”Moiksu! Mä olen Linnea, 19-vuotias juuri lukiosta valmistunut naisenalku. Elokuussa toteutan pitkäaikaisen unelmani ja suuntaan puoleksi vuodeksi Costa Ricaan vapaaehtoistöihin. Costa Ricassa tulen työskentelemään kierrätysprojektissa Montes de Ocassa, pääkaupunki San Joséssa. Projektissa pääsen tekemään töitä esimerkiksi lasten ympäristökasvatuksen sekä köyhissä oloissa elävien lasten tukemisen parissa. Lupaan ettei kömmähdyksiltä vältytä, kun tämä neiti reissaa ensimmäistä kertaa aivan omillaan! Tervetuloa mukaan!”
Tämä blogi on kaudelta 2018–2019. Tutustu toisten vapaaehtoisten blogeihin täällä.
Linnea osallistui International Cultural Youth Exchange -ohjelmaan (ICYE), jossa työskennellään vapaaehtoisena 6 tai 12 kuukautta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Oseaniassa. Osallistujana näet maailmaa ja pääset rakentamaan kulttuurien välistä ymmärrystä ruohonjuuritasolla. Tutustu ja hae mukaan!
Olen Sirkku Nenonen-Mörsäri. Olen 51-vuotias ja päivätöissä Sunilan tehtaalla. Olen naimisissa ja perheeseeni kuuluvat jo aikuiset tyttäret 26-vuotias Laura, 24-vuotias Riikka ja kohta 18-vuotias poika Teemu sekä walesinspringerspanieli Tofu. Tytöt asuvat jo omillaan, mutta Teemu opiskelee vielä ja asuu kotona. Asumme pienessä kirkonkylässä Kouvolan Sippolassa. Matkaa täältä Kouvolan keskustaan on noin 27 km. Lähimpiin vähän isompiin taajamiin Inkeroisiin ja Myllykoskelle on molempiin noin 17 km. Julkiset kulkuyhteydet ovat huonot ja näin kesällä lähes olemattomat.
Noin kaksi vuotta sitten tuttuni kysyi minua tukihenkilöksi koulukodissa vapaaehtoisena olleelle meksikolaiselle Danielalle, koska asumme noin kilometrin päässä koulukodista täällä Sippolassa. Ensisijaisesti lupauduin antamaan hänelle kuljetusapua, sillä hänellä oli muutama muukin tukihenkilö, mutta tapasimme monet kerrat muutenkin.
”Suosittelen tukihenkilöksi ryhtymistä ihan kaikille. Itselleni se on antanut mahdollisuuden parantaa kielitaitoani ja tutustua uusiin, eri kulttuuritaustaisiin ihmisiin.”
Muistoksi jäi antoisien keskustelujen lisäksi ilta maittavan meksikolaisen ruoan äärellä, jonka valmistimme yhdessä. Illan erikoisuutena saimme maistaa paahdettuja ”hevosmuurahaisia”, nucuja. Jos suomalainen perusruoka on perunaa ja lihaa, niin meksikolaiseen ruokaan laitettiin paljon avokadoa, vahvoja mausteita, tomaattia ja chiliä. Siitä vuodesta jäi meille hyvät muistot ja olemme pitäneet sittemmin. Toiveena on, että tapaamme uudelleen.
Uusia näkökulmia kotikontuihin
Tänä vuonna olen tukihenkilönä samassa koulukodissa vapaaehtoisina oleville serbialaiselle Andrealle ja turkkilaiselle Cerenille. Olen ystävänä ja apuna aina, kun sitä tavalla tai toisella tarvitaan. Pidän heistä paljon ja he ovat hyvin itsenäisiä ja tuntuvat pärjäävän hyvin. Olemme käyneet yhdessä tutustumassa lähialueen paikkoihin, joissa olen itsekin halunnut käydä. Kävimme katsomassa Anjalassa Känkkärän luontopolun tarjoamia maisemia, Kymijokea ja sen kosken, Ankkapurhan, kuohuja.
Cerenin kanssa tutustumassa Elimäellä olevaan Mustilan Arboretumiin.
Lisäksi olen kertonut muutamista aktiviteeteista, joita pienellä kylällämme on tarjolla. Torstaisin käymme pienellä porukalla pyöräilemässä noin 20 km lenkkejä lähialueen teillä. Pyysin myös Andrean mukaan tutustumaan paikallisiin ihmisiin sekä maaseudun lehmän ja lannan tuoksuun.
Tiistai-iltaisin käymme Cerenin kanssa Yin-joogaamassa, näin kesällä se on Taidekeskus Antareksen piha-alueella. Aiemmin keväällä kylällämme järjestettiin koirien Match-show. Lasten ja aikuisten lelukoiranäyttely aiheutti suurta ihmetystä, mutta tätä tapahtuu täällä Suomessa.
”Siitä vuodesta jäi meille hyvät muistot ja olemme pitäneet yhteyttä sittemmin. Toiveena on, että tapaamme uudelleen.”
Suosittelen tukihenkilöksi ryhtymistä ihan kaikille. Itselleni se on antanut mahdollisuuden parantaa kielitaitoani ja tutustua uusiin, eri kulttuuritaustaisiin ihmisiin. Koen tämän todella antoisaksi. Olen saanut hyviä ystäviä ja toivon, että olen antanut näille nuorille ihmisille positiivisen kuvan Suomesta.
Sirkku Nenonen-Mörsäri
Kuvassa ylinnä: Pyöräretkellä yhdessä Andrean kanssa.
Maailmanvaihdon tukihenkilöt ja -perheet auttavat vapaaehtoistyöhön Suomeen saapuvia ulkomaalaisia nuoria tutustumaan ja sopeutumaan Suomessa elämiseen. Olisitko kiinnostunut ryhtymään tukihenkilöksi tai -perheeksi? Lue lisää.
Lue myös
Englanninkielisiä juttutuokioita, pulkkamäkeä ja talvikenkäostoksia
Maailmanvaihdon Kamu-toiminta tarjosi Annelle tavan tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin....
Kamu-tukiperhetoiminta ottaa vähän, mutta antaa paljon
Tukiperheenä aloittaminen on jännittävää puuhaa, sillä harvoin tulee avattua kotiovea...
Kamu-tukiperhe tukee auringonpaisteessa ja tuulisilla säillä
Olemme Siuntiossa asuva pariskunta. Perheeseemme kuuluu lisäksemme kuusikiloinen kollikissa, joka...
