Näkökulma: Kisälli ja Euroopan kokoinen ystäväpiiri

Harva ihminen tyytyy viettämään elämänsä vain omilla kotikonnuillaan. Tutustuminen vieraisiin maihin ja kulttuureihin on niin tärkeää, ettei sen merkitystä tarvitse erikseen perustella. On kuitenkin ihmisryhmiä, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia reissata ja solmia ystävyyssuhteita ulkomaalaisiin kuin valtaväestöllä. Esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten elämänkokemus jää usein tältä osin turhan kapeaksi. Kosketus vieraisiin kulttuureihin rajoittuu lomamatkoihin perheen kanssa.

Käsityöpaja Kisälli on ollut mukana jo reilun vuosikymmenen ajan eurooppalaisen vapaaehtoistyön projekteissa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että tämä on avannut ikkunat maailmaan. Vapaaehtoisten kautta olemme päässeet kokemaan sellaista, mitä kotiympäristössämme emme muuten kohtaisi. Olemme tutustuneet vieraiden maiden tapoihin, oppineet valmistamaan ruokia monista maista ja tottuneet ilmaisemaan itseämme muutenkin kuin suomen kielellä. Tärkeintä kuitenkin on se, että olemme tutustuneet ihmisiin ympäri Eurooppaa.

”Voi hyvällä syyllä sanoa, että tämä on avannut ikkunat maailmaan.”

Vapaaehtoisten perheet ja ystävät ovat tulleet kyläilemään luonamme ja lähes kaikki entiset vaihtarimme ovat palanneet myöhemmin takaisin, joko lomanviettoon tai kesätöihin Kisälliin. Toisaalta olemme käyneet vastavierailuilla. Viime syksynä koko Kisällin käsityöläisporukka matkusti entisen vapaaehtoisemme Giulian luokse Italiaan. Vietimme todellisen kulttuuriloman hänen kotikaupungissaan Sienassa. Hänen opastuksellaan pääsimme sellaisiin paikkoihin, joihin perusturisti ei keksisi mennä: Sienan kaupunginjohtajan sihteeri piti meille esitelmän kaupungin historiasta. Illastimme viihtyisässä puistoravintolassa, jonka henkilökunta koostui pääasiassa asunnottomista ja ex-vangeista – ja kuten Italiassa on tapana, tunnelma ja maut olivat kohdallaan!

Kisällille vapaaehtoistyön projektit ovat paljon enemmän kuin vain työtä. Olemme saaneet uusia ystäviä ja tulleet osaksi toistemme elämää.

Kirjoittaja Mauri Pajunen on toimitusjohtaja käsityöpaja Kisällissä, joka toimii työpaikkana kehitysvammaisille ja osatyökykyisille käsityöosaajille. Maailmanvaihdon kautta Suomeen tulleita EVS-vapaaehtoisia on työskennellyt Kisällissä jo yli kymmenen vuoden ajan.

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 1/2018 -lehdessä.

Lue myös Kulttuurivaihtoa kansaspuiden lomassa. Millaista on vastaanottaa nuori ulkomaalainen vapaaehtoistyöntekijä mukaan käsityöpajan arkeen? Aleksander Kämärä ja Sini Grönroos Kisälli-Harjulanmäestä kertovat.

Maailmanvaihdon kautta Suomeen saapuu vuosittain vapaaehtoistyöhön 6–12 kuukaudeksi kolmisenkymmentä nuorta eri puolilta maailmaa. Vapaaehtoisjaksojen tavoitteena on yhteinen kulttuurien välinen oppimiskokemus. Vapaaehtoistyöntekijöitä ovat tervetulleita vastaanottamaan yleishyödylliset tahot ympäri Suomea. Lue lisää ja hae vapaaehtoistyöpaikaksi!

Lue myös

MaailmanVaihtoa 2/2025: Ympäristö ja kansainvälinen vapaaehtoistyö

Lue lehden pdf-versio. Lehdessä: Pääkirjoitus / Editorial 4 Kutsu syyskokoukseen...

MaailmanVaihtoa 2/2023: kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatio

Lue lehden pdf-versio Tässä lehdessä 4 Pääkirjoitus / Editorial 6...

MaailmanVaihtoa 1/2023: kieli ja kommunikaatio

 Tässä lehdessä Lue lehden pdf-versio. 4 Pääkirjoitus / Editorial...

Katsaus vuosien 2008–2018 toimintaan

Nyt matkataan Eurooppaa etäämmälle

Juhliessamme Suomen ICYEn viisikymppisiä vuonna 2008 olimme tilanteessa, jossa International Cultual Youh Exchange -ohjelman (ICYE) ja EU:n tukeman Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (European Voluntary Service, EVS) osallistujamäärissä oli tapahtumassa muutos. Kiinnostus lähteä Eurooppaa etäämmälle lisääntyi, minkä myötä ICYE-ohjelman osallistujamäärä oli kasvussa. Huippu saavutettiin 2014–15, jolloin lähetimme 43 ICYE-osallistujaa vapaaehtoistyöhön ulkomaille. Saimme järjestösihteeri Mari Takalon kanssa olla ylpeitä kansainvälisen ICYEn yleiskokouksessa Intiassa 2015, kun osallistujamäärämme nousu tuotiin vahvasti esille saavutuksena hyvästä työstämme. Muilla ICYE-järjestöillä osallistujamäärät olivat laskusuunnassa.

No… kaksi vuotta myöhemmin järjestetyssä yleiskokouksessa ei ollutkaan syytä ylpeyteen, kun silloin maailmalla oli vain 13 suomalaista ICYE-osallistujaa. ICYE-ohjelman osallistujamäärän vahvan nousun takana oli todennäköisesti trendien lisäksi tiedotustyömme laajentuminen, ajankohtaistumien ja tiedotuksen laadun paraneminen. Vuonna 2011 päätimme palkata tiedottajan, mikä on osoittautunut erittäin hyväksi päätökseksi. Vuosi sitten tapahtuneeseen notkahdukseen syiksi sen sijaan arvailemme hintojen nostoa sekä lyhytkestoisen vapaaehtoistyön suosion lisääntymistä. Notkahdus jäi toivottavasti lyhytaikaiseksi.

Nyt syksyllä 2018 ICYE-ohjelmaan lähtijöitä on 23. EVS–vapaaehtoistyön osallistujamäärät lähtivät laskuun tasan kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2008 EVS-vapaaehtoistyöhön lähti 12 osallistujaa ja sen jälkeen 3–6 vuosittain. Vuosittain yksi tai kaksi EVS-vapaaehtoisista on päässyt Eurooppaa etäämmälle kansainvälisen ICYEn EVS-hankkeiden kautta. Maailmanvaihto päätti vuoteen 2021 ulottuvassa strategiassaan harjoittaa nuorisovaihtoa pääasiassa ICYE-ohjelman puitteissa.

