Maailmanvaihto lähettää ja vastaanottaa vuosittain nuoria pitkäkestoiseen vapaaehtoistyöhön. Fia Dahlström ja Nabil Sleem jakavat kokemuksiaan vapaaehtoistyöstä Euroopan Solidaarisuusjoukkojen kautta.
Haastattelut: Minna Räisänen & Laura Rudzevičiūtė
Kuvat: Fia Dahlström, Rene Sinisalo & the home album of Nabil Sleem
Fia: Suomesta Islantiin
Fia viikonloppureissulla Etelä-Islannissa, kävelemässä Fjaðrárgljúfurin kanjonia pitkin.
Olin jo monta vuotta sitten päättänyt, että haluan asua tulevaisuudessa ulkomailla sekä tehdä vapaaehtoistyötä. Lukiossa kuulin, että nämä kaksi asiaa voi yhdistää osallistumalla kansainväliseen vapaaehtoistyöhön. Se kuulosti heti asialta, johon halusin ryhtyä valmistumisen jälkeen. Tuntui juuri oikealta tukea toisia ja samalla tutustua toiseen kulttuuriin.
Islantiin!
Kun ryhdyin selaamaan vaihtoehtoja, vastaani tuli ensimmäisenä projekti yhteisökeskuksessa Islannissa. Vapaaehtoistyöpaikka kuulosti houkuttelevalta ja minulle sopivalta. Lisäksi Islanti on maana turvallinen ja sen luonto on erilainen ja kiehtova, joten valinta ei ollut vaikea.
Vapaaehtoistyötä mielenterveyskuntoutujien päiväkeskuksessa
Olen töissä Reykjavikissa Geysir Clubhousessa, joka on mielenterveyskuntoutujien päiväkeskus. Tarjoamme jäsenillemme arkisin jutteluseuraa, toimintaa ja tukea. Työpäivät ovat todella rentoja ja mukavia. Sosialisoimme, lounastamme, juomme kahvia, kokoustame ja siivoamme. Työtehtävinäni esimerkiksi pyyhin ja katan pöytiä, teen lounasta, siivoan vessoja ja kirjoitan artikkeleita klubitalon lehteen. Mitkään tehtävistäni eivät kuulu pelkästään minulle, vaan kaikki, niin työntekijät kuin jäsenet, osallistuvat kaikkeen tekemiseen. Jo kainen on tasa-arvoisessa asemassa. Loppujen lopuksi kaikista tärkein työtehtäväni on olla läsnä ja viettää aikaa jäsenten kanssa.
Odotuksia ja yllätyksiä
On jännittävää muuttaa yksin ulkomaille. Todella jännittävää. Yhtäältä pelottaa jättää taakse kaikki tuttu ja turvallinen, toisaalta ei malta odottaa hyppäämistä tuntemattomaan. Yllätyin eniten ensimmäisten kuukausien aikana siitä, miten paljon saa ajatella myös itseään. Tärkeintä minulle oli lähteä auttamaan muita ilman, että itse saan siitä takaisin mitään. Kuitenkin työkavereiden sekä kuuden kämppäkaverini ansiosta olen myös miettinyt omaa kokemustani täällä: miten tämä kaikki vaikuttaa minuun, mitä opin ja miten kasvan ihmisenä vuoden aikana.
Haastavia asioita tulee vastaan, niin pieniä kuin suuria. Valokatkaisijat toimivat toisinpäin kuin Suomessa, lämmin vesi haisee kananmunalta, autoilijat harvoin väistävät kävelijöitä. Kovassa tuulessa on mahdotonta kävellä töihin. Suurin haaste on koti-ikävä.
“Uudet ihmiset ja kokemukset todella ovat tuntemattomaan hyppäämisen arvoista.”
Antoisinta kokemuksessa ovat ehdottomasti kämppäkaverini, joista tuli parhaita kavereitani heti muutaman viikon jälkeen. Meillä on paljon yhteisiä mielenkiinnonkohteita, joten on antoisaa viettää vapaa-aikaa yhdessä. Työilmapiiri projektissa on todella lämmin ja turvallinen ja tuntuu, että minusta välitetään ja läsnäoloani arvostetaan. Klubitalon jäsenet tekevät työpäivistäni erityisiä. Yhtenä päivänä käymme museossa, toisena minulle opetetaan islannin kielestä ja perinteistä, ja kolmantena kaikki kehuvat innoissaan tekemääni makaronilaatikkoa. Islantilaiset puhuvat todella hyvää englantia, joten kielitaito pääse kehittymään keskustellessa milloin mistäkin aiheista. Myös islannin kielen oppiminen sujuu hitaasti, mutta varmasti.
Terveiseni niille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä
Kansainvälinen vapaaehtoistyö on tarkoitettu ihan jokaiselle. Projekteja löytyy laidasta laitaan joka puolelta maailmaa, ja ennen kuin huomaatkaan, teet jo unelmistasi totta. Mukavuusalueelta pois lähteminen saa sinut oppimaan itsestäsi ja näkemään maailman ympärilläsi uudella tavalla. Uudet ihmiset ja kokemukset todella ovat tuntemattomaan hyppäämisen arvoista. Olet rohkeampi kuin voisit ikinä itse kuvitella.
>> Artikkeli jatkuu kotisivujemme englanninkielisessä versiossa: Nabil Sleem lähettää terveisiä vapaaehtoistyöstä Suomesta (englanniksi)
Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 1/2022 -lehdessä.