Oon Laura, uunituore ylioppilas Tampereelta ja syksyllä 2018 mua kutsuu Afrikka. Oon diagnosoinut itselleni ikuisen elämän nälän ja matkakuumeen ja näitä tauteja lähden lääkitsemään puoleksi vuodeksi Ghanaan Ronald Alexin kansainväliseen kouluun. Blogissa pääset ’mukaan mun matkalaukkuun’ ja seurailemaan mun matkan etenemistä ihan vaihto-ohjelmaan hyväksymisestä aina kotiinpaluun jälkeisiin tunnelmiin.”
>> Lue Lauran blogia Lauran kokemukset Ghanasta löytyvät blogin arkistosta vuosilta 2017–2019.
Blogi on kaudelta 2018–19.
Laura osallistui International Cultural Youth Exchange -ohjelmaan (ICYE), jossa kansainvälistä vapaaehtoistyötä tehdään 6 tai 12 kuukautta. Osallistujana näet maailmaa ja pääset rakentamaan kulttuurien välistä ymmärrystä ruohonjuuritasolla. Tutustu ja hae mukaan!
Lue myös
Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa
Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....
Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa
Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...
Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan
Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...
Ari Vainikka on perheineen majoittanut useita Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöitä. Alla Arin juhlapuhe Maailmanvaihdon 60-vuotisjuhlassa.
Hyvät ystävät, hyvät maailmanvaihtolaiset,
haluaisin kiitää Maailmanvaihdon toimijoita hyvästä yhteistyöstä ja tarvittavasta tuesta 25 vuoden retkellämme. On monta tapaa saada iso perhe.
Perheeseemme kuulu vaimoni Tuulan lisäksi kaksi poikaa, Petri ja Henri, sekä Henrin kolme lasta Helmi, Veera ja Axel sekä tietysti Henrin koira Capu.
Vuosi 1993 oli jännittävä perheellemme: kesällä tuli ensimmäinen vaihto-oppilaamme Boliviasta, Gabriel (Kaapo) 17 vuotta. Hauskana muistona on jäänyt mieleen mun muassa, kun Lappiin lähdön yhteydessä laskettelusuksia soviteltiin keittiössämme. Kaapo kävi kahdenkymmenen vuoden jälkeen Suomessa, jolloin meistä tuntui ettei hän olisi poissa ollutkaan.
Seuraavaksi tuli vuonna 1995 Sveitsistä Susanne, vain 15 vuoden ikäisenä. Hänestä tuli tyttäremme. Tapaamme häntä lähes vuosittain ja parhaimillaan parikin kertaa vuodessa. Kun kikattava ujo nuori tyttö saapui taloon, poikamme saivat siskon. Susanne oli temperamenttinen – kerrankin, kun sveitsiläinen kaveri soitti hänelle ja sai hänet suuttumaan, Susanne puki päälle ja lähti ulos lumisateeseen ja kolasi koko pihamme puhtaaksi.
Viime vuoden lokakuussa olimme Susannen ja Gregorin häissä ja nyt elokuussa olimme heidän yhteisen kotinsa tupareissa. Puhumme edelleen Susannen kanssa suomea, ja Susanne vierailee usein Suomessa, keväällä 2018 viimeksi. Susannen vanhemmat ja muutkin sukulaiset ovat käyneet useamman kerran vierailulla, ja Susannen isoisä on ollut juustotehtailijana Lapinjärvellä.
Japanista luoksemme saapuivat Yuki ja Sumiko. Hekin ovat vierailleet Suomessa. Pei-Jen Taiwanista oli hyvin miellyttävä ja kohtelias ja heti kuin perheenjäsen. Pei-jenin vanhemmat vierailivat meillä jouluna, jolloin pöytämme ympärillä oli jouluaattona 15 henkilöä ja söimme kaksi kinkkua. Muutkin Pei-jenin sukulaiset vierailivat vuoden aikana, muun muassa täti, jonka kanssa kävimme risteilyllä. Heidän lisäkseen luonamme ovat asuneet Simo (Shivdeep) Intiasta, Ana-Gabriela Boliviasta, Hui Mei Taiwanista ja Constantina Cyprokselta.
Pari kokemuksen tuomaa neuvoa niille, jotka aikovat hommassa pysyä mukana: Kukaan ei pysty näyttelemään koko vuotta, ja kaikki – pienimmätkin – ongelmat otettava heti puheisiin, muuten niistä voi kasvaa isoja. Anna ihmisen olla omanlaisensa – kuitenkin toisia kunnioittaen.
Näin lopuksi toivon Maailmanvaihdon toiminnalle jatkuvuutta ja uusia ideoita.
Arin puheen esitti juhlassa hänen poikansa Petri Vainikka, joka kuvassa oikealla maailmanvaihtolaisten Virpin ja Gabrielan seurassa.
Maailmanvaihdon kautta Suomeen saapuu vuosittain vapaaehtoistyöhön 6–12 kuukaudeksi kolmisenkymmentä nuorta eri puolilta maailmaa. Isäntäperheet tarjoavat nuorille vapaaehtoisille ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua elämään paikallisessa kodissa. Kotiovensa vapaaehtoiselle avaavat perheet saavat uuden ystävän ja mahdollisuuden nähdä oman asuinympäristönsä uusin silmin. Lue lisää ja hae isäntäperheeksi!
Lue myös
Tim Dieltiens: EVS as a lifeline
The speech of EVS volunteer Tim Dielties at the 60th...
Kohtaamisia maailmalla -valokuvanäyttely
Tilaa valokuvanäyttely Kohtaamisia maailmalla toisen asteen oppilaitokseen! ”Vuoden aikana kävi...
Tupuna Mäntysaari: Kiitos 1990-luvun aktiivisille vapaaehtoisille!
ICYE-vapaaehtoisten vapaaehtoistyöpaikkasijoitusten ja majoitusjärjestelyjen hoitaminen.
ICYE-vapaaehtoisten tietojen ilmoittaminen vakuutusyhtiölle.
ICYE-vapaaehtoisten viisumiasioiden hoitaminen.
Rikosrekisteriote pyydetään, jotta voidaan varmistaa vapaaehtoistyön kohderyhmien kannalta turvallinen vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistyötä tehdään pääasiassa lasten parissa.
Stipendihakemus pyydetään, jotta saadaan tarvittavat tiedot hakijan taloudellisesta tilanteesta stipendin myöntämistä varten.
Maailmavaihto koostaa listan vapaaehtoistyöohjelmaan osallistuvien hätätilanteita varten ilmoittamista kontaktihenkilöistä, jotta Maailmanvaihdon päivystysvuorossa oleva työntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä kontaktihenkilöön.
5. Rekisterin tietosisältö
Suomenkielinen ja englanninkielinen hakulomake sekä motivaatiokirje, jotka sisältävät seuraavat henkilötiedot: rekisteröidyn hakijan nimi, yhteystiedot, yhteyshenkilön yhteystiedot ja hakulomakkeen mukaiset taustatiedot sekä hakuprofiilitiedot hakijan itsensä kirjoittamana.
