Uudella stipendirahastolla kohti tasa-arvoisempaa vapaaehtoistyökenttää

Kansainvälinen ICYE-verkosto tasoittaa tietä perustamalla South-to-South-stipendirahaston globaalin etelän maiden välisille vapaaehtoisvaihdoille.

Maailmanvaihto lähettää vuosittain maailmalle 20–40 vapaaehtoista, joista useimmat ovat 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia. Vastaavasti Maailmanvaihto myös vastaanottaa nuoria vapaaehtoisia maailman eri kolkista vuositasolla suurin piirtein 30–40 henkilöä. Suuri osa näistä vapaaehtoisvaihdoista tapahtuu kansainvälisen ICYE-verkoston kautta, jossa Maailmanvaihdon vapaaehtoiset osallistuvat pääosin ICYE-vapaaehtoistyöohjelmaan, mutta myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

Vuonna 2021 kansainväliseen International Cultural Youth Exchange (ICYE) -federaatioon kuuluu 39 järjestöä, jotka kaikki edustavat ICYE:tä omissa maissaan. ICYE-verkosto pyrkii edistämään kulttuurien välistä ymmärrystä, tasa-arvoisten mahdollisuuksien toteutumista, suvaitsevaisuutta ja rauhaa järjestämällä ohjelmaan osallistuville nuorille aikuisille haastavia oppimiskokemuksia itselleen vieraassa maassa. Toinen tärkeä tavoite on edistää ohjelmaan osallistuvien henkilökohtaista kasvua tarjoamalla mahdollisuus osallistua kansainvälisiin vapaaehtoistyöohjelmiin.

”South-to-South Scholarship Fund yrittää paikata taloudellista kuilua, joka vallitsee globaalin etelän ja globaalin pohjoisen maiden nuorten välillä.”

Vuosittain noin 700 henkilöä suorittaa vapaaehtoisvaihtonsa ICYE-verkoston sisällä. Suurin osa näistä vapaaehtoisvaihdoista tapahtuu pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon maiden välillä. Vapaaehtoisvaihdon kuluja katetaan osin osallistujien maksamilla osallistumismaksuilla. Jos vaihto on vastavuoroista, vapaaehtoisen osallistumismaksu käytetään lähinnä tämän lähtömaassa, sinne saapuvan vapaaehtoisen ohjelmakuluihin. Muutoin osallistumismaksulla katetaan etenkin lähtevän vapaaehtoisen kuluja kohdemaassa. Vapaaehtoisjaksoja rahoitetaan toisinaan myös EU:n hankerahoituksella.

ICYE-federaatiossa vapaaehtoisvaihtoa globaalin etelän sisällä on ollut vähän. Esimerkiksi vuosien 2015–2018 välillä 2778 vapaaehtoisvaihdosta vain alle prosentti (21 vaihtoa) tapahtui kahden globaalin etelän maan välillä. Suurimmat syyt nähdään federaatiossa rakenteellisina: globaalin etelän ohjelmatarjonnassa ei ole yhtäkään rahallisesti tuettua ohjelmaa (kun taas esim. vuonna 2015 saksalaisista vapaaehtoisista 91 prosenttia osallistui valtion tukemaan vapaaehtoisohjelmaan), matkustus- ja viisumikulut ovat usein globaalin etelän maiden osallistujille suhteessa kalliimpia ja lentoreititkin kulkevat useamman mutkan kautta.

ICYE-federaatio pyrkii vahvistamaan vapaaehtoisvaihtoa etelän maiden välillä. ICYE on viime vuosina tukenut vaihtoa taloudellisesti ja tänä vuonna se aloitti globaalin etelän maiden nuorisolle suunnatun stipendirahaston nimeltä “ICYE South-to-South Scholarship Fund”, johon kuka tahansa voi lahjoittaa. Pyysimme kahta South-to-South Scholarship Fund -työryhmän jäsentä kertomaan rahastosta sekä sen taustoista.

Courtney Kelner työskentelee ICYE:n kansainvälisessä toimistossa Berliinissä ja esittelee samalla kansainvälisen verkoston toimintaa keskustoimiston näkökulmasta. Mercie Kubasu edustaa puolestaan Kenian ICYE-toimistoa ja samalla globaalin etelän näkökulmaa. Molemmat ovat olleet tärkeässä roolissa edistämässä tukirahaston kehitystä.