Viime vuosina yhä useampi Maailmanvaihdon vapaaehtoisista on lähtenyt ulkomaille vuotta lyhyemmäksi ajaksi. Vuoden 2010 jälkeen vapaaehtoisista suurin osa on osallistunut puolen vuoden ohjelmaan. Tänä kesänä vain neljäsosa osallistujista lähtee vapaaehtoistyöhön vuodeksi. Edelleen suosittelemme hakijoille vuoden ohjelmaa, varsinkin, jos he eivät ole aiemmin asuneet ulkomailla.

Sukupuolijakauma on vuosituhannen vaihteessa tapahtuneen kouluvaihto-ohjelman loppumisen jälkeen ensitäkin vinoutuneempi. Tällä vuosituhannella vain 9 % osallistujista on ollut miehiä. Tilanne on samakaltainen muillakin järjestöillä ja lienee yhteydessä suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen vallitseviin roolimalleihin. Myös työmarkkinat ovat Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana kansainvälinen ICYE on laajentunut erityisesti Aasian suuntaan. Nyt on mahdollista lähteä ICYE-vapaaehtoistyöhön myös Indonesiaan, Filippiineille ja Vietnamiin. Kolmena viime vuotena Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan on lähtenyt kuhunkin suurin piirtein saman verran vapaaehtoistyöntekijöitä kauttamme. Sitä ennen Latinalainen Amerikka oli pitkään suosituin manner. Joidenkin kohdemaiden suosion nousu on yllättänyt. Vuosikausiin kukaan ei ollut kiinnostunut lähtemään Etelä-Koreaan. Vuonna 2012 maa oli yllättäen yksi suosituimmista kohdemaista ja sen jälkeen sinne on ollut enemmän hakijoita kuin olemme voineet lähettää. Syinä lienee korealaisen nuorisomusiikin suosio ja teknologiset menestystuotteet. Costa Rica on ollut jo pitkään yksi toivotuimmista kohdemaista mm. mielenkiintoisten ympäristöalan vapaaehtoistyöpaikkojen ansiosta. Olemme viimeisen vuosikymmenen aikana lähettäneet Costa Rican ohella eniten vapaaehtoisia Ghanaan, Meksikoon, Boliviaan ja Intiaan.

Saksan hallituksen rahoittama Weltwärts-ohjelman käynnistyminen vuonna 2008 on vaikuttanut merkittävästi ICYE-ohjelmaan. Ohjelman kautta saksalaiset nuoret voivat lähetä maksutta johonkin globaalin etelän maahan (ns. kehitysmaahan). Viime vuosina yli puolet ICYE-verkoston ohjelmiin Euroopan ulkopuolella osallistuvista on ollut saksalaisia. Vaihtovuonna 2017–18 CYE-ohjelmaan osallistui hieman yli kaksisataa nuorta ja Weltwärts-ohjelmaan 265 nuorta. Globaalissa etelässä suomalaiset nuoret ovatkin usein työskennelleet saksalaisten nuorten kanssa samoissa vapaaehtoistyöpaikoissa. ICYE-leirien dynamiikka on myös muuttunut suurimman osan osallistujista ollessa saksalaisia.

Ulkomaiset vapaaehtoistyötekijät

Ulkomaisten vapaaehtoisten ohjelman osalta muutokset osallistujamäärissä eivät ole olleet dramaattisia. Olemme vastaanottaneet vuosittain 25–35 ulkomaalaistan nuorta. Heistä reilu puolet on ollut eurooppalaisia EVS-osallistujia. Olemme vastaanottaneet vapaaehtoisia hyvin laajasti eri puolilta Eurooppaa, EU-maiden lisäksi mm. Armeniasta, Turkista ja Kroatiasta. ICYEn laajentuminen Aasiaan on näkynyt Suomeen tulevien osallistujien kansallisuuksissa. Vapaaehtoisia on vastaan otettu mm. Indonesiasta ja Vietnamista.

Ulkomaalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden ohjelma on sisällöllisesti pysynyt viime vuosina samankaltaisena kuin aiemmin. Yleisimpiä vapaaehtoistyöpaikkoja ovat edelleen kansanopistot, koulut, erityisoppilaitokset, päiväkodit ja vammaisten työpajat. Yhteistyössä Metsähallituksen kanssa olemme järjestäneet ympäristöalan vapaaehtoistyötä Kolin kansallispuistossa vuodesta 2015 alkaen. Monet vapaaehtoistyöpaikat ovat olleet yhteistyökumppaneinamme jo vuosikymmenten ajan. Pitkäkestoisen yhteistyösuhteiden kautta vapaaehtoisten vastaanottamista on ollut hyvä kehittää. Järjestämme vapaaehtoistyöpaikoille vuosittain koulutuksen, jonka ohjelmaa on suunniteltu yhteistyökumppaneilta saatujen palautteiden pohjalta.

Kolmasosa ulkomaalaisista nuorista asuu isäntäperheessä. Isäntäperheet ovat tärkeässä roolissa edistämässä kulttuurien välistä oppimista. Edelleen isäntäperheitä on toisinaan haasteellista löytää.

Ovet aukaistiin ICYEn ulkopuolelta tuleville tukihenkilöille vuonna 2011. Jokaiselle vapaaehtoiselle hankintaan nyt tukihenkilö läheltä asuinpaikkaa. Katsoimme, että tukihenkilön läheisyys on tärkeämpää kuin se, että hän on osallistunut itse vapaaehtoistyöohjelmaan ulkomailla. Aluetoiminta on ollut tukihenkilötoiminnan varassa ja sitä on ollut vain muutamilla paikkakunnilla kuten Helsingissä, Lahdessa ja Savonlinnassa.

Järjestön hallitus teki historiallisen päätöksen lopettaa kouluvaihto-ohjelma viidenkymmenen ohjelmavuoden jälkeen. Vaihtovuonna 2009–10 ohjelmaan osallistunut brasilialainen Rasmes on näillä näkymin viimeinen kouluvaihto-ohjelmaan osallistuja Maailmanvaihdossa. Ohjelma lopetettiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Kouluvierailutoiminta käynnistyi

Tiedottajan palkkaamisen myötä pystyimme aloittamaan kouluvierailutoiminnan 2012.  Ohjelmaan ulkomailla osallistuneet ovat toki aiemminkin käyneet kouluissa kertomassa kokemuksistaan. Nyt vierailutoimintaa on tehty tavoitteellisemmin yhteistyössä opettajien kanssa. Kouluvierailusta on kerätty palautta, joka on hyödynnetty kouluvierailijoiden koulutuksessa. Kouluvierailuja ovat tehneet niin Suomessa vapaaehtoistyössä olevat ulkomaalaiset nuoret kuin vapaaehtoistyöstä ulkomailta palanneet. Vierailujen avulla Maailmanvaihto pyrkii edistämään globaalikasvamista ja kulttuurien välistä ymmärrystä sekä lisäämään järjestön näkyvyyttä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kouluvierailuilla on tavoitettu vuosittain 600–1900 lasta ja nuorta.