Vanhempien vapaamuotoinen kuvaus rekisteröidyn hakijan soveltuvuudesta vapaaehtoistyöohjelmaan. Tämä dokumentti vaaditaan vain kotona asuvien hakijoiden vanhemmilta.
Hakijan terveystietolomake (”Certificate of Health” –lomake)
Haastattelijoiden laatima haastatteluraportti (”Report on the Candidate”-lomake), johon haastattelijat kirjaavat kommenttinsa hakijan soveltuvuudesta ohjelmaan.
Rikosrekisteriote
Passikopio
Maailmanvaihdon stipendejä hakevien hakijoiden osalta stipendihakemuskaavakkeet ja niiden liitteinä mm. palkkatositteet.
Muut kohdemaan ICYE-järjestön tai kohdemaan viranomaisten vaatimat asiakirjat, kuten ansioluettelo, koulutodistus, sopimus osallistumisesta, virkatodistus, ajokortti
Lista vapaaehtoistyöohjelmaan osallistuvien hätätilanteita varten ilmoittamien kontaktihenkilöiden yhteistiedoista
Lomake vapaaehtoistyöntekijän kiinnostuksesta viestintäyhteistyöhön Maailmanvaihdon kanssa.
6. Säännönmukaiset tietolähteet
Tiedot saadaan pääasiassa rekisteröidyltä itseltään.
Hakija toimittaa itse viranomaisten myöntämät dokumentit.
Hakijan vanhemmat kirjoittavat kuvauksen kotona asuvasta hakijasta. Haastattelijat kirjoittavat haastatteluraportin.
7. Tietojen käsittely Maailmanvaihdossa
Asiakirjojen käyttöoikeudet on rajattu Maailmanvaihdon sisällä.
Maailmanvaihdossa pääsihteeri ja hänen sijaisensa (järjestösihteeri, tiedottaja, harjoittelija tai siviilipalvelusmies) käsittelevät hakemuksia ja muita rekisteröidyn henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja.
Tiedottaja käsittelee hakijoiden yhteystietoja ja rekisteröidyn Maailmavaihdon viestinnän käyttöön luovuttamia tietoja.
Maailmanvaihdon valintahaastattelijat käsittelevät suomenkielistä hakulomaketta, motivaatiokirjettä sekä vanhempien kuvausta hakijasta.
8. Tietojen säännönmukaiset luovutukset
Englanninkielinen hakulomake, terveystietolomake ja haastatteluraporttiraportti luovutetaan rekisteröidyn kohdemaan ICYE-järjestön edustajalle. Kohdemaan ICYE-järjestö luovuttaa hakulomakkeen ja terveystietolomakkeen edelleen rekisteröidyn hakijan potentiaaliselle vapaaehtoistyöpaikalle ja isäntäperheelle sekä tarvittaessa kohdemaan viranomaisille.
Rikosrekisteriote ja passikopio luovutetaan kohdemaan ICYE-järjestölle, mikäli niitä tarvitaan viranomaisasioiden hoitamiseen tai sijoituspaikkajärjestelyihin.
Englanninkielinen hakulomake ja terveystietolomake toimitetaan lisäksi ICYEn kansainväliselle toimistolle. Terveystietolomake toimitetaan kansainvälisen ICYEn toimiston toimesta vakuutusyhtiöön.
Stipendihakemukset liitteineen luovutetaan Maailmanvaihdon hallituksen puheenjohtajalle ja mahdollisesti myös varapuheenjohtajille. Yhteenveto stipendihakemuksista luovutetaan Maailmanvaihdon hallitukselle.
9. Tietojen siirto EUn tai ETAn ulkopuolelle
Henkilötietoja luovutetaan kunkin osallistujan kohdemaan ICYE-järjestölle. Nämä järjestöt sijaitsevat EU:n ulkopuolella.
10. Rekisterin suojauksen periaatteet ja säilytysajat
Manuaalinen aineisto
Ohjelmaan osallistuneiden/ osallistuvien hakulomakkeiden paperikopiot säilytetään Maailmavaihto ry:n toimistossa osoitteessa Oikokatu 3, 00170 Helsinki, kansainvälisen ICYEn toimistolla osoitteessa Grosse Hamburgerstrasse 30, 10115 Berlin Germany ja kunkin osallistujan kohdemaan ICYE-järjestön toimistossa.
Lista vapaaehtoistyöohjelmaan osallistuvien hätätilanteita varten ilmoittamien kontaktihenkilöiden yhteistiedoista säilytetään Maailmanvaihdon päivystyskansiossa, joka on päivystysvuorossa olevan työntekijän hallussa.
Maailmanvaihdon hallussa olevat asiakirjat säilytetään lukitussa kaapissa tai pääsihteerin huoneessa, joka on lukittu, kun pääsihteeri tai hänen sijaisensa ei ole paikalla.
Säilytysajat
Hakulomakkeiden säilytysaikaa ei ole rajattu.
Terveystietolomake säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Rikosrekisteriote ja passikopio säilytetään vapaaehtoistyökauden päättymiseen asti.
Haastatteluraportti säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Vanhempien kuvaus hakijasta säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Stipendihakemukset säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen. Stipendihakemuksista tehdyn yhteenvedon säilytysaikaa ei ole rajattu.
Lomake vapaaehtoistyöntekijän kiinnostuksesta viestintäyhteistyöhön Maailmanvaihdon kanssa säilytetään ilman rajattua aikaa.
Muut rekisteröityä hakijaa koskevat asiakirjat säilytetään korkeintaan kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Lista vapaaehtoistyöohjelmaan osallistuvien hätätilanteita varten ilmoittamista kontaktihenkilöistä säilytetään vapaaehtoistyökauden loppuun asti.
ATKlla käsiteltävät tiedot
Sähköiset asiakirjat säilytetään pääsihteerin tietokoneen kovalevyllä.
Säilytysajat
Hakulomakkeiden säilytysaikaa ei ole rajattu.
Terveystietolomake säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Rikosrekisteriote ja passikopio säilytetään vapaaehtoistyökauden päättymiseen asti.
Haastatteluraportti säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Vanhempien kuvaus hakijasta säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Stipendihakemukset säilytetään kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen. Stipendihakemuksista tehdyn yhteenvedon säilytysaikaa ei ole rajattu.
Muita rekisteröityä hakijaa koskevia asiakirjoja säilytetään korkeintaan kaksi vuotta vapaaehtoistyökauden päättymisen jälkeen.
Lista vapaaehtoistyöohjelmaan osallistuvien hätätilanteita varten ilmoittamien kontaktihenkilöiden yhteistiedoista säilytetään vapaaehtoistyökauden loppuun asti.