Keitä olette? Mitkä ovat työnne palkitsevimmat ja haastavimmat puolet?

Courtney: Aloitin työt kansainvälisen ICYE:n toimistossa Berliinissä vuoden 2021 alussa. Olen aiemmin työskennellyt vapaaehtoissektorilla ympäristönsuojelun parissa. Vapaaehtoishistoriani alkoi 15 vuotta sitten Kirgisiassa Yhdysvaltojen Peace Corps -joukkojen parissa. Lempiteemani töissä on ehdottomasti South-to-South-rahasto, ja haastavinta näin korona-aikaan on ollut kasvokkaisten kohtaamisten puute.

Mercie: Olen ollut töissä ICYE Kenian Nairobin toimistossa vuodesta 2016 lähtien. Opiskelin kansainvälistä liiketaloutta ja olen näiden viiden vuoden aikana oppinut paljon kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmasta. Kolmen kuukauden työvaihto Saksan ICYE:n toimistoon (ICJA) antoi minulle vähän vastaavaa kokemusta kuin mitä vapaaehtoisemme käyvät läpi ja lisäsi ymmärrystä kansainvälisen vapaaehtoistyöverkoston rakenteellisista haasteista.

Miten kansainvälinen ICYE-verkosto toimii? Minkälaiset päätöksenteko- ja toimeenpanoelimet federaatiolla on?

Courtney: ICYE on rakenteeltaan federaatio, jonka kansalliset järjestöt ovat itsenäisiä. Samalla kuitenkin kukin järjestö on riippuvainen yhteistyökumppaneistaan. Tällainen rakenne vaatii sen, että kumppanit luottavat toisiinsa. Jaetut arvot, yhdessä laaditut sopimukset ja toimintaperiaatteet auttavat rakentamaan ja säilyttämään luottamusta organisaatioiden välillä. Luotamme paljon verkoston sisäiseen solidaarisuuteen. Isoista linjoista ja toiminnan suunnasta päätetään joka toinen vuosi järjestettävässä yleiskokouksessa, johon osallistuu edustajia jokaisesta kansallisesta järjestöstä. Yleiskokouksen päätösten toimeenpanemisesta vastaa ICYE:n johtokunta, joka koostuu kansallisten järjestöjen edustajista. Johtokunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja kokoontuu kahdesti vuodessa. ICYE:n kansainvälinen toimisto Berliinissä vastaa käytännön tasolla vapaaehtoistyöohjelman ja yhteistyöverkostojen kehittämisestä. Toiminnan kannalta on tärkeää, että ihmiset ovat mukana luomassa sääntöjä, joiden mukaan toimitaan, jotta he myös itse uskovat yhteisiin toimintaperiaatteisiin. ICYE:n päätöksentekotavat ovat siis hyvin horisontaalisia. Siinä on etunsa, mutta kääntöpuolena voi olla päätöksenteon hitaus. Erilaisten työryhmien kohdalla, kuten tämän rahaston ympärille perustettu, kokoontumistahti voi olla paljon nopeampikin, tarpeen mukaan.

Mercie: Tykkään verrata kansainvälisen toimiston roolia selkärankaan. Kansalliset järjestöt toimivat kuin kehon raajat ja kansainvälinen toimisto varmistaa raajojen toimintakyvyn. On totta, että ICYE:n hallintotapa vie oman aikansa, mutta arvostan sen demokraattisuutta. On myös tärkeää, että jäsenjärjestöjen edustajat valitsevat itse olla mukana kehittämässä federaatiota ja tähän ICYE antaa hyvin tilaa. Kukin yksilö kuitenkin tuo oman näkemyksensä toimintatapojen kehittämiseen. Monikulttuurisessa yhteistyöverkostossa toimiminen opettaa myös tietynlaista kulttuurista nöyryyttä (engl. ‘cultural humility’), joka on arvokas taito kansainvälisessä yhteistyössä.

Miten South-to-South -stipendirahasto sai alkunsa?

