin maailmasta kuin itsestään.

 1. Hei Jussi! Millaisia tehtäviä maaliskuuhusi on kuulunut?

Toimenkuvani on ollut vapaaehtoisjaksoni alusta asti hyvin monirakenteinen; viikon jokainen päivä noudattaa omaa aikatauluaan. Esimerkiksi, maanantaisin työskentelen eläkeläisravintolassa sekä kirjastotehtävissä, kun taas keskiviikko kuluu päiväkodin temmellyksessä. Viikkoni koostuu edellä mainittujen tehvävien lisäksi kehitysvammaisten lasten tukemisesta sekä englannin opetuksesta vanhemmalle ikäpolvelle. Maaliskuu ei ole hirveästi poikennut edellisistä kuukausista työtehtävien suhteen; kuitenkin on huomattavissa, että vastuuta on tullut enemmän.

2. Mitä odotat vapaaehtoisvuotesi loppuosalta ja vuodeltasi ylipäätään?

No nyt oli vaikea kysymys! Totta kai sitä toivoisi kehittyvänsä korean kielen suhteen vielä enemmän, mutten raaski asettaa enää liian korkeita odotuksia. Tärkeämpänä tavoitteenani onkin luoda enemmän pysyviä ystävyyssuhteita paikallisten kanssa. Kotio kun sitten syksyllä palaa, tarkoituksena on jatkaa opintoja yliopistossa myös korean osalta.

3. Maailmanvaihto toimii kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi. Millaisena näet vapaaehtoistyöntekijöiden roolin tässä?

Maailmanvaihdon toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan, joten vapaaehtoisten rooli kulttuurien välisen ymmärryksen edistämisessä on merkittävä. Vapaaehtoinen mielletään kohdemaassaan usein etenkin kotimaansa ja sen kulttuuriympäristön edustajaksi, minkä vuoksi hänen tekemisensä ovat yhteydessä mielikuviin näistä. Tämä ei toki tarkoita, että meidän vapaaehtoisten tulisi harkita jokaista askeltamme erityisesti, vaan pikemminkin tuoda kulttuurillisia piirteitämme esiin niin kuin parhaaksemme näemme.

Vapaaehtoistoiminta avaa ovet ns. ruohonjuuritason arkielämään, jolle esimerkiksi tavallisella turistilla ei ole pääsyä. Työskenteleminen paikallisten ihmisten kanssa tarjoaa näkymiä pintaa syvemmälle, mikä auttaa ymmärtämään kohdemaan perinteitä, kulttuureita ja uskomuksista turistinähtävyyksiä kattavammin.

4. Miten toivoisit Maailmanvaihdon toiminnan jatkossa kehittyvän?

Maailmanvaihto on mielestäni jo vallan mukavasti toimiva organisaatio. Olenkin ehkä hiukan laimea, kun en löydä hirveästi kehitettävää. Ehkä se on hyvä merkki. Kuitenkin, jos jotakin täytyy sanoa, niin toivon Maailmanvaihdon pysyvän pienenä järjestönä. Meille vapaaehtoisille on turvallista tietää, että kotimaassa pidetään huolta!

5. Kerro esimerkki omasta kulttuurien välisestä oppimisestanne Maailmanvaihdon toiminnassa.

On vaikeaa sanoin kuvata, kuinka paljon kulunut puolivuotinen on minulle opettanut. Kulttuurien välinen oppiminen ei ole jäänyt osaltani vain Suomen ja Etelä-Korean välille – vietänhän suuren osan ajastani muiden vapaaehtoisten kanssa, erityisesti ranskalaisen kämppikseni seurassa. Täkäläisessä kulttuuriympäristössä on Suomeen nähden monia yhteisiä piirteitä, mutta myös erovaisuuksia. Mielestäni kunnioitus ja muiden huomioonottaminen ovat täällä omaa luokkaansa. Esimerkiksi, vaikka metrot ovat usein ihmisiä pullollaan, tilaa tehdään kaikille, jotka haluavat sisään.

6. Kolme syytä tulla mukaan Maailmanvaihdon toimintaan?

Kolme syytä lukuisten joukosta, onpas nyt taas. No, kansainvälisyys, maailmankuvan avartuminen ja itsensä löytäminen. Ennen vapaaehtoisohjelmaan osallistumistani haaveilin aina ulkomailla elämisestä; ohjelman myötä minulla on siihen vihdoinkin mahdollisuus. On mahdotonta vielä sanoa, kuinka paljon käsitykseni maailmasta on oleskeluni aikana muuttunut, uskon huomaavani sen paremmin Suomeen palattuani. Samaa sanoisin myös minusta itsestäni; olen oppinut lukemaan mieltäni ja löytämään uusia puolia persoonallisuudestani, mutta vasta Suomessa prosessi käydään loppuun. Onni löytyy arjesta, pienet teot merkitsevät paljon ja virheistä opitaan. En kadu hetkeäkään tänne lähtemistäni, kiitos Maailmanvaihto.

Lopuksi, terveisesi 60-vuotiaan Maailmanvaihdolle?

Jatketaan samaan malliin eikä anneta vauhdin hiipua ikävuosista huolimatta. Onnittelut Maailmanvaihto 60 vuotta!

Kuvassa: Jussi viettämässä viikonloppuvapaata työkaverinsa esikoisen kanssa.

Minun juhlavuoteni -juttusarjassa kurkistetaan Maailmanvaihdon väen kuukausiin järjestön 60-vuotisjuhlavuonna. Mukaan mahtuu monenlaista toimintaa ja toimijoita!

Jussi osallistuu International Cultural Youth Exchange -ohjelmaan (ICYE) työskennellään vapaaehtoisena 6 tai 12 kuukautta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Oseaniassa. ICYE-vapaaehtoisena näet maailmaa ja pääset rakentamaan kulttuurien välistä ymmärrystä ruohojuuritasolla. Tutustu ja hae mukaan!

Lue myös

Terveisiä maailmalta: Suomesta Filippiineille ja Georgiasta Suomeen

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Kaksi heistä jakaa terveisiään. Mariam Darbaidze...

Ympäristön tarkkailu kasvattaa, opettaa ja muuttaa ajattelutapoja

Luonto on lähellä suomalaista mielenmaisemaa. Siitä kielii muun muassa Sitran...

Mi casa su casa

Kolmekymmentä vuotta sitten lukioikäisellä Mona Taipaleella siinsi mielessä välivuosi ulkomailla....