Rekisteröidyillä ICYE-hakijoilla ja valituilla vapaaehtoisilla on oikeus tarkastaa henkilörekisteriin tallennetut tietonsa. Pyyntö tulee tehdä Maailmanvaihdon pääsihteerille henkilökohtaisesti tai toimiston osoitteella. Henkilötietolaki §24, EU:n tietosuoja-asetus.
12. Oikeus vaatia tiedon korjaamista
Jokaisella on oikeus vaatia henkilörekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamista. Pyyntö virheellisen tiedon korjaamiseksi tulee tehdä Maailmanvaihdon pääsihteerille.
13. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet
Lue myös
Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä
Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...
27.10. etäinfo: Vapaaehtoistyöhön ulkomaille
Kiinnostaako vapaaehtoistyö ulkomailla? Haluaisitko tutustua tarkemmin Maailmanvaihdon ohjelmiin ja kuulla...
Vastaa MaailmanVaihtoa-lehden lukijakyselyyn
Luetko MaailmanVaihtoa-lehteä? Vastaa lehden lukijakyselyyn! Palautteesi on arvokasta lehden kehittämiseksi....
Työpaikka: Maailmanvaihto etsii pääsihteeriä
Maailmanvaihto ry – Suomen ICYE (International Cultural Youth Exchange) on...
Haaveilin ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtemisestä ensimmäisen kerran jo lukioaikoina. Lukiossa ajatus tuntui kuitenkin vielä hyvin kaukaiselta ja epärealistiselta. Ammattikorkeakoulusta pääsin toisena lukuvuotena toteuttamaan toisen haaveeni: harjoittelu- ja opiskeluvaihdon Irlannissa. Vaihtovuoden myötä kipinä maailman näkemiseen syttyi toden teolla.
Valmistuin unelma-ammattiini terveydenhoitajaksi huhtikuussa 2017. Kun alkuvuodesta valmistumiseni ajankohta varmistui, päätin hakea Maailmanvaihdon kautta tulevana syksynä alkavaan vapaaehtoistyöhön Filippiineille puoleksi vuodeksi. Olin juuri eronnut pitkästä parisuhteesta ja ajatus Suomeen työelämään jämähtämisestä ahdisti. Tuntui, että nyt jos koskaan on lähdettävä. Elämäntilanteeni oli lähdölle otollinen, olinhan nuori, vapaa eikä minua pidätellyt mikään.
Miksi juuri Filippiineille? Halusin ehdottomasti lähteä Euroopan ulkopuolelle tutustumaan uuteen kulttuuri-, työ- ja elinympäristöön. Filippiinit tuntui hyvältä ja oikealta vaihtoehdolta. Kieltämättä myös Filippiinien trooppinen ilmasto, upea luonto ja paratiisirannat kiilsivät silmissäni.
Koti Cebua
Ainoana suomalaisena lähdin kohti minulle uutta ja tuntematonta Cebua heinäkuun lopussa 2017. Olin ensimmäinen vapaaehtoistyöntekijä Maailmanvaihdolta, joka suoritti vapaaehtoistyöjakson Filippiineillä. Niinpä tietoa tulevasta tai vinkkejä kyseiseen maahan en juurikaan etukäteen saanut, eikä se kyllä haitannut.
Ensimmäisen viikon orientaatioleirin jälkeen päädyin Cebun saaren pohjoisosaan, maaseudulla sijaitsevaan kaupunkiin nimeltä San Remigio. Työskentelin vapaaehtoisena kahdella terveysasemalla ja niiden yhteydessä olevissa synnytyskeskuksissa. Terveysasemalla tein muun muassa perusmittauksia, annoin jäykkäkouristusrokotteita eläinten puremia saaneille sekä hoidin haavoja. Synnytyskeskuksessa pääsin avustamaan synnytyksissä.
Kaisa työtovereineen kotikäynnille menossa.
Suurimman osan ajasta työskentelin terveysasemien hoitajien kanssa hyvinkin monipuolisissa työtehtävissä. Kiersimme yhdessä maaseudun asuinalueilla toteuttamassa kansallista rokotusohjelmaa. Rokottelin vauvoja, raskaana olevia ja ikäihmisiä paikallisilla terveysasemilla sekä oppilaita peruskouluissa. Yhdessä mielenterveyshoitajan kanssa kävin myös kotikäynneillä antamassa mielenterveyspotilaille lääkeinjektioita. Lisäksi tein kotikäyntejä, joissa perusmittausten ja haastattelun avulla annettiin henkilökohtaista terveysneuvontaa ja ohjattiin tarpeen vaatiessa lääkäriin. Kuukausittain kävin paikallisen hoitajan kanssa puhumassa eri asuinalueiden asukkaille eri aiheista. Kerroimme muun muassa tulevasta verenluovutuksesta, rintasyövästä ja rintojen oikeaoppisesta tutkimisesta sekä HIV- ja AIDS-tartunnoista.
Muutamia kertoja olin hammaslääkärin ja hammashoitajan kanssa opettamassa päiväkodin lapsia hampaidenpesussa sekä avustamassa hammaslääkäriä välineiden pesemisessä. Olin myös avustamassa lääkäriä ehkäisykapseleiden laittamisessa ja poistamisessa sekä kätilöitä kierukoiden laittamisessa. Erittäin monipuolisesti sain tehdä kaikkea ja, mikä parasta, hyödyntää koulutustani vapaaehtoistyössäni. Sain tehdä ihmisläheistä ja arvokasta työtä.
Isäntäperhe-elämää ja uusia ystävyyksiä
Asuin isäntäperheessä lähellä työpaikkaani. Minulla oli käytössäni oma huone sekä kylpyhuone, mutta asuinolot olivat Suomeen verrattuna yksinkertaiset. Mitä tulee ruokavalioon, Filippiineillä syödään riisiä aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi. Riisin lisukkeena tarjotaan lihaa, kanaa tai kalaa. Esimerkiksi spagetti ja nuudelit sen sijaan ovat harvinaista herkkua. Kasvikset ja hedelmät muodostivat yllättävän pienen osan paikallisten ruokavaliosta.