Courtney: ICYE-verkostossa on kiinnitetty huomiota globaalin etelän maiden välisten vapaaehtoistyövaihtojen suhteelliseen vähyyteen jo viimeisen vuosikymmenen ajan. Voidaan puhua suoranaisesta kuilusta, joka vallitsee globaalin etelän maiden välisten vaihtojen määrässä suhteessa muidentyyppisten vapaaehtoisvaihtojen määrään. Monet ongelman juurisyistä ovat rakenteellisia, haasteellisista lentoreiteistä ja kalliista matkustuskuluista alkaen, mutta paljon olisi tehtävää myös asenteiden muuttamiseksi. Nykyään ollaan tietoisempia ja kiinnostuneempia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eri puolista ja ICYE:kin haluaa tehdä tässä osansa. Totesimme, että yksi konkreettisimmista asioista, joihin voimme vaikuttaa, on omat tukijärjestelmämme. South-to-South Scholarship Fund yrittää paikata taloudellista kuilua, joka vallitsee globaalin etelän ja globaalin pohjoisen maiden nuorten välillä. Meillä on myös varmasti osamme tehtävänä uuskolonialististen rakenteiden esille tuomisessa ja yritämme tehdä voitavamme sen eteen, ettemme osaltamme vahvistaisi näitä rakenteita.

Mercie: Courtney kertoi hankkeen taustasta hyvin. Olen itse työni kautta saanut todistaa, että meillä on työsarkaa paikallisten nuorten asenteiden muuttamisessa vapaaehtoistyömyönteisiksi muutenkin kuin etelästä pohjoiseen suuntautuneena. Tuetut globaalin etelän maiden väliset vapaaehtoisvaihdot toisivat nuorille enemmän houkuttelevuutta lähteä toisiin globaalin etelän maihin. Globaalista pohjoisesta haetaan vapaaehtoistyökokemuksen rinnalle usein muitakin mahdollisuuksia elämässä. Kun globaali etelä vapaaehtoistyökohteena nousee houkuttelevuudessa, myös kulttuurivaihto ja kokemukset monipuolistuvat. Toivon, että yhtenä seurauksena globaalin etelän maista lähteneet, vapaaehtoiskokemuksestaan rikkaammat nuoret olisivat halukkaita palaamaan ja ns. aivovuotoefekti saataisiin loppumaan.

Minkälaisia toiveita teillä on South-to-South -stipendirahaston vaikutuksista?

Mercie: Rahaston yhteydessä lanseerattiin häshtägi #EquitableVolunteering (vapaamuotoisesti suomeksi ‘yhdenvertainen vapaaehtoisuus’). Yksi toiveistani on, että ICYE-verkoston globaalin etelän paikallistoimistot eivät olisi enää niin vahvasti riippuvaisia globaalista pohjoisesta saapuvista vapaaehtoisista ja heidän maksamistaan ohjelmamaksuista. Kansainvälinen vapaaehtoistyö on upea mahdollisuus kerätä ammatillisesti hyödyllisiä taitoja ja matkan varrella tapahtuu usein paljon henkilökohtaista kasvua. Toivon, että rahaston avulla useammalle nuorelle globaalin etelän maista tarjoutuu mahdollisuus osallistua kansainväliseen vapaaehtoistyöhön, ja että ICYE saa enemmän arvostusta keskeisenä tekijänä kansainvälisen ja etenkin tasa-arvoisen vapaaehtoistyön kentällä.

Courtney: Toivon, että jatkossa saamme yhä monipuolisempaa osallistujajoukkoa – ettei tarvitsisi olla varakkaasta perheestä saadakseen kansainvälisen vapaaehtoistyökokemuksen. Yleisemmällä tasolla olisi myös mahtavaa nähdä ICYE:n paikallistoimistojen saavan yhä paikallisempiin konteksteihin sidottua rahoitusta ja etteivät ne olisi niin riippuvaisia eurooppalaisesta rahoituksesta.

 

Miten South-to-South-stipendirahastoon voi lahjoittaa?

Mihin raha menee?

ICYE:n tavallisiin ohjelmakuluihin, kuten vakuutuksiin, matkakuluihin, valmennuksiin ja kielikursseihin. Vahvistat samalla ICYE:n vapaaehtoisverkostoa ja tuet globaalin etelän maiden osallisuutta kansainvälisen vapaaehtoistyön verkostossa.

 

Kuvakaappaukset: ICYE piti elokuussa ICYE-järjestöille etätiedotustilaisuuden rahaston julkaisusta.

Teksti ja kuvakaappaukset: Mia-Elina Aintila

Haastattelu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Developing skills with ICYE Kenya

In this series, we get to hear about volunteering opportunities within the ICYE network all over the world. This time, we chat with Mercie Kubasu who is the programme coordinator at ICYE Kenya.

Interview: Mia-Elina Aintila
Photo: Mercie Kubasu

Who are you?