KIITOS vapaaehtoistoimijoille

Suuri osa Maailmavaihdon toiminnasta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Vuosittain 130–200 henkeä on osallistunut toimintamme toteuttamiseen vapaaehtoisena. Ohjelmaan ulkomailla osallistuneet ovat olleet tärkeässä roolissa etenkin hallituksessa, tiedotuksessa sekä uusien osallistujien valmentamisessa. Tahdomme kiittää kaikkia vapaaehtoistoimijoita korvaamattoman tärkeästä panoksesta. Vapaaehtoistoimijoille on järjestetty koulutusviikonloppu vuodesta 2009 alkaen. Vuosittain koulutusviikonlopussa on koulutettu vapaaehtoistyöhön ulkomaille hakeneiden haastattelijoita. Lisäksi vuosien varrella on opittu mm. toiminnallisia menetelmiä, puheviestintää ja valokuvausta. Muutama vuosi sitten koulutusviikonlopussa järjestettiin alumneille ansioluettelotyöpaja. Kouluttajina on oman väen lisäksi ollut Kepan työntekijöitä ja muita ulkopuolisia ammattilaisia. Koulutusviikonlopun lisäksi tukihenkilöille ja kouluvierailijoille on vuosittain järjestetty omat koulutukset.

Eettisyys ja laatukysymykset

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälisen vapaaehtoistyön kentässä on tapahtunut mullistuksia. Vapaaehtoisturismi on kasvava trendi. Kaupalliset toimijat järjestävät kansainvälisen vapaaehtoistyön nimikkeen alla elämysmatkoja, joiden yhteydessä tehdään vapaaehtoistyötä. Maailmanvaihto on päättänyt pitää kulttuurien väliset oppimistavoitteet toiminnan keskiössä ja katsoo, että pitkäkestoisen vapaaehtoistyön avulla voimme parhaiten päästä tavoitteisiimme. Näemme pitkäkestoiseen vaihtoon keskittymisen myös eettisenä valintana lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien kanssa työskenneltäessä.

Eettisyys ei ole jäänyt sanahelinäksi. Olemme olleet aloitteellisia eettisen ohjeistuksen luomiseksi kansainvälisen ICYE:n toiminnalle. Ohjeistusta ryhdyttiin luomaan yleiskokouksessa 2017. Maailmanvaihdon tiedotuksen eettiset kriteerit ovat olleet malliesimerkkinä muille ICYE-järjestöille.

Laadunkehitystyössä olemme ICYEn vähimmäislaatukriteereiden lisäksi luoneet laatuprosesseja ja oppaita toiminnan eri osa-alueille. Vapaaehtoistyöpaikkojen koulutuksen ja tuen kehittämiseen on viime vuosina erityisesti panostettu. Olemme Slovakian ja Puolan ICYE-järjestöjen kanssa tehneet tiivistä yhteistyötä vapaaehtoistyöpaikoilla tapahtuvan työnohjauksen kehittämiseksi. Olemme panostaneet myös vaikuttavuuden tutkimiseen. Eettisyyteen ja laadun kehittämiseen panostaminen näkyvät järjestömme imagossa: suurin osa ohjelmaan hakeneista mainitsee järjestön luotettavuuden syyksi hakea vapaaehtoistyöhön ulkomaille juuri Maailmanvaihdon kautta.

Maailmanvaihdon hallitus on päättänyt toimia yhä vahvemmin järjestön arvojen edistämiseksi. Järjestön vaikuttamisstrategia hyväskyttiin 2017. Olemme päättäneet tehdä työtä ulkomaalaisiin liittyvien stereotypioiden purkamiseksi. Stereotypioiden tunnistaminen onkin ollut aiheena eri koulutuksissamme. Olemme tällä hetkellä olemme mukana eurooppalaisten ICYE-järjestöjen rasisminvastaisessa hankkeessa, mistä odotamme saavamme lisää eväitä vaikuttamistyöhömme.

Henkilöstö ja talous

Järjestön talous on ollut vakaalla pohjalla koko 2000-luvun. Järjestön tuotot ovat pääasiassa tulleet ICYE-ohjelman osallistumismaksuista, EU:n tuesta EVS-vapaaehtoistyöntekijöiden ohjelmakuluihin sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Henkilöstön tilanne on nyt vakiintunut. Minna Räisänen on toiminut tiedottajana vuodesta 2011, Mari Takalo järjestösihteerinä vuodesta 2010, ja itse olen toiminut pääsihteerin tehtävässä vuodesta 1994 alkaen. Tilanne oli hyvin erilainen kymmenen vuotta sitten, kun järjestösihteerin pestiä hoiti parhaimmillaan äitiyslomansijaisen äitiyslomasijainen. Henkilöstön vakiintuminen ja turvallinen taloustilanne ovat antaneet hyvät lähtökohdat toiminnan kehittämiselle ja pitkäkestoisten yhteistyösuhteiden luomiselle.

Kymmenen vuotta sitten Maailmanvaihto muutti uusiin tiloihin Oikokadulle Kruununhakaan. Kulman takana on Liisankadun kortteli, jossa ICYEn toimisto sijaitsi 1970 ja -80-luvuilla.

60-vuotisjuhlavuonna

Anni Koskela
pääsihteeri

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

27.10. etäinfo: Vapaaehtoistyöhön ulkomaille

Kiinnostaako vapaaehtoistyö ulkomailla? Haluaisitko tutustua tarkemmin Maailmanvaihdon ohjelmiin ja kuulla...

Vastaa MaailmanVaihtoa-lehden lukijakyselyyn

Luetko MaailmanVaihtoa-lehteä? Vastaa lehden lukijakyselyyn! Palautteesi on arvokasta lehden kehittämiseksi....

Työpaikka: Maailmanvaihto etsii pääsihteeriä

Maailmanvaihto ry – Suomen ICYE (International Cultural Youth Exchange) on...

Lahdesta Quitoon – vapaaehtoistyötä poikien keskuksessa Ecuadorissa

Millaisia polkuja pitkin vapaaehtoistyöntekijät päätyvät maailmalle? Riikka Lampola lähti viime syksynä (2017) Suomesta Ecuadoriin.

Riikka: Lahdesta Quitoon

Lähdin, koska…
Matkustaminen on intohimoni ja kulttuurit kiehtovat. Suunnitelmissani oli opiskelijavaihto, mutta vapaaehtoistyöleiri Mongoliassa suuntasi mielenkiintoni vapaaehtoistyöhön. Mielestäni asumalla perheessä ja työskentelemällä paikallisten kanssa pääsee syvemmälle kulttuureihin kuin vaihto-opiskelijana.

Ecuadoriin!
Pohdin ensin pitkään mantereista Afrikan ja Latinalaisen Amerikan välillä. Lopulta jälkimmäinen kiehtoi enemmän. Kahlattuani läpi vapaaehtoisten blogeja ja kirjoituksia päädyin hakemaan Ecuadoriin.