Filippiineillä paikallisten elämä on kuin toisesta maailmasta. Kuuma ja kostea ilmasto, jatkuva hikoilu, satunnaiset taifuunit, kylmä pesuvesi, lämmin juomavesi, vessat ilman vessapaperia, hämähäkit, sähkö- ja vesikatkot, hullu liikenne, erilainen aikakäsitys ja työtahti yms. haastoivat ajoittain tätä Suomen mukavuuksiin tottunutta nuorta naista. Haasteista huolimatta oli ihanaa huomata, että voin onnellisena ja motivoituneena herätä uuteen päivään ja lähteä työskentelemään palkatta. Vapaaehtoistyön tekeminen on erittäin antoisaa. Koen rikastuneeni ja kehittyneeni ihmisenä valtavasti. Tämän kokemuksen ansioista näen myös asiat täällä Suomessa vähän erilaisin silmin. Usein tekee mieli laittaa kuulosuojaimet päähän, kun kuuntelee suomalaisten valituksenaiheita. Filippiiniläisiltä olen oppinut kärsivällisyyttä sekä rentoa elämänasennetta. En mieti tai murehdi asioita enää liikaa etukäteen, vaan osaan elää hetkessä ja nauttia elämän pienistä asioista.
Lähdin vapaaehtoistyöhön Maailmanvaihdon kautta osaksi sen vuoksi, että järjestö lähettää vapaaehtoistyöntekijöitä vain pitkille, kuuden ja kahdentoista kuukauden, vapaaehtoistyöjaksoille. Puoli vuotta vapaaehtoistyössä oli minulle sopiva aika. Ehdin hyvin oppia ja sopeutua paikallisten elämäntyyliin ja työelämään, ja paikalliset asukkaat oppivat minun kauttani asioita Suomesta sekä eurooppalaisista tavoista, näkemyksistä ja elämäntyylistä. Koen, että vuosi olisi ollut liian pitkä aika olla pois työelämästä näin vastavalmistuneena, eikä pidempi aika olisi ollut rahallisestikaan mahdollinen. Toisaalta viikko, kuukausi tai pari kuukautta olisi mielestäni ollut aivan liian lyhyt siihen, että kokemuksesta saa irti enemmän.
Vapaaehtoistyöjakson ansiosta kulttuurien välinen ymmärrykseni on kasvanut ja haluankin työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä tulevaisuudessa. Kaikista parasta ovat kuitenkin uudet ystävyyssuhteet. Läheisiksi ystävikseni tulivat filippiiniläinen työkaverini Jhessa, kuntosalilla tapaamani Jimmy sekä Saksasta, Itävallasta ja Costa Ricasta vapaaehtoistyöhön tulleet Alex, Denise ja Valerie. Maailmanvaihdon lähtövalmennusleirillä toukokuussa 2017 tutustuin myös Suomessa vuoden vapaaehtoistyötä tehneeseen taiwanilaiseen Jasoniin, jonka luona vierailin syksyn lomallani. Viikonloppuisin ja lomilla tein myös ikimuistoisia matkoja, joita voin vanhana kiikkustuolissa hymyillen muistella.
En vaihtaisi puolta vuotta Filippiineillä mihinkään. Olen kiitollinen jokaisesta vaikeasta sekä hyvästä hetkestä vapaaehtoistyöjakson aikana.
Voin lämpimästi suositella vapaaehtoistyöhön lähtemistä kaikille. Se on yksi parhaista sijoituksista, jonka voit elämässäsi tehdä. Elämä on lyhyt ja ohikiitävä. Tekosyyt roskikseen ja rohkeasti matkaan! Ettei sitten myöhemmin kaduta.
Kaisa Kettunen
ICYE-vapaaehtoistyöntekijä Filippiineillä kaudella 2017–18
Ylin kuva: Paahtavassa helteessä tarvoimme hikisinä, mutta iloisina potilaiden luokse hyvän ystäväni ja työkaverini Jhessan kanssa.
International Cultural Youth Exchange -ohjelmassa (ICYE) työskennellään vapaaehtoisena 6 tai 12 kuukautta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Oseaniassa. ICYE-vapaaehtoisena näet maailmaa ja pääset rakentamaan kulttuurien välistä ymmärrystä ruohojuuritasolla. Tutustu ja hae mukaan!
Lue myös
Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa
Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....
Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa
Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...
Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan
Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...
Rekisteriin voi tallentua uutiskirjeen lukemisesta mm. seuraavia tietoja: sähköpostiosoite, IP-osoite sekä uutiskirjeen avaamisen ja sen linkkien klikkaamisen päivämäärä ja kellonaika. Tarkempia tietoja siitä, mitä tietoja uutiskirjeen postituksessa käytettävä MailChimp-palvelu kerää, on luettavissa englanniksi MailChimpin ja Intuitin sivustolta: https://mailchimp.com/legal/cookies/ https://www.intuit.com/privacy/statement/
6. Säännönmukaiset tietolähteet
Sähköpostiosoite saadaan rekisteröidyltä itseltään.
Tiedot uuskirjeen lukemisesta (ks. kohta 5).
7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset
Maailmanvaihto ei luovuta tietoja ulkopuolisille.
8. Tietojen siirto EUn tai ETAn ulkopuolelle
Maailmanvaihto käyttää uutiskirjeen postittamisessa yhdysvaltalaista MailChimp-palvelua, jonka pilvipalveluita sijaitsee EUn ja ETAn ulkopuolella.
9. Rekisterin suojauksen periaatteet
Manuaalinen aineisto
Mikäli henkilö antaa tietonsa Maailmanvaihdolle manuaalisesti saadakseen järjestöltä sähköpostitse ohjeistuksen uutiskirjeen tilaamiseen, henkilötietoja sisältävä asiakirja tuhotaan asianmukaisesti viikon kuluessa käsittelystä. Manuaalisia asiakirjoja saatavat käsitellä niin Maailmanvaihdon työntekijät kuin Maailmanvaihdon tiedotustyöhön osallistuvat vapaaehtoiset.
10. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista. Tämä tulee tehdä lähettämällä pyyntö rekisterissä olevasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen tiedottaja@maailmanvaihto.fi.
11. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet
Rekisteröity voi koska tahansa poistaa tietonsa rekisteristä käyttämällä jokaisessa uutiskirjeessä olevaa Peruuta uutiskirjetilaus -linkkiä. Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet. Pyynnöt tulee lähettää rekisterissä olevasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen tiedottaja@maailmanvaihto.fi.
Lue myös
Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä
Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...
27.10. etäinfo: Vapaaehtoistyöhön ulkomaille
Kiinnostaako vapaaehtoistyö ulkomailla? Haluaisitko tutustua tarkemmin Maailmanvaihdon ohjelmiin ja kuulla...
Vastaa MaailmanVaihtoa-lehden lukijakyselyyn
Luetko MaailmanVaihtoa-lehteä? Vastaa lehden lukijakyselyyn! Palautteesi on arvokasta lehden kehittämiseksi....
Työpaikka: Maailmanvaihto etsii pääsihteeriä
Maailmanvaihto ry – Suomen ICYE (International Cultural Youth Exchange) on...