I am Mercie Kubasu and I work in the ICYE Kenya office in Nairobi. I started in the office in 2016 with an educational background in International Business Administration. My roles include (but are not limited to) planning and coordinating the placements of both incoming and outgoing volunteers, facilitating training on intercultural learning, and coordinating the virtual volunteer programme.

What is the most rewarding and challenging aspect of your work?

My favourite aspect in my work is seeing young people value and benefit from volunteering. This is not a thing to take for granted in Kenya. Many people do not see the value in volunteering, as most people are more preoccupied by moving forward in life, seeking more clearly educational and professional opportunities. The most challenging part about being involved with International Volunteering Service (IVS) is seeing first-hand all the systemic structures that act as obstacles to the growth and empowerment of the African youth. Personally, I view the systemic obstacles as major contributors to why there is a lack of drive for volunteering among the African youth. Working with ICYE Kenya and participating in staff exchange within the ICYE network has opened up my eyes to the inequalities within the IVS space and how these inequalities continue to lock young people – especially from the global south – out of opportunities. In the long run, this contributes to the bigger issues of social injustices that young people face today.

What kinds of expectations do you have for your volunteers’ motivations?

I respect many kinds of motivations as people have different personalities as well. I especially appreciate a willingness to learn, seeing a person motivated because they are curious to learn about something they haven’t experienced before. I also appreciate skill-based motivation: wanting to improve a skill they already have or wanting to learn a new one.

What I do not expect from volunteers is for them to feel the weight of the world is on their shoulders. Sometimes I can see our volunteers carrying ‘white-guilt’ with them. It does more harm than good, both on an individual level and community level. A volunteer should take everything one day at a time.

”My favourite aspect in my work is seeing young people value and benefit from volunteering.”

I wish for the incoming volunteers to notice that the local people are doing well whether they are here or not. We want to avoid ‘voluntourism’: it’s good to want to travel – and you should take the opportunity to see Kenya while you are here – but volunteering should be the main focus. Our country’s tourist attractions are a bonus.

We are still in the middle of a global COVID-19 pandemic. How has your organization adapted to the situation? How do you view the future of international volunteering for your organization post-COVID-19?

The pandemic has definitely affected our operations. Since April 2020 we have been working from home, and as a consequence, we have lost out on walk-in opportunities: people looking for information on volunteering and/or going abroad, and people who could be our local project contacts. Also, there have been restrictions on Kenyans travelling abroad. Some candidates that were selected to participate in the exchange programme haven’t been able to go. The one-sided acceptance from the Kenyan government, letting foreigners in, and foreign governments not permitting Kenyans to travel highlights one of the inequalities within IVS.

We have adapted to the situation by offering online volunteering with projects that have access to the Internet. Volunteers can, for example, help in social media, research, writing proposals, providing administrative support (sending emails, drafting programmes and schedules, logistics). This arrangement has allowed for participants below 18-years-old and other participants who could not before travel physically for one reason or another to participate in IVS. This arrangement is currently in place with volunteers from United Planet (the local ICYE organization in the USA). Other effects have been that public transport is limited at the moment, so we have to use private means to transport our volunteers placed outside of Nairobi.

We hope to continue with the virtual volunteering programme even after the pandemic. Another challenge is to convince people that despite being in a pandemic the movement of volunteers is still necessary rather than reckless. We hope to continue with both on location volunteering and online volunteering opportunities.

What kind of projects does ICYE Kenya have?

We have lots of projects involving education: in high schools and primary schools, for example. Then there is work in children’s homes, generally taking care of the children, sometimes as young as nursery aged (0–2 year old). There are lots of project opportunities in hospitals, but these would typically require some professional skills. Other very valuable professional skills are competencies in education and social work, we have lots of projects that could benefit from these skill sets. We are also responding to young people’s wishes for environmental projects: we have projects combining environmental conservation and culture preservation where volunteers get to experience traditional ways of living from certain ethnic groups and learn about how the people in these communities conserve the environment.

Your current volunteers?

Currently, we have long-term volunteers from Ecuador, Finland and Denmark, and in addition some short-term volunteers from Denmark, Switzerland and the USA (online). This year we have sent out volunteers to Costa Rica and are hoping to send volunteers to Finland and Germany later this year.

Your greetings to those interested in volunteering in Kenya?

Karibu Kenya! Welcome to Kenya! Come and experience a new culture, something different compared to what you are used to. Whether it is for your own personal development or career development, you get to help local communities while developing your skills.