Vapaaehtoistyötä poikien keskuksessa
Työskentelen poikien keskuksessa. Poikien perheillä on lapsen oikeuksia uhkaavia ongelmia, jotka johtavat lapsen elämää kadulle, eivätkä pojat siksi voi asua kotonaan. Järjestön tavoitteena on työskennellä yhdessä perheiden kanssa, jotta pojat voisivat lopulta palata kotiinsa tai sukulaistensa luo. Aamupäivisin siivoan. Sitten syömme yhdessä lounasta, minkä jälkeen autan läksyjen teossa. Loppupäivän vietämme pelaillen. Välillä aamupäivät ovat rasittavia, mutta aina poikien kanssa vietetyn ajan jälkeen lähden hymyillen kotiin.

Terveiseni vapaaehtoistyötä ulkomailla harkitseville
Jos yhtään tuntuu, että vapaaehtoistyö voisi olla sinua varten, kannattaa ehdottomasti hakea. Vuosi voi kuulostaa pitkältä ajalta, mutta suosittelen sitä. Ensimmäinen kolmannes menee kielen opetteluun ja oman paikan löytämiseen, ja välillä elämä tuntuu menevän vuoristorataa, mutta kaikki on sen arvoista!

‘’Hakuprosessini ICYE-vapaaehtoistyöhön sujui hyvin. Tunsin kokoajan olevani hyvin informoitu siitä, mitä pitää tehdä seuraavaksi ja milloin tulee lisää tietoa. Valinnan jälkeenkin sain paljon apua Maailmanvaihdolta ja Ecuadorin ICYE-järjestöltä, mm. viisumin hakemisessa”, Riikka kertoo.

Teksti on julkaistu MaailmanVaihtoa 1/2018 -lehdessä osana juttua, jossa myös Atli Geir Lárusson kertoo omasta polustaan vapaaehtoistyöhön. Atil matkusti Islannista Suomeen Euroopppalaiseen vapaaehtoispalveluun (nyk. Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyö) erityiskansanopistoon.

Teksti: Minna Räisänen
Kuva: Riikka Lampolan Albumista

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...

Intercultural Learning and Pristine Beaches

In this series we catch up with members of the International Cultural Youth Exchange offices around the world. This time we chat with David Baires from ICYE Honduras.

Hey! Could you introduce yourself and your job in ICYE Honduras?

My name is David Baires, I am the Excutive Director of ICYE Honduras. I have been working with ICYE since 2003 – after my wonderful experience as a volunteer on 1998–1999 in UK. I am responsible for overall management of all the programmes and organisational aspects in ICYE Honduras.

What is the most rewarding about your job?

Being a volunteer is a very rewarding action, which helps people with special needs and gives meaning to one’s life. It is very special to see the changes that ICYE’s experience makes on young people, making them mature, global
citizens who care about others. Being ICYEer means a lot to me and I am sure that our work is a contribution of a grain of sand to achieve a better world.

‘‘Being ICYEer means a lot to me and I am sure that our work is a contribution of a grain of sand to achieve a better world.’’

ICYE Honduras recently received a Finnish volunteer Jonna to work in Honduras as a long-term volunteer. Could you tell us about her project?

Our long-term Finnish volunteer Jonna will be doing a voluntary service during ten months in a non-profit organisation with the main aim of providing entrepreneurial consultancy to micro, small and medium-sized enterprises, with the purpose of generating an economic impact and improving the dynamics of business in the region of Lempa, where Lencas, one of the biggest ethnic-indigenous groups of Honduras, live.

In what kind of projects will the other foreign volunteers be volunteering?

The other long-term international volunteers from Austria, Ecuador, Slovakia and Switzerland will be doing voluntary services in different projects that work with various vulnerable populations and social causes of Honduras. They will be in non-profit organisations working, for example, for conservation of the environment, provision of education to the indigenous youth and children with special needs and provision of free cancer treatment to children from low economic resource families.

How big a role does food play in Honduras, for example when visiting a Honduran family?

Food plays a big role in Honduras as it is intrinsic in our culture. Honduran cuisine is very much varied as it contains elements that come from our indigenous ancestors, Spanish traditions brought during Colonial times, creole customs, and African-descendant cooking styles. When visiting a Honduran family, you’ll most likely be invited to eat something and most likely the dish will be served with fresh tortillas, as well as enjoying a good cup of coffee.

Your greetings to a person who is planning to volunteer in Honduras?

Come and have a unique and authentic intercultural learning and volunteering experience in the heart of Central America! Honduras is a thriving nation with captivating characteristics such as ethnic diversity, tropical nature and pristine beaches, several national parks and historical monuments. Discover the greatness of this nation with welcoming people, and experience various ways of being and living in its different regions embracing diversity!

Text: Kaisa Rahko, photo: from album of David Baires

Juttu on julkaistu MaailmanVaihtoa 2/2017 -lehdessä.

Lue myös

MaailmanVaihtoa 2/2025: Ympäristö ja kansainvälinen vapaaehtoistyö

Lue lehden pdf-versio. Lehdessä: Pääkirjoitus / Editorial 4 Kutsu syyskokoukseen...

Volunteering around the world: Unique experiences and connections in Costa Rica

What kind of organisations welcome volunteers on different sides of...

MaailmanVaihtoa 2/2023: kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatio

Lue lehden pdf-versio Tässä lehdessä 4 Pääkirjoitus / Editorial 6...

Valokuvakilpailu: Kohtaamisia kansainvälisessä vapaaehtoistyössä

Onko antoisa kohtaaminen kansainvälisen vapaaehtoistyön parissa jäänyt lähtemättömästi mieleesi? Osallistu valokuvakilpailuun ja voita leffaliput!

Maailmanvaihto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Läpi vuosien olemme työskennelleet kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi. Kun nykyään lähetämme nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille ja vastaanotamme ulkomaalaisia vapaaehtoisia Suomeen, toimintamme keskiössä ovat yhä kohtaamiset ja yhteistyö, joka luo ymmärrystä ihmisten välille.

Juhlavuoden kunniaksi järjestämme valokuvakilpailun antoisista kohtaamisista kansainvälisessä vapaaehtoistyössä. Kilpailuun ovat tervetulleita osallistumaan kaikki, jotka ovat olleet mukana kansainvälisessä vapaaehtoistyöjaksossa vapaaehtoistyöntekijänä, vapaaehtoistyöntekijän isäntäperheenä tai tukihenkilönä tai vapaaehtoisen vastaanottaneen työyhteisön jäsenenä.

Osallistu kilpailuun 15.4.2018 mennessä postaamalla ottamasi teemaan sopiva kuva Instagramiin tageilla #vapaaehtoiskohtaamisia ja @maailmanvaihto (huom! tilisi täytyy olla julkinen, jotta osallistuminen voidaan huomioida). Voit osallistua kuvalla, joka kertoo antoisasta yhdessä työskentelystä tai muusta mukavasta jaetusta hetkestä.

Liitä mukaan lyhyt kuvaus siitä, millaisesta kohtaamisesta kuvassa on kyse. Voit myös lähettää kuvan sähköpostitse osoitteeseen harjoittelija@maailmanvaihto.fi. Arvomme kahdelle onnekkaalle 2 leffalippua!

Muista myös seurata Maailmanvaihtoa Instagramissa!