Huhtikuussa Max Schodry odotti innolla viimeistä kuukauttaan vapaaehtoistyössä suomalaisessa peruskoulussa sekä Suomen kesää, jonka hän aikoi viettää isäntäperheensä ja ystäviensä kanssa.
1. Hei Max! Millaisia tehtäviä huhtikuuhusi on kuulunut?
Työskentelen vapaaehtoisena peruskoulussa. Huhtikuussa, kuten muinakin kuukausina, pääasiallisena tehtävänäni oli avustaa mentoriani hänen englannin kielen tunneillaan, useimmiten auttaa oppilaita harjoitusten kanssa. Erityisesti yritän tukea niitä oppilaita, joilla on haasteita kielen kanssa. Lisäksi avustan mentoriani tuntien suunnittelussa.
Muutamana tuntina viikossa vedän englannin kielen tukiryhmää 2–5 oppilaalle. Suunnittelen tukitunnit itse. Suurimman osan ajasta kertaamme tunneilla jo käytyä kielioppia ja sanastoa. Koulussamme on myös paljon erilaista kerhotoimintaa, itse vedän muun muassa urheilu- sekä Minecraft-kerhoa. Kerhojen vetäminen on työtehtävistäni hauskin, sillä saan itse päättää niiden toiminnasta. Voin tietysti myös aina tarvittaessa pyytää apua ohjaajaltani ja muilta opettajilta.
2. Mitä odotat vapaaehtoisvuotesi loppuosalta ja vuodeltasi ylipäätään?
Koulujen lukuvuosi päättyy täällä toukokuun lopussa. Odotan, että viimeinen kuukauteni koulussa tulee olemaan yhtä hyvä kuin aikaisemmat. Lisäksi haluan viettää aikaa isäntäperheeni ja ystävieni kanssa. Erityisesti isäntäperheeni on tehnyt vuodestani ikimuistoisen. Haluan myös matkustella lisää ja tutustua uusiin ihmisiin. Vapaaehtoisvuoteni päätyttyä palaan takaisin Saksaan, jossa aloitan ammatilliset opinnot.
3. Maailmanvaihto toimii kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi. Millaisena näet vapaaehtoistyöntekijöiden roolin tässä?
Mielestäni se on melko yksinkertaista; koska asun Suomessa, opin koko ajan suomalaisesta kulttuurista esimerkiksi isäntäperheeni ja ystävieni kautta. Samalla myös he oppivat minulta saksalaisesta kulttuurista. Olen viettänyt täällä miltei koko vuoden, joten minulla on ollut paremmat mahdollisuudet tutustua Suomeen kuin vain muutaman kuukauden visiitillä.
4. Miten toivoisit Maailmanvaihdon toiminnan jatkossa kehittyvän?
Kaikki valmennusleirit ja tapahtumat, joihin vapaaehtoisjaksoni kuluessa osallistuin, olivat hauskoja ja hyvin järjestettyjä. En osaa sanoa, miten toimintaa voisi parantaa, mutta itselläni oli vaikeuksia päästä osallistumaan moniin tapahtumiin pitkän välimatkan vuoksi. Asun noin viiden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, jossa suurin osa tapahtumista järjestettiin, joten niihin osallistuminen olisi ollut hankalaa ja kallista. Toivottavasti tulevaisuudessa tapahtumia voidaan järjestää myös muissa Suomen isommissa kaupungeissa.
5. Kerro esimerkki omasta kulttuurien välisestä oppimisestanne Maailmanvaihdon toiminnassa.
Tähän kysymykseen on helppo keksiä useampikin esimerkki, sillä Maailmanvaihdon tapahtumissa ja leireillä osallistuja on tekemisissä mitä kansainvälisimmän vapaaehtoisporukan kanssa. Uusiin ihmisiin on mukava tutustua jutustelun, pelailun ja saunomisen lomassa. Tätä kautta olen oppinut todella paljon muista maista – esimerkiksi niiden ruokakulttuurista, musiikista ja elinolosuhteista ylipäätään.
6. Kolme syytä tulla mukaan Maailmanvaihdon toimintaan?
Ensinnäkin, tulet tutustumaan ihmisiin ympäri maailmaa ja ystävystymään heidän kanssaan. Toiseksi, uusien ystäviesi kautta saat uusia näkökulmia erilaisiin ilmiöihin ja asioihin ja opit, etteivät stereotypiat välttämättä pidä paikkaansa. Kenties tärkein syy osallistua Maailmanvaihdon toimintaan on se, että järjestön toiminta on yksinkertaisesti aivan mielettömän hauskaa. En usko, että Suomessa on kovin montaa paikkaa, josta voit löytää intialaisia, meksikolaisia, suomalaisia ja saksalaisia yhteisen korttipelin äärestä.
Teette todella hyvää työtä. Jatkakaa samaan malliin!
Kuvassa Max isäntäperheineen. Vasemmalta oikealle: Tanja, Markku, Max, Terhi, Tiina, Tuija ja Kirsti
Juttusarja Minun juhlavuoteni esittelee Maailmanvaihdon 60-juhlavuoden ajan kerran kuussa järjestömme toiminnassa mukana olleiden ihmisten kokemuksia. Juhlavuosi on täynnä mitä erilaisempia tapahtumia, ihmisiä ja kokemuksia!
Lue myös
Onnea arjesta Etelä-Koreassa
Jussi Poikkeus lähti viime elokuussa vuodeksi vapaaehtoistyöhön Etelä-Koreaan. Vapaaehtoisjaksonsa puolivälin...
Arkista menoa isäntäperheessä
Salla Jarkkola ja Tuukka Kosola lapsineen ryhtyivät viime elokuussa vuodeksi...
Pestiin perehtymistä ja ensimmäinen kokous
Miten alkoi Maailmanvaihdon 60-vuotisjuhlavuosi? Tammikuustaan kertoo Roosa Kontiokari, järjestön hallituksen...
Jussi Poikkeus lähti viime elokuussa vuodeksi vapaaehtoistyöhön Etelä-Koreaan. Vapaaehtoisjaksonsa puolivälin tienoilla hän kokee oppineensa paljon niin maailmasta kuin itsestään.
1. Hei Jussi! Millaisia tehtäviä maaliskuuhusi on kuulunut?
Toimenkuvani on ollut vapaaehtoisjaksoni alusta asti hyvin monirakenteinen; viikon jokainen päivä noudattaa omaa aikatauluaan. Esimerkiksi, maanantaisin työskentelen eläkeläisravintolassa sekä kirjastotehtävissä, kun taas keskiviikko kuluu päiväkodin temmellyksessä. Viikkoni koostuu edellä mainittujen tehvävien lisäksi kehitysvammaisten lasten tukemisesta sekä englannin opetuksesta vanhemmalle ikäpolvelle. Maaliskuu ei ole hirveästi poikennut edellisistä kuukausista työtehtävien suhteen; kuitenkin on huomattavissa, että vastuuta on tullut enemmän.