#ICYEKenya #ExperienceTheWorld

This article has been extracted from Maailmanvaihto’s magazine Volunteers’ Voices 2/2021 edition with the theme of motivation to volunteer abroad. You can find the full magazine and previous releases here.

Lue myös

Volunteering around the world: Unique experiences and connections in Costa Rica

What kind of organisations welcome volunteers on different sides of...

Dekolonisaatio – tie kohti kestävämpää vapaaehtoistyötä

Kansainvälisen vapaaehtoistyön kenttä tarvitsee siirtomaavalta-ajoista johtuneiden epätasa-arvoistavien rakenteiden ja käytäntöjen...

Volunteering around the world: ICYE Japan

What can a volunteer do in Japan? Rina Matayoshi from...

Vapaaehtoistyöhön Keniaan opintojen keskeltä

Moikka! Olen Siiri Sandberg ja vietin syksyllä 2018 puolisen vuotta Keniassa vapaaehtoisena. Asuin Kerichossa, noin kuuden tunnin matkan päässä Nairobista, Rift Valley -hautavajoaman kupeessa. Olin vapaaehtoisena paikallisessa järjestössä, joka järjesti alueen nuorille aikuisille erilaisia tapahtumia, joissa nuoret pystyivät oppimaan valokuvausta, musiikkia ja maalausta ja jopa hyödyntämään näitä taitoja yrittäjinä. Järjestö tarjosi myös ilmaisia HIV-testejä ja konsultaatiota alueen asukkaille. Tehtävänäni oli avustaa nuorille järjestettävien tilaisuuksien järjestelyissä sekä osallistua kyseisiin tapahtumiin. Autoin myös terveystietojen digitalisoimisessa.

“Vapaaehtoistyöjakso antoi minulle mahdollisuuden ihmetellä ja havainnoida avoimin mielin uutta ympäristöä.”

Olin haaveillut vapaaehtoistyöstä ulkomailla jo useamman vuoden, mutta aika oli kypsä vapaaehtoistyöjaksolle vasta vuonna 2018. Koin, että sosiaali- ja kulttuuriantropologian opintoni olivat sellaisessa vaiheessa, että voisin soveltaa jo opittua vapaaehtoistyöjakson aikana. Sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa tarkastellaan ja pyritään ymmärtämään syvällisesti erilaisia kulttuureja ja yhteiskuntia. Mikä olisikaan parempi keino tarkastella, kokea ja nähdä erilaista paikallistason elämää kuin vapaaehtoistyö! Joskus nuorempana minulla oli naiivi ajatus vapaaehtoistyöstä auttamisena, mutta vuosien saatossa ymmärsin vapaaehtoistyön ytimen olevan yhdessä tekemisessä ja oppimisessa.

Välivuodelta inspiraatiota opintoihin

Olin pohtinut lähtöä jo jonkun aikaa, sillä olin ollut useamman vuoden samassa osa-aikatyössä ja opintoni olivat edenneet siihen pisteeseen, että voisin hyvällä omallatunnolla vaihtaa maisemaa hetkeksi. Muistan vielä, että pakersin pää punaisena hakemusta Maailmanvaihdolle päivää ennen vapaaehtoishaun loppumista, sillä ajankohta ei olisi voinut olla täydellisempi elämäntilanteeni kannalta. Halusin irtautua hetkeksi oravanpyörästä sekä hakea inspiraatiota opintoihini. Vapaaehtoistyön lisäksi pohdin myös korkeakouluharjoittelua vaihtoehtona välivuodelle, mutta toisaalta halusin tehdä jotain, joka ei liittyisi suoraan opintoihin ja jossa en joutuisi suorittamaan jotakin. Vapaaehtoistyöjakso antoi minulle mahdollisuuden ihmetellä ja havainnoida avoimin mielin uutta ympäristöä.

Koen, että välivuoden ajoituksella oli pelkästään etuja elämäni suhteen. Sain irtioton, opin uutta ja inspiroiduin. Ainut miinus oli palata + 25 asteesta ja auringosta tammikuun pimeyteen ja kylmyyteen.