Valokuvakilpailun säännöt

Kilpailun osallistumisaika on 23.3.–15.4.2018. Kilpailun teema on antoisat kohtaamiset kansainvälisessä vapaaehtoistyössä. Osallistuvan kuvan täytyy olla hyvän maun mukainen, asiattomat kuvat eivät osallistu kilpailuun. Mikäli kuvassa esiintyy tunnistettavia henkilöiltä, heiltä (alaikäisten osalta myös huoltajalta) tulee kysyä lupa julkaisuun. Lupa tulee kysyä myös mikäli kuvatekstissä mainitaan henkilö nimeltä. Kilpailuun voi osallistua yhdellä kuvalla.

Kilpailuun osallistutaan julkaisemalla Instagramissa teemaan sopiva kuva ja merkitsemällä se tunnisteella #vapaaehtoiskohtaamisia ja merkinnällä @maailmanvaihto. Käyttäjätilin on oltava julkinen, jotta osallistuminen voidaan huomioida. Kuvan voi myös lähettää sähköpostitse osoitteeseen harjoittelija@maailmanvaihto.fi. Liitä mukaan lyhyt kuvaus siitä, millaisesta kohtaamisesta kuvassa on kyse.

Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa Suomessa tällä hetkellä asuva luonnollinen henkilö, joka on ollut mukana kansainvälisessä vapaaehtoistyöjaksossa vapaaehtoistyöntekijänä, vapaaehtoistyöntekijän isäntäperheenä tai tukihenkilönä tai vapaaehtoisen vastaanottaneen työyhteisön jäsenenä. Kuvan antoisa kohtaaminen voi liittyä niin vapaaehtoistyöhön kuin isäntäperhe- tai tukihenkilötoimintaan ja se voi olla otettu ulkomailla tai Suomessa. Maailmanvaihdon työntekijät eivät voi osallistua. Alaikäiset osallistujat tarvitsevat huoltajan suostumuksen. Instagramin kautta osallistuessa tulee olla 13-vuotias.

Osallistujien kesken arvotaan kaksi leffalippupakettia, joista kummassakin on 2 Finnkinon tulostettavaa sarjalippua (voimassa syyskuuhun 2018 asti). Arvonta suoritetaan viikon kuluessa kilpailun päättymisestä. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti Instagramin Direct Message -toiminnon kautta tai sähköpostitse osoitteeseen, josta kilpailuun on osallistuttu. Liput lähetetään voittajien ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin. Mikäli voittajaan ei saada yhteyttä 7 päivän kuluessa, arvotaan uusi voittaja.

Osallistujien nimiä, käyttäjätunnuksia tai yhteystietoja ei julkaista, säilytetä tai käytetä suoramarkkinointitarkoituksiin. Voittajakuvat saatetaan julkaista Maailmanvaihdon viestintäkanavissa, kuitenkin julkaisematta voittajien nimiä tai nimimerkkejä.

Kilpailun järjestää Maailmanvaihto ry. Järjestäjä pidättää oikeuden poissulkea osallistuja kilpailusta, mikäli osallistuminen on sääntöjen vastainen. Instagram tai Facebook eivät sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kilpailua. Maailmanvaihto vapauttaa Instagramin ja Facebookin kaikesta vastuusta kilpailun suhteen.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

27.10. etäinfo: Vapaaehtoistyöhön ulkomaille

Kiinnostaako vapaaehtoistyö ulkomailla? Haluaisitko tutustua tarkemmin Maailmanvaihdon ohjelmiin ja kuulla...

Vastaa MaailmanVaihtoa-lehden lukijakyselyyn

Luetko MaailmanVaihtoa-lehteä? Vastaa lehden lukijakyselyyn! Palautteesi on arvokasta lehden kehittämiseksi....

Työpaikka: Maailmanvaihto etsii pääsihteeriä

Maailmanvaihto ry – Suomen ICYE (International Cultural Youth Exchange) on...

MaailmanVaihtoa 1/2018: 60 vuotta vaikuttavuutta

Pääkirjoitus: 60 vuotta kokemuksia

6. päivä elokuuta vuonna 1958 oli erityinen ainakin kahdelle suomalaisnuorelle. Tuolloin nimittäin kaksi lukiolaista, Kaija-Liisa Käyhty ja Markku Pohjola, nousivat Helsingissä Atlantin ylitse suuntaavaan laivaan. Valtameren takana odotti vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa. Kaija-Liisa ja Markku olivat myös ensimmäiset nuoret, jotka silloin nimellä Kansainvälinen Kristillinen Nuorisovaihto toiminut Maailmanvaihto koskaan lähetti maailmalle.

Kotiin palatessa kaksikolla riitti varmasti kerrottavaa. Olihan 50-luvun lopulla tiedonsaanti muista maista haastavaa: Yleisradion säännölliset televisiolähetykset olivat vasta alkaneet, eikä internetistä puhuttu kuin korkeintaan Yhdysvaltain puolustusministeriön suljettujen ovien takana. Etelänlomat Kanarialla tai Espanjassa olivat vielä harvinaista herkkua. Kaiken lisäksi myös kylmän sodan muurit olivat nousseet varjostamaan maailmansotien ryydittämää maailmaa, joiden hämärässä oli vaikea nähdä, miltä elämä jossain toisaalla mahtoikaan oikeasti näyttää.

Pikakelataanpa kuusi vuosikymmentä eteenpäin, tarkkaan ottaen vuoteen 2014. Elokuun kuudes on jälleen erityinen ainakin yhdelle suomalaisnuorelle: minulle. Tällä kertaa edessä ei tosin ollut laivamatka tai edes kouluvuosi Atlantin takana, vaan aamulento Aasiaan kohti vapaaehtoistyöjaksoa Nepalissa. Toisin kuin Kaija-Liisan ja Markun tapauksessa, minulla oli reissuun valmistautuessa apunani tietolähteitä enemmän kuin tarpeeksi. Seurasin paikallismedioita Twitterissä, TripAdvisor neuvoi parhaat turistinähtävyydet, WikiTravel ohjeisti etikettisäännöistä ja kourallinen online-artikkeleita kertoi minulle uskonnon ja poliittisen ilmapiirin keskeisimmät kiemurat. Tutustuin tulevaan isäntäperheeseeni Facebookissa ja tirkistelin vapaaehtoistyöprojektini ympäristöä Google Mapsin satelliittikameroiden kautta. Helposti olisi voinut luulla, että tiesin kaiken jo ennen matkaani. Silti palasin Suomeen vuonna 2015 sata kertaa viisaampana.

Ei ole aidon kokemuksen voittanutta.

Maailmanvaihto täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Tämä lehti on oodi näille kuudelle vaikuttavuuden vuosikymmenelle. Antoisia lukukokemuksia lehden parissa!