2. Mitä odotat vapaaehtoisvuotesi loppuosalta ja vuodeltasi ylipäätään?
No nyt oli vaikea kysymys! Totta kai sitä toivoisi kehittyvänsä korean kielen suhteen vielä enemmän, mutten raaski asettaa enää liian korkeita odotuksia. Tärkeämpänä tavoitteenani onkin luoda enemmän pysyviä ystävyyssuhteita paikallisten kanssa. Kotio kun sitten syksyllä palaa, tarkoituksena on jatkaa opintoja yliopistossa myös korean osalta.
3. Maailmanvaihto toimii kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi. Millaisena näet vapaaehtoistyöntekijöiden roolin tässä?
Maailmanvaihdon toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan, joten vapaaehtoisten rooli kulttuurien välisen ymmärryksen edistämisessä on merkittävä. Vapaaehtoinen mielletään kohdemaassaan usein etenkin kotimaansa ja sen kulttuuriympäristön edustajaksi, minkä vuoksi hänen tekemisensä ovat yhteydessä mielikuviin näistä. Tämä ei toki tarkoita, että meidän vapaaehtoisten tulisi harkita jokaista askeltamme erityisesti, vaan pikemminkin tuoda kulttuurillisia piirteitämme esiin niin kuin parhaaksemme näemme.
Vapaaehtoistoiminta avaa ovet ns. ruohonjuuritason arkielämään, jolle esimerkiksi tavallisella turistilla ei ole pääsyä. Työskenteleminen paikallisten ihmisten kanssa tarjoaa näkymiä pintaa syvemmälle, mikä auttaa ymmärtämään kohdemaan perinteitä, kulttuureita ja uskomuksista turistinähtävyyksiä kattavammin.
4. Miten toivoisit Maailmanvaihdon toiminnan jatkossa kehittyvän?
Maailmanvaihto on mielestäni jo vallan mukavasti toimiva organisaatio. Olenkin ehkä hiukan laimea, kun en löydä hirveästi kehitettävää. Ehkä se on hyvä merkki. Kuitenkin, jos jotakin täytyy sanoa, niin toivon Maailmanvaihdon pysyvän pienenä järjestönä. Meille vapaaehtoisille on turvallista tietää, että kotimaassa pidetään huolta!
5. Kerro esimerkki omasta kulttuurien välisestä oppimisestanne Maailmanvaihdon toiminnassa.
On vaikeaa sanoin kuvata, kuinka paljon kulunut puolivuotinen on minulle opettanut. Kulttuurien välinen oppiminen ei ole jäänyt osaltani vain Suomen ja Etelä-Korean välille – vietänhän suuren osan ajastani muiden vapaaehtoisten kanssa, erityisesti ranskalaisen kämppikseni seurassa. Täkäläisessä kulttuuriympäristössä on Suomeen nähden monia yhteisiä piirteitä, mutta myös erovaisuuksia. Mielestäni kunnioitus ja muiden huomioonottaminen ovat täällä omaa luokkaansa. Esimerkiksi, vaikka metrot ovat usein ihmisiä pullollaan, tilaa tehdään kaikille, jotka haluavat sisään.
6. Kolme syytä tulla mukaan Maailmanvaihdon toimintaan?
Kolme syytä lukuisten joukosta, onpas nyt taas. No, kansainvälisyys, maailmankuvan avartuminen ja itsensä löytäminen. Ennen vapaaehtoisohjelmaan osallistumistani haaveilin aina ulkomailla elämisestä; ohjelman myötä minulla on siihen vihdoinkin mahdollisuus. On mahdotonta vielä sanoa, kuinka paljon käsitykseni maailmasta on oleskeluni aikana muuttunut, uskon huomaavani sen paremmin Suomeen palattuani. Samaa sanoisin myös minusta itsestäni; olen oppinut lukemaan mieltäni ja löytämään uusia puolia persoonallisuudestani, mutta vasta Suomessa prosessi käydään loppuun. Onni löytyy arjesta, pienet teot merkitsevät paljon ja virheistä opitaan. En kadu hetkeäkään tänne lähtemistäni, kiitos Maailmanvaihto.
Jatketaan samaan malliin eikä anneta vauhdin hiipua ikävuosista huolimatta. Onnittelut Maailmanvaihto 60 vuotta!
Kuvassa: Jussi viettämässä viikonloppuvapaata työkaverinsa esikoisen kanssa.
Minun juhlavuoteni -juttusarjassa kurkistetaan Maailmanvaihdon väen kuukausiin järjestön 60-vuotisjuhlavuonna. Mukaan mahtuu monenlaista toimintaa ja toimijoita!
Jussi osallistuu International Cultural Youth Exchange -ohjelmaan (ICYE) työskennellään vapaaehtoisena 6 tai 12 kuukautta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Oseaniassa. ICYE-vapaaehtoisena näet maailmaa ja pääset rakentamaan kulttuurien välistä ymmärrystä ruohojuuritasolla. Tutustu ja hae mukaan!
Lue myös
Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa
Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....
Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa
Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...
Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan
Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...
Vuonna 1976 lukioikäinen kaustislainen näki Kotimaa-lehdessä pienen ilmoituksen arjen vaihtamisesta. Tästä hetkestä alkoi Outi Pesolan taival Maailmavaihdon parissa. Outi lähetti itsestään lyhyen esittelytekstin, jossa toivoi pääsevänsä vaihto-oppilaaksi saksankieliseen maahan. Kutkutus välivuoden viettämiseen ylioppilaskirjoitusten jälkeen kutsui maailmalle. Haastattelu järjestettiin Jyväskylässä, noin parin sadan kilometrin päässä Outin kotoa, joten hänen isänsä ajoi hänet.
Hieman myöhemmin Outi sai tiedon – hänet oli valittu ICYE:n vaihto-ohjelmaan silloiseen Länsi-Saksaan. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän vietti kesän istuttaen metsää ja hoitaen naapurin lapsia, jotta vaihtovuoden kustannukset – noin 4500 markkaa – tuli kerättyä.
”Upeaa oman vaihtovuoden aikana oli yhteiskunnallisen tietoisuuden herääminen hyvin kriittisten teemojen avulla aluekokoontumisissamme. Kaikki huipentui itä/länsi -seminaariin Berliinissä, joka silloin oli vielä jaettu kaupunki. Meillä oli sovittuja tapaamisia itäberliiniläisen nuortenryhmän kanssa. Siinä oli jotain jännittävää, sillä DDR oli tuolloin vielä niin suljettu ja salaperäinen maa”, Outi muistelee.