Löytöretki itseen ja maailmaan

Koin oppineeni vapaaehtoisjakson aikana niin itsestäni kuin myös ympäröivästä maailmasta. Matkalla reflektoin todella paljon sitä, minkälaisia käsityksiä Afrikasta olin omaksunut muun muassa median ja populaarikulttuurin välityksellä ikään kuin köyhyyden ja kurjuuden kehtona. Vapaaehtoistyöjakson aikana kiinnostuin Kenian historiasta ja halusin ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, joiden seurauksena maan rikkaudet jakautuivat todella epätasaisesti kansalaisten kesken.

Vapaaehtoistyöjaksolla vuorovaikutustaitoni vahvistuivat, sillä huomasin oman tapani poikkeavan paikallisesta. Näin kärjistettynä Suomessa kissa nostetaan pöydälle, kun Keniassa joistain asioista keskustellaan metaforien kautta. Vapaaehtoistyö oli merkityksellistä myös opintojeni kannalta, sillä jakson aikana pystyin harjoittelemaan etnografisia kenttämenetelmiä, kuten esimerkiksi osallistuvaa havainnointia arjen askareissa vapaaehtoistyöpaikalla.

Haastattelut: Emma Niemi ja Mia-Elina Aintila

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä, osana artikkelia, jossa myös Tim Schmitt ja Paula Rajala jakavat vapaaehtoistyökokemuksiaan.

Tutustu myös Siirin blogiin: Kirjeitä Keniasta

Vapaaehtoistyöjaksollaan Siiri piti blogia: ”Sasa! Olen Siiri, 27-vuotias kroonisesta kaukokaipuusta ja tiedonjanosta kärsivä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija Helsingistä. Tänä syksynä päätin toteuttaa yhden pitkäaikaisesta unelmastani ja lähdin puoleksi vuodeksi Keniaan vapaaehtoistöihin. Asemapaikkanani toimii Afrikan ”teepääkaupungiksikin” kutsuttu Kericho, jossa työskentelen paikallisessa nuorisokeskuksessa. Tervetuloa blogiini seuraamaan taivaltani päiväntasaajalla!”

Lue blogia: https://kirjeitakeniasta2018.blogspot.com

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...

Vapaaehtoisia tuetaan Lehtimäen opistossa kertoen ja kysellen

Mikä motivoi työpaikkoja vastaanottamaan vapaaehtoistyöntekijöitä? Entä miten niissä tuetaan vapaaehtoisten motivaatiota? Mentor Aire Honkola jakaa kokemuksia Lehtimäen opistosta.

Kuutisenkymmentä kilometriä Seinäjoelta itään. Siellä sijaitsee erityiskansanopisto Lehtimäen opisto (https://www.lehtimaenopisto.fi). Oppilaitoksessa on paikkoja seitsemällekymmenelle erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevalle opiskelijalle sekä yli sata lyhytkurssia vammaisille henkilöille ja heidän perheilleen. Mukaan opiston arkeen ja juhlaan on jo vuosikymmeniä saapunut Maailmanvaihdon kautta nuoria vapaaehtoistyöntekijöitä ulkomailta. Nykyisin nuoret tulevat opistoon vapaaehtoistyöhön Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

“Suurin syy, miksi vastaanotamme vapaaehtoisia, on opiskelijoidemme ilo tavata nuoria eri maista, harjoitella englantia ja opettaa vapaaehtoisille suomea. Lisäksi meitä ovat motivoineet onnistumiset vapaaehtoisten valinnassa, apukädet jokapäiväisessä toiminnassa ja mahdollisuus tiedostaa yhä paremmin monikulttuurisuuden rikkautta”, kertoo Lehtimäen opiston ryhmänohjaaja Aire Honkola. Hän on mentoroinut Lehtimäellä Maailmanvaihdon vapaaehtoisia jo lukuisia vuosia.

“Suurin syy, miksi vastaanotamme vapaaehtoisia, on opiskelijoidemme ilo tavata nuoria eri maista, harjoitella englantia ja opettaa vapaaehtoisille suomea. Lisäksi meitä ovat motivoineet onnistumiset vapaaehtoisten valinnassa, apukädet jokapäiväisessä toiminnassa ja mahdollisuus tiedostaa yhä paremmin monikulttuurisuuden rikkautta”

Honkola pohtii, että toisinaan työyhteisössä joku saattaa aluksi ujostella työskentelyä vapaaehtoisten kanssa esimerkiksi siksi, että yhteinen kieli puuttuu. “Pyrimme suunnittelemaan vapaaehtoisten työjärjestykset niin, että he tuntevat itsensä tervetulleiksi ja odotetuiksi. Kun vapaaehtoisjaksot syksyn alussa alkavat, huolehdimme, että ne työntekijät, joita vapaaehtoiset aluksi avustavat, puhuvat englantia ja ehtivät neuvoa vapaaehtoisia. Yleensä kevätlukukaudella on huomattavasti helpompaa laatia työjärjestys, koska tuolloin vapaaehtoiset ovat jo tutustuneet talon työkulttuuriin ja rohkaistuneet käyttämään vähän suomea. Siltoja rakentuu ja ennakkoluuloja murtuu, kun aikaa kuluu ja vapaaehtoiset opiskelevat suomea.”