Roosa Kontiokari
Maailmanvaihdon hallituksen puheenjohtaja

Lehdessä

3 Editoria: 60 years of experiences – Roosa Kontiokari
6 Kutsu kevätkokoukseen – Kokous pidetään 22. maaliskuuta.
7 Ajankohtaiset uutiset – Kesällä valmennusleirille ohjaajaksi tai keittiötyöntekijäksi!
TEEMA: 60 vuotta vaikuttavuutta
THEME: 60 years of making a difference
— 12 Maailmanvaihdon historiaa – Pikakelaus 40-luvun lopulta tähän päivään.
— 14 40 vuotta Maailmanvaihdon matkassa – Outi Pesola kertoo vuosistaan ICYE:n mukana.
— 16 Mitä jäi käteen? – Maailmanvaihdon toimintaan viime vuosikymmenillä osallistuneet kertovat.
19 Tackling racism requires common acts – Ana López Carlassare
22 Vapaaehtoistyö ja rasisminvastaisuuden edistäminen? – Alma Smolander
24 Reittejä maailmalle – Kaksi vapaaehtoista kertoo arjen vaihtamisesta.
26 Feeling young in a youth organization – Haastattelussa ICYE Ugandan Semakula Stuart George.
28 Tule mukaan toimintaan – Tutustu mahdollisuuksiin Suomessa ja ulkomailla!
29 Arkea ja juhlaa tukiperheenä – Tukiperhe tukee auringonpaisteessa ja tuulisilla säillä.
34 Näkökulma: Kisälli ja Euroopan kokoinen ystäväpiiri – Mauri Pajunen
35 Tapahtumakalenteri – 60-vuotiasta Maailmavaihtoa juhlitaan elokuussa.

ISSN 2342-2629 (Painettu)
ISSN 2342-2637 (Verkkojulkaisu)

Lue myös

MaailmanVaihtoa 2/2025: Ympäristö ja kansainvälinen vapaaehtoistyö

Lue lehden pdf-versio. Lehdessä: Pääkirjoitus / Editorial 4 Kutsu syyskokoukseen...

MaailmanVaihtoa 2/2023: kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatio

Lue lehden pdf-versio Tässä lehdessä 4 Pääkirjoitus / Editorial 6...

MaailmanVaihtoa 1/2023: kieli ja kommunikaatio

 Tässä lehdessä Lue lehden pdf-versio. 4 Pääkirjoitus / Editorial...

Arkista menoa isäntäperheessä

Salla Jarkkola ja Tuukka Kosola lapsineen ryhtyivät viime elokuussa vuodeksi Marijan, latvialaisen vapaaehtoistyöntekijän, isäntäperheeksi. Nyt he kertovat helmikuustaan Maailmanvaihdon matkassa.

1. Hei Tuukka ja Salla! Millaisia tehtäviä helmikuuhunne on kuulunut?

Helmikuumme vierähti tavanomaisesti: moikkailtiin Marijan kanssa ja kerrottiin kuulumisia, kun satuttiin olemaan hereillä kotona samaan aikaan. Poikamme James tykkää viedä Marijaa yläkertaan leikkimään joko autoilla tai junilla. Lisäksi Marija emännöi taloa, kun muu perheemme oli hiihtolomalla. Maaliskuun alussa vietimme Marijan synttäreitä yhdessä syöden. Mukana oli myös saksalainen vapaaehtoistyöntekijäkaveri Chris.

2. Mitä odotatte vuodeltanne?

Toivotaan, että mutkaton yhteiselo jatkuu. Toiveissa on myös enemmän yhteisiä reissuja ja tapahtumia Marijan kanssa.

3. Maailmanvaihto toimii kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi. Millaisena näette isäntäperheiden roolin tässä?

Isäntäperheet mahdollistavat nuorille väylän tulla Suomeen ja tutustua maan kulttuuriympäristöön ja ihmisiin sekä jakaa omaa kulttuuritaustaansa. Lapsiperheissä myös lapset tapaavat eri kieltä puhuvan ja eri ympäristössä varttuneen vapaaehtoisen ja oppivat kommunikoimaan tämän kanssa.

4. Miten toivoisitte Maailmanvaihdon toiminnan jatkossa kehittyvän?

Olemme olleet varsin tyytyväisiä Maailmanvaihdon toimintaan.

5. Kertokaa esimerkki omasta kulttuurien välisestä oppimisestanne Maailmanvaihdon toiminnassa.

Vaikka Marija on ns. moderni nykynuori, hän pitää arvossaan asuinmaansa Latvian erilaisia vanhoja perinteitä, kuten lauluja, tansseja ja ruokia. Iloksemme olemme saaneet tutustua näihin hieman Marijan kautta.

6. Kolme syytä tulla mukaan Maailmanvaihdon toimintaan?

1. Koska voit. 2. Uusiin ihmisiin tutustuminen 3. Kielitaidon kohentuminen

Lopuksi, terveisenne 60-vuotiaan Maailmanvaihdolle?

Keep up the good work!

Kuvassa: Syntympäiväjuhlintaa isäntäperheessä. Kuvassa (vas.) Marija, Chris, Tuukka, Justiina ja James.

Minun juhlavuoteni -juttusarjassa kurkistetaan Maailmanvaihdon väen kuukausiin järjestön 60-vuotisjuhlavuonna. Mukaan mahtuu monenlaista toimintaa ja toimijoita!

Maailmanvaihdon kautta Suomeen saapuu vuosittain vapaaehtoistyöhön 6–12 kuukaudeksi kolmisenkymmentä nuorta eri puolilta maailmaa. Isäntäperheet tarjoavat nuorille vapaaehtoisille ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua elämään paikallisessa kodissa. Kotiovensa vapaaehtoiselle avaavat perheet saavat uuden ystävän ja mahdollisuuden nähdä oman asuinympäristönsä uusin silmin. Lue lisää ja hae isäntäperheeksi!

Lue myös

Voluntary Culture Shocks – podcast kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä

Haluatko kuulla kokemuksia kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä sekä nuoren vapaaehtoisen isäntäperheenä toimimisesta?...

Läsnäoloa ja jakamista isäntäperheenä

"Meidän luona asuneet vapaaehtoiset ovat kaikki tulleet jokseenkin nopeasti. Maailma...

Perheenjäsen toiselta puolelta maailmaa

Tiina Arasola tutustuttaa meidät isäntäperhe-elämään. Hei Tiina! Miten päädyitte perheesi...

Leirielämästä eväitä ammattiin ja päinvastoin

Yhteisöpedagogian opiskelija Janne Matilainen on päässyt Maailmanvaihdon leirillä toteuttamaan käytännössä opiskelemiaan asioita.

Kuka olet ja mitä teet Maailmanvaihdossa?
Nimeni on Janne, olen 25 vuotta ja majailen tällä hetkellä Jyväskylässä, jossa opiskelen Humanistisessa Ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiaa. Olen ollut mukana neljän Maailmanvaihdon valmennusleirin tiimissä, viimeisimmäksi leirinjohtana.

Miten päädyit mukaan toimintaan?
Koulun kautta päädyin vajaa pari vuotta sitten Erasmus+ -vaihtoon Irlantiin, mistä sain buustia ja mahtavia kokemuksia kansainvälisyystoiminnasta. Kotiin palattuani halusin jollain tavalla jatkaa tätä kokemusta. Tässä vaiheessa Maailmanvaihto astui kuvioihin tarjoamalla loppukesästä leiriohjaajan pestiä. Kaupan päälle minulle avautui mahdollisuus suorittaa opintojani osallistumalla leirille, joten hommasta oli vaikea enää kieltäytyä.