”Ehkä yksi tärkeimmistä asioista elämässäni on ollut juuri isäntäperheeni Saksassa. Koin sen heti omakseni. Perheeseen kuuluivat isä, äiti, 12- ja 10- vuotiaat lapset sekä 16-vuotias tytär, joka oli vaihdossa USA:ssa minun ollessani hänen perheessään. Perhe oli minulle erittäin tärkeä, sillä asuin 500 asukkaan pienessä kylässä Bayerissa. Soittelen ja tapaan toista ’äitiäni’yhä säännöllisesti. Hän on jo 83-vuotias, kuten omakin äitini. Kun juttelemme keskenämme, ei iällä ja ajalla ole mitään merkitystä. Hänen seurassaan viihdyn erittäin hyvin ja meistä on tullut hyvät ystävät toisillemme.”
Paluu Suomeen – Maailmanvaihto tutuksi
Vaihtovuoden jälkeen Outi palasi Suomeen opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Järjestötoiminta oli vienyt sydämen mennessään, joten hän liittyi mukaan Maailmanvaihdon paikallisryhmään. Toimintaa oli paljon – ryhmä kokoontui usein Gummeruksenkadun opiskelija-asunnoissa ja suunnitteli erilaista yhteistä tekemistä. Myös Suomessa olevat vaihto-oppilaat pistäytyivät usein syömässä tai muuten vaan juttelemassa. Toisinaan keskusteluihin nousivat myös vaikeammat aiheet, mutta koti-ikävään ja perheongelmiin löytyi onneksi aina tukea.
”Hyvät ja mielenkiintoiset kokemukset omana vaihtovuonna innostivat jatkamaan toiminnassa omassa maassa. Halusin olla järjestämässä muiden maiden nuorille yhtä hyviä kokemuksia kuin mitä minulla oli ollut. Halusin ehkä myös itse päästä yhä uudelleen ja uudelleen osaksi keskusteluja, kokemuksia, mielipiteitä, elämää, joka vaihtovuonna on jotenkin intensiivisempää kuin muutoin.”
‘‘Meillä oli tapaamisia itäberliinilästen nuorten kanssa. Siinä oli jotain jännittävää, sillä DDR oli tuolloin vielä niin suljettu ja salaperäinen maa.’’
Syksyisin nuoret osallistuivat valtakunnallisille kielileireille ja Suomessa oleville vaihtareille järjestettiin säännöllisesti aluetapaamisia. Isäntäperheitä kartoitettiin – myös pahan päivän varalle! Muutaman kerran Outi lähti apuohjaajana vaihtareiden mukaan matkalle Moskovaan. Matka oli Maailmanvaihdon vuotuisen ohjelman kohokohta. Ryhmä pääsi tutustumaan kiertomatkalla mm. kouluihin ja museoihin.
”Monen kymmenen vuoden jälkeen hienolta tuntuu ajatella niitä lukuisia ihania keskusteluja ja yhteistä toimintaa suomalaisten ja eri kansallisuuksia edustaneiden vaihtareiden kanssa. Mieleeni muistuu mustikoiden poimiminen Korpilahdella, italialaisten pizzan leivonta, kielikurssin pitäminen ortodoksisessa leirikeskuksessa, jonne Babitzinin perhe tuli myös saunomaan.”
Outi ja vaihtarit marjassa Korpilahden metsissä.
Myös Outi perhe lähti mukaan Maailmanvaihdon toimintaan. Isäntäperheenä hetoimivat yhteensä kolmelle tytölle – japanilaiselle, amerikkalaiselle ja saksalaiselle. Outin sisko lähti ICYE:n vaihto-oppilaaksi Bostoniin kolme vuotta Outin paluun jälkeen.
Vuosia myöhemmin, monen mutkan kautta Outi päätyi takaisin Kaustiselle asumaan. Vielä tällöinkin hän jaksoi innostua Maailmanvaihdon kansainvälisistä kontakteista. Hän kutsui läheisen kansanopiston vaihtareita luoksensa syömään ja iltateelle.
Vaihtovuodelta elämänkumppani
Vaihtovuosi antoi Outille lopulta paljon enemmän kuin vain rakkaita muistoja ja kokemuksia.
”Nykyinen elämäntoverini on ICYE:n Bayerin ryhmän aktiivi vaihtovuodeltani 76-77 – siis viime vuosituhannen puolelta! Olimme tuolloin jo hyviä ystäviä, mutta emme vielä seurustelleet. Tulimme hyvin toimeen keskenämme, mutta minä tiesin, että opiskeluelämä odottaa minua Suomessa ja hän jatkaa Münchenissä omia opiskelujaan.
‘‘Nykyinen elämäntoverini on ICYE:n Bayerin ryhmän aktiivi vaihtovuodeltani 76-77.’’
Kirjoittelimme sitten vuosia toisillemme. Hän tuli Lahteen ICYE:n tapaamiseen -85, jolloin vihdoin tapasimme taas. Myöhemmin hän vieraili perheessäni jamaikalaisen vaimonsa kanssa, kun lapseni olivat pieniä. Kirjeenvaihtomme jatkui ja vaihtui jossain vaiheessa tekstiviesteiksi ja sähköposteiksi.
Seitsemän vuotta sitten lähdin ennen eläkkeelle jäämistä vuodeksi sapattivapaalle ja matkustelin erinäisten ystävien luona koko vuoden. Yksi matkani kohteista oli Lontoo, jossa ystäväni asui. Kummankin avioliitto oli päättynyt jo vuosia aikaisemmin ja siitä alkoi monien mutkien kautta yhteinen elämäntaival, johon on kuulunut hyvin paljon matkustamista eri puolilla maailmaa. Viime kesänä päätimme ostaa itsellemme Kaustiselta yhteisen kodin, jota nyt remontoimme. Arkea siivittävät lukuisat Skype-puhelut ympäri maailmaa oleville sukulaisille, isäntäperheille ja ystäville.”
Outin terveiset vaihtoon lähtijälle
”Et ehkä arvaa, mutta tuo vuosi muuttaa elämäsi pysyvästi. Ne asiat, mitä koet. Ne ihmiset, joita tapaat. Ne itkut, jotka itket ja naurut, jotka naurat, kuuluvat aina elämääsi. Elämäsi ei koskaan enää ole sitä, mitä ennen vaihtoa luulit sen olevan. Opiskelusuuntasi saattaa muuttua. Olet avarakatseisempi. Olet nähnyt sellaista, mitä et ehkä muuten olisi päässyt näkemään. Käytä tätä kaikkea rikkautta elämässäsi kasvuusi.”
Teksti: Anna Lemström, kuvat: Outi Pesolan albumista