Vapaaehtoisten tehtävänä on olla vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa niin heidän oppitunneillaan kuin vapaa-ajallaan. He tukevat opiskelijoita arjen askareissa, minkä ohella he auttavat keittiötyössä ja talleilla. Jotta tehtävät tuntuvat vapaaehtoisista mielekkäiltä, Honkolasta on tärkeää kuvata totuudenmukaisesti avoimia vapaaehtoistyöpaikkoja sekä haastatella hakijoita videoyhteyksin.

”Näin selkityyy moni asia puolin ja toisin, mukaan lukien vapaaehtoisten motivaatio. Meillä huomioidaan vapaaehtoisten työjärjestyksessä kolme asiaa: avun tarve, jakson lukujärjestys ja vapaaehtoisten toiveet. Mielestäni on tosi tärkeää ottaa vapaahtoiset mukaan suunnittelemaan työjärjestystä, koska hehän tulevat meitä auttamaan vapaaehtoisesti.

“Mentorin täytyy olla olemassa vapaaehtoisia varten. Ei pelkästään heitä varten, mutta tarvittaessa tukemassa, kulttuuritulkkina puolin ja toisin sekä aidosti läsnä.”

Yhteistyön kuluessa Honkola pyrkii varmistamaan, etteivät vapaaehtoiset tunne jäävänsä yksin. ”Mentorin täytyy olla olemassa vapaaehtoisia varten. Ei pelkästään heitä varten, mutta tarvittaessa tukemassa, kulttuuritulkkina puolin ja toisin sekä aidosti läsnä. Mentorin lisäksi olisi hyvä olla yksi tai kaksi luottohenkilöä, joilta voi saada tukea tai tietoa. Lisäksi mielestäni on tärkeää, että mentoria on helppoa lähestyä ja että häneen saa tarvittaessa ottaa yhteyttä myös työajan ulkopuolella, vaikkei mentor toki voi olla jatkuvasti saatavilla.”

Millaisia haasteita liittyy kansainvälis ten vapaaehtoisten motivaation tukemiseen? “Kuten muidenkin työyhteisön jäsenten kohdalla, myös vapaaehtoisten kanssa paljon riippuu henkilökemiasta. Toisinaan tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Auttaa, jos perustelee toimintatapoja. On myös yhtä tärkeää kysellä kuin kertoa. Kaikkea ei voi kukaan tietää, joten on rohkaistava ihmisiä kommunikoimaan. Usein motivaation puute johtuu väärinymmärryksestä tai tietämättömyydestä.”

”Vapaaehtoisia tulee muistuttaa joustavuuden tärkeydestä, koska kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan ja yllättäviä tilanteita voi sattua.”

“Siitä, miten kansainvälisissä vapaaehtoisohjelmissa laajemmin voitaisiin tukea paremmin vapaaehtoisten motivaatiota, Honkolalla on monia ajatuksia.” Vapaaehtoisia tulee muistuttaa joustavuuden tärkeydestä, koska kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan ja yllättäviä tilanteita voi sattua. Esimerkiksi tänä vuonna loppui ainut päivittäinen bussiyhteys lähistöltämme Seinäjoelle. Vapaaehtoistyöntekijöiden toiveet tulee huomioida, minkä ohella on tärkeää, että vapaaehtoiset pääsevät tapaamaan toinen toisiaan ja että työpaikat tekevät keskenään yhteistyötä.” Lisäksi Honkolasta tulisi panostaa erityisesti siihen, että vapaaehtoisten on mahdollista opiskella paikallista kieltä ja seurata kielitaitonsa karttumista heitä motivoivin tavoin.

Kuvassa yllä: Lehtimäen opistossa vapaaehtoistyöntekijät mm. avustavat opiston talleilla. Kuvassa mentor Aire Honkola ja opiston Sessa-poni.

