Tukiperhe tukee auringonpaisteessa ja tuulisilla säillä

Olemme Siuntiossa asuva pariskunta. Perheeseemme kuuluu lisäksemme kuusikiloinen kollikissa, joka on omasta mielestään perheen pää. Pidämme vaihtelusta arjessa, matkustelusta ja tutustumisesta uusiin ihmisiin.

Mikä sai meidät harkitsemaan tukiperheeksi ryhtymistä? Nuorelle vapaaehtoiselle on jännittävä paikka lähteä yksin vieraaseen maahan. Uudet paikat, ihmiset ja tavat ovat samaan aikaan innostavia ja ehkä vähän pelottavia, ja vapaaehtoistyö voi olla ensimmäinen kerta, kun nuori on pidempään erossa kotimaastaan ja perheestään. Omat onnistuneet kansainväliset opinto- ja vapaaehtoistyökokemuksemme, mahdollisuus tukea nuorta seikkailijaa sekä halu esitellä paikallista kulttuuriympäristöä ja tavallista perhe-elämää olivat isoja syitä sille, miksi haimme kesällä 2017 tukiperheeksi.

Vapaaehtoiset mukaan arkeen ja juhlaan

Nyt olemme, emme vain yhden, vaan kahden ihanan vapaaehtoistyöntekijän tukiperhe. Tukiperheeksi ryhtyminen ei vaatinut mitään sen suurempia valmisteluja. Maailmanvaihdon järjestämä leiri alkusyksyllä oli oiva ensitilaisuus tutustua niin omiin nuoriin kuin muihin vapaaehtoistyöntekijöihin.

Kuusi henkilöä seisoo vierekkäin laivan kannella, kaikki katsovat kameraan päin ja hymyilevät.

”Yhdessä vietetyt hetket ovat oivia tilaisuuksia harjoitella myös uusia kieliä ja verestää vanhoja. Enimmäkseen puhumme englantia, mutta muutamia slovakian, espanjan ja suomen harjoitteluhetkiäkin on ollut. Tukihenkilötoiminta onkin myös hyvää kielitreeniä!” Petri (kolmas vas.) ja Jennica (neljäs vas.) kertovat.

Tukiperheenä oleminen ei ole muuttanut arkeamme, eikä sen mielestämme pidäkään tehdä sitä. Teemme samoja asioita kuin ennenkin, mutta yhä useammin vapaaehtoiset ovat mukana niin juhlassa kuin arjessa. Olemme viettäneet yhdessä viikonloppuja, katselleet elokuvia, pelanneet lautapelejä ja käyneet kävelylenkeillä. Vapaaehtoiset ovat olleet mukana viettämässä omia ja ystäviemme syntymäpäiviä ja osallistuneet myös joulun viettoomme. Syksyllä kävimme yhdessä päivämatkalla Tallinnassa ja seuraavaksi suunnittelemme yhteistä viikonloppumatkaa Pietariin. Ruokakulttuurien fuusioitumistakin on alkanut tapahtua – milloin olemme saaneet maistella espanjalaisia, milloin slovakialaisia paikallisruokia. Suomalainenkin keittiö on ollut edustettuna – hyvällä vastaanotolla!

”Kannustamme koko sydämestämme muita perheitä lähtemään mukaan tukiperhetoimintaan ja ottamaan rohkeasti uuden ihmisen osaksi omaa arkeaan. Tämän tien varoituskylttiin voisi kirjoittaa: ’Huomio, vuoden päästä teillä saattaa olla yksi tai useampi uusi elämänmittainen ystävä!'”

Tukiperheen tärkein tehtävä on tukea nuorta vapaaehtoista niin arjen auringonpaisteessa kuin tuulisilla säillä. Tämä kokemus on myös tukiperheelle todella antoisa. Me olemme saaneet osaksi omaa arkeamme kaksi uutta upeaa ihmistä. On aidosti mukava seurata, miten alkuhämmennyksen jälkeen nuori löytää itsevarmuutta uudessa ympäristössä toimimiseen, ja miten voimme omalla toiminnallamme tukea heitä tässä seikkailussa.

Läsnäolo tärkeää

Kansainvälinen vapaaehtoistyö on arvokas keino lisätä kulttuurien välistä ymmärrystä. Tavat ja ulkoiset olemukset saattavat erota, mutta ihmiset niiden takana ovat keskenään hyvin samanlaisia syvimmiltä ajatuksiltaan, iloiltaan ja suruiltaan. Vapaaehtoistyö vieraassa maassa ja siellä uusiin ihmisiin tutustuminen auttaa huomaamaan, miten paljon yhteistä meissä on. Se myös vahvistaa sidettä ihmisten ja kulttuurien välillä. Välähdyksenomainen leikkihetki kolmevuotiaan piltin kanssa, syvällinen keskustelu leffaillan yhteydessä tai vaikkapa hetken hiljainen yhdessä istuminen – jokainen kohtaaminen on arvokas. Tärkeintä on olla läsnä.

Kannustamme koko sydämestämme muita perheitä lähtemään mukaan tukiperhetoimintaan ja ottamaan rohkeasti uuden ihmisen osaksi omaa arkeaan. Tämän tien varoituskylttiin voisi kirjoittaa: ”Huomio, vuoden päästä teillä saattaa olla yksi tai useampi uusi elämänmittainen ystävä!”

Jennica Söderholm ja Petri Miettinen

Ylin kuva: Vapaaehtoiset Carmen ja Mirka sekä Jennica syksyisellä päiväkävelyllä Siuntion Sjundbyssä. ”Omat jo tutuksi tulleet kotikulmat avautuvat aivan uudella tavalla, kun niitä pääsee tutkimaan yhdessä”, Jennica ja Petri iloitsevat. 

 

Ryhdy sinäkin tukihenkilöksi tai -perheeksi! Maailmanvaihdon tukihenkilöt ja -perheet auttavat ulkomailta vapaaehtoistyöhön Suomeen saapuvia nuoria tutustumaan ja sopeutumaan Suomessa elämiseen. Etsimme vuosittain tukihenkilöitä ja -perheitä eri puolilta Suomea. Kansainvälisty kulmillasi! >> Lue lisää

Lue myös

Tukiperhetoiminta ottaa vähän, mutta antaa paljon

Tukiperheenä aloittaminen on jännittävää puuhaa, sillä harvoin tulee avattua kotiovea...

Tukiperhe kulttuurioppaana

Olen Sirkku Nenonen-Mörsäri. Olen 51-vuotias ja päivätöissä Sunilan tehtaalla. Olen...

Tukihenkilönä kielitaitoa väkisinkin

Hei Tuuli-Titania Valtanen! Mikä sai sinut ryhtymään tukihenkilöksi ulkomaalaiselle vapaaehtoiselle?...