Mitä taitoja olet päässyt hyödyntämään? Mitä olet oppinut?
Ainakin omaan tutkintooni peilatessa leiritoiminta ja ohjelmavastaavan pesti sopivat minulle kuin nenä päähän. Yhteisöpedagogiaan kuuluu paljolti muun muassa ryhmän ohjaamista, toiminnan organisointia, suunnittelua ja toteutusta. Juuri tätä toimintaa pääsee Maailmanvaihdon leiritoiminnassa opettelemaan ja toteuttamaan käytännössä. Leireillä olen myös päässyt hyödyntämään erityisesti elämys- ja seikkailupedagogisia taitoja ja luontotietämystä erilaisten ulkoiluaktiviteettien ja luontoseikkailujen muodossa.

Mitä pakkaat mukaan leirille tai reissuun?
Rinkallisen lämpimiä vaatteita, kaksi kassia huumoria, avointa mieltä ja ennakkoluulottomuutta. Leireille on myös erittäin hyödyllistä ottaa mukaan hyvä ruokahalu ja UNO-kortit.

Kuvassa: Janne (oik.) ulkomaalaisten vapaaehtoisten tulovalmennusleirillä.

Teksti: Kaisa Rahko, kuva: Minna Räisänen

Haastattelu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2017 -lehdessä.

Lue myös

MaailmanVaihtoa 2/2025: Ympäristö ja kansainvälinen vapaaehtoistyö

Lue lehden pdf-versio. Lehdessä: Pääkirjoitus / Editorial 4 Kutsu syyskokoukseen...

MaailmanVaihtoa 2/2023: kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatio

Lue lehden pdf-versio Tässä lehdessä 4 Pääkirjoitus / Editorial 6...

MaailmanVaihtoa 1/2023: kieli ja kommunikaatio

 Tässä lehdessä Lue lehden pdf-versio. 4 Pääkirjoitus / Editorial...

Pestiin perehtymistä ja ensimmäinen kokous

Miten alkoi Maailmanvaihdon 60-vuotisjuhlavuosi? Tammikuustaan kertoo Roosa Kontiokari, järjestön hallituksen puheenjohtaja.

1. Hei Roosa! Millaisia tehtäviä tammikuuhusi kuului?

Vedin vuoden ja samalla myös puheenjohtajakauteni ensimmäisen kokouksen hallitukselle! Kokousta edelsi puheenjohtajan pestiin perehtyminen ja valmistautuminen pääsihteerimme Annin kanssa. Tammikuussa antoisinta oli päästä aloittamaan uudessa pestissä ja suunnittelemaan vuotta.

2. Mitä odotat vuodeltasi?

Odotan kaikkea, mitä juhlavuoden hallitustyö tuo tullessaan. Uskon, että opin varmasti valtavasti lisää niin järjestötoiminnasta kuin kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä. Tottakai odotan innolla myös uusien vapaaehtoisten tapaamista.

3. Maailmanvaihto toimii kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi. Millaisena näet hallituksen roolin tässä?

Kulttuurien välisen ymmärryksen edistäminen on Maailmanvaihdon keskeisimpiä arvoja, jolle oikeastaan kaikkien hallituksessa tehtyjen päätösten tulee perustua. Näin varmistetaan, että Maailmanvaihdon toiminta järjestönä edistää kulttuurien välistä ymmärrystä yhteiskunnassa.

4. Miten toivoisit Maailmanvaihdon toiminnan jatkossa kehittyvän?

Pitkäaikainen kansainvälinen vapaaehtoistyö tarjoaa uskomattoman hienoja oppimiskokemuksia niin vapaaehtoiselle itselleen kuin ihmisille vapaaehtoisen ympärillä. Kovin harva kuitenkaan tietää tai ymmärtää tätä. Tulevaisuudessa toivottavasti useampi ihminen saa kuulla kaikista näistä hienoista kokemuksista, joita Maailmanvaihdon kautta on saatu kokea.

5. Kerro esimerkki omasta kulttuurien välisestä oppimisestasi Maailmanvaihdon toiminnassa.

Ihmiset eri kulttuureissa tarkastelevat maailmaa erilaisista näkökulmista, mutta loppujen lopuksi ihmisyys ja inhimillisyys on aina samanlaista maailmankolkasta riippumatta.

6. Kolme syytä tulla mukaan Maailmanvaihdon toimintaan?

Kansainväliset kokemukset, positiivinen ilmapiiri ja hienot ihmiset.

Lopuksi, terveisesi 60-vuotiaan Maailmanvaihdolle?

Paljon onnea pyöreistä vuosista! Jatkakaa hienoa työtä ja muistakaa nauttia juhlavuodesta.

Kuva: Maailmanvaihdon hallituksen vuoden ensimmäinen kokous pidettiin tammikuussa. Roosa Kontiokari kuvassa keskellä.

 

Minun juhlavuoteni -juttusarjassa kurkistetaan Maailmanvaihdon väen kuukausiin järjestön 60-vuotisjuhlavuonna. Mukaan mahtuu monenlaista toimintaa ja toimijoita!

Maailmanvaihtoa luotsaa hallitus, joka koostuu vapaaehtoisista aktiiveista. Olisitko kenties kiinnostunut asettumaan ehdolle hallitukseen? Lue toiminnnasta.

Lue myös

Ari Vainikka: 25 vuoden retki

Ari Vainikka on perheineen majoittanut useita Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöitä. Alla Arin...

Tim Dieltiens: EVS as a lifeline

The speech of EVS volunteer Tim Dielties at the 60th...

Kohtaamisia maailmalla -valokuvanäyttely

Tilaa valokuvanäyttely Kohtaamisia maailmalla toisen asteen oppilaitokseen! ”Vuoden aikana kävi...

Avoimuutta ja suuntaa elämälle – Maailmanvaihdon väki kertoo, mitä jäi käteen

Keräsimme kuulumisia Maailmanvaihdon toimintaan viime vuosikymmeninä osallistuneilta.

1. Vapaaehtoispestisi?
2. Tehtäväsi anti sinulle?
3. Terveisesi 60-vuotiaalle Maailmanvaihdolle?

Anne Seppänen, vapaaehtoistyöntekijä

1. Olin vapaaehtoisena Boliviassa vuonna 2004. Työskentelin pienessä kansalaisjärjestössä lasten ja nuorten parissa. Osallistuin mm. lasten leikkiryhmätoimintaan ja demokratiakasvatuskampanjaan.

2. Vapaaehtoisjakso on ehdottomasti vaikuttanut koko elämääni ja pelkästään positiivisessa mielessä. Ennen vapaaehtoiseksi lähtemistä olin huomannut, ettei ala, jolla olin töissä, tuntunut omalta. Globaalit asiat, kehityskysymykset ja ihmisoikeudet olivat alkaneet kiinnostaa ja vapaaehtoisjakso tuntui hyvältä mahdollisuudelta saada niistä kokemusta. Boliviasta palattuani aloin opiskella kehitysmaatutkimusta, ja siitä lähtien olen työskennellyt kehitysyhteistyön parissa. Suuri kiitos tästä kuuluu juuri vapaaehtoisjaksolle, josta sain alkusysäyksen muuttaa elämäni suuntaa.

3. On erittäin hienoa, että Maailmanvaihto on saavuttanut kunnioitettavan 60 vuoden iän. Se kertoo siitä, että järjestön viesti on pysynyt ajankohtaisena ja tärkeänä ja houkuttelee edelleen vapaaehtoisia, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan eri kulttuureista. Omasta puolestani voin vain kiittää Maailmanvaihtoa sekä toivottaa upeaa seuraavaa 60 vuotta!

Taron Margaryan, vapaaehtoistyöntekijä

1. Tulin Armeniasta Suomeen elokuussa 2015 ja työskentelin vuoden vapaaehtoisena koulukodissa. Tuin koulukodin nuoria erilaisissa askareissa, kuten kokkaamisessa ja venäjän kielen opiskelussa, ja jaoin heidän kanssaan kulttuuritaustaani.

2. Vapaaehtoistyöjaksoni antoi minulle paljon. Opin paljon muun muassa eri kielistä ja kulttuureista sekä sain paljon kokemusta sosiaalityön alalta. Vuoden vapaaehtoistyön jälkeen tunsin itseni vahvaksi, sillä oli paitsi rankkaa myös palkitsevaa työskennellä koulukodin nuorten kanssa. Nykyään rakennan täällä Armeniassa keskusta vammaisille. Aloin haaveilla projektista Suomessa ja palattuani päätin ideoida ja toteuttaa sen.

3. Toivon järjestöllenne monia vuosia ja paljon uusia vapaaehtoisia!

Anna Anttila, hallituksen jäsen

1. Oma EVS-vapaaehtoistyöjaksoni päättyi Ukrainassa vuonna 2006. Tuon jälkeen osallistuin ensin Maailmanvaihdon ulkomaalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden tulovalmennusleirille ohjaajana ja vuonna 2011 tulin mukaan hallitukseen. Olin hallituksessa vuoteen 2016 saakka. Hallitustyön kautta olin monenlaisessa mukana – niin messuilla esittelijänä kuin leireillä ohjaajana ja keittiötiimissä.

2. Vapaaehtoisjaksoni ulkomailla oli alkusysäys pitkälle oppimisprosessille. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kotimaassa ja kohtaamiset toiminnan kautta auttoivat reflektoimaan kokemuksiani ja ajatuksiani EVS-jaksostani. Kokemus on jättänyt arkeeni pyrkimyksen kohdata avoimesti, jättää ennakkoluulot ja oletukset taustalle ja kuulla se, mitä henkilöllä on sanottavaa. Työssäni toimintaterapeuttina on myös hyötyä kokemuksesta eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa toimimisesta.

3. On ollut ilo kuulla ja nähdä, mitä toiminta on antanut osallistujille, niin vapaaehtoisiksi kauemmaksi matkanneille kuin toimintaan Suomessa osallistuneille. Toivon Maailmanvaihdolle runsaasti toimintavuosia kulttuurien välisen oppimisen ja kohtaamisen mahdollistajana!

Aire Honkola, mentor ulkomaalaisille vapaaehtoisille

1. Työskentelen Lehtimäen opistossa. Olen aloittanut yhteistyön Maailmanvaihdon kanssa joskus 2000-luvun vaihteessa ja jo tuota ennen toimin epävirallisena tukihenkilönä vapaaehtoistyöntekijöille työpaikallani. Virallisen yhteistyön myötä toimenkuvaani ovat tulleet myös mentorointi ja vapaaehtoistyön koordinointi.

2. Yhteistyön myötä olen päässyt osallistumaan moneen hyödylliseen koulutukseen, joista kaukaisin vei Kapkaupunkiin. Koulutuksien antia olen pystynyt hyödyntämään niin vapaaehtoisten kanssa toimiessani kuin jokapäiväisessä työssäni erityisnuorten parissa. Olen myös saanut eri puolilta maailmaa ystäviä, jotka aina välillä ilahduttavat minua ja perhettäni vierailuilla. Eri kulttuurien kohtaaminen antaa perspektiiviä huomata ja arvostaa asioita, jotka ovat tosi hyvin, mutta myös huomata epäkohtia, joille sokeutuu jokapäiväisessä työssä. Tärkeimmäksi anniksi nousee kuitenkin opiskelijoidemme innokkuus kohdata uusia ihmisiä eri maista, oppia englantia kommunikoidakseen heidän kanssa ja hyväksyä heidät osaksi yhteisöä.

3. Toivotan Maailmanvaihdolle oikein paljon onnea ja menestystä! Tutustuminen eri kulttuureihin on kutistanut välimatkaa moneen maahaan ja opettanut arvostamaan omia ja toisten tapoja.

Tuula Vainikka, isäntäperheen jäsen

1. Ryhdyimme isäntäperheeksi vuonna 1993. Vaihto-oppilaita ja vapaaehtoisia meillä on ollut Sveitsistä, Boliviasta, Taiwanista, Japanista, Intiasta ja Kreikasta. Yhteensä heitä on ollut yhdeksän.

2. Isäntäperheeksi ryhtyessämme emme tienneet, että meistä tulisi suurperhe. Saimme tyttärien ja poikien lisäksi hyviä ystäviä osan heistä vanhemmista ja koko suvusta. Yli puolet luonamme majoittuneista vaihto-oppilaista ja vapaaehtoisista on sittemmin vieraillut Suomessa yhden tai kaksi kertaa ja viettänyt aikaa kanssamme. Olemme oppineet avoimuutta sekä ymmärtämään eroja ja yhtäläisyyksiä niin ihmisten kuin kulttuurien välillä.

3. Paljon onnea 60-vuotiaalle Maailmanvaihdolle! Kiitos, että olette mahdollistaneet meille niin monta ihanaa vuotta ulkomaalaisten nuorten kanssa. Jatkakaa hyvää työtänne.

Kuvassa yllä: “Viime kesänä tapasimme luonamme vuonna 1995 majoittuneen sveitsiläisen Susannen.  Otos mielestäni kuvastaa, kuinka hauskaa meillä oli ja on yhdessä”, Tuula kertoo.

Teksti: Kaisa Rahko ja Minna Räisänen, kuvat: haastateltavien albumeista

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 1/2018 -lehdessä.

Lue myös

Ihanaa yhteishenkeä ja oppimista arjessa päiväkeskuksessa Pohjois-Italiassa

Olin vapaaehtoistyössä kuusi kuukautta vuosina 2003–2004 Pohjois-Italiassa Alto Adigen maakunnassa....

Iloa, lämpöä, luovuutta ja hyvinvointia perheille Tšekissä

Ahoj! Vietin viisi kuukautta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisena Tsekissä, Kroměřížin kaupungissa...

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....