Hymy ja mentorin tuki motivoivat vapaaehtoisia

Millaiset asiat motivoivat vapaaehtoista työpaikalla vuoden kuluessa? Tätä pohtivat Lehtimäen vapaaehtoistyöntekijät sekä muut Maailmanvaihdon kautta vapaaehtoistyöhön Suomeen saapuneet nuoret loppuarviointitapaamisessaan viime keväänä. Ajatuksena oli oppia lisää itsestä sekä saada takataskuun näkökulmia siihen, millaisista asioista motivaatio työyhteisöissä ylipäätään rakentuu.

Siinä missä yhtä vapaaehtoista oli motivoinut tehtävien moninaisuus, toista oli kannustanut se, että oma vuorovaikutus vapaaehtoistyöpaikan asiakkaiden kanssa kehittyi. Arjen aherrukseen iloa olivat tuoneet myös mm. mentorin tuki, yhteistyö toisten vapaaehtoisten kanssa sekä palaute kollegoilta. Motivoivaa oli ollut myös saada joltakulta hymy rohkaistuttuaan puhumaan tai ymmärrettyään hieman suomea. Itse vapaaehtoiset olivat mm. yrittäneet olla uteliaita uusia tehtäviäin kohtaan. Fyysisessä työympäristössä lisäintoa vapaaehtoispuuhiin ovat antaneet esimerkiksi kukkapellot, ympäröivä luonto ja hyvä ruoka.

Teksti: Minna Räisänen
Kuva: Aire Honkola

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä.

 

Lue avainsanalinkistä lisää vapaaehtoistyöpaikkojen kokemuksia:

Lue myös

Uutta Maailmanvaihdossa: nuoria Euroopan solidaarisuusjoukkojen harjoitteluun

Maailmanvaihto on aloittanut uudenlaisen yhteistyön Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman puitteissa: tänä...

Aire Honkola: Elämyksiä, jotka menevät sydämeen

Lehtimäen opiston Aire Honkolan juhlapuhe Maailmanvaihdon 60-vuotisjuhlassa 25.8.2018 Mustasaaressa Helsingissä:...

Näkökulma: Kisälli ja Euroopan kokoinen ystäväpiiri

Harva ihminen tyytyy viettämään elämänsä vain omilla kotikonnuillaan. Tutustuminen vieraisiin...

Infoilta vapaaehtoistyöstä ulkomailla ke 20.10.2021

Kiinnostaako vapaaehtoistyö ulkomailla? Entä toiminta ruohonjuuritasolla kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseksi? Haluaisitko viettää vapaaehtoistyössä vähintään puoli vuotta? Tule Maailmanvaihdon etäinfoiltaan!

  • Keskiviikkona 20.10.2021 klo 18–19.30
  • Zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille)

Saat tietoa mahdollisuuksista lähteä Maailmanvaihdon kautta vapaaehtoiseksi Eurooppaan tai etäämmälle ja kuulet osallistujien kokemuksista. Vapaaehtoisjaksoilla rakennetaan kulttuurien välistä ymmärrystä arjen yhteistyön kautta. Vapaaehtoisena työskennellään yleishyödyllisessä organisaatiossa 6–12 kuukautta.

Vapaaehtoistyötä tehdään etenkin lasten ja nuorten parissa kasvatus- ja sosiaalialalla, mutta myös mm. kulttuuri-, ympäristönsuojelu- ja ihmisoikeusjärjestöissä. Vapaaehtoiseksi voi suunnata vaikkapa nuorisovaihtojärjestöön Saksaan tai päiväkotiin Meksikoon.

Vapaaehtoiset osallistuvat Euroopan solidaarisuusjoukkoihin tai International Cultural Youth Exchange (ICYE) -ohjelmaan. Infoillassa kuulet mm. hakukäytännöistä ja valmennuksista. Euroopan solidaarisuusjoukot on EU-tuettu tapa kansainväliseen vapaaehtoistyöhön, ICYE-ohjelmaan puolestaan on osallistumismaksu, jolla osallistuja saa mm. valmennuksen, majoituksen, päivittäiset ateriat sekä vakuutuksen.

Vapaaehtoistyössä ulkomailla pääsee oppimaan paljon – niin itsestään kuin ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnasta. Etäinfossa vapaaehtoistyöntekijät kertovat, mitä kaikkea he oppivat ja millaisia taitoja he pääsivät hyödyntämään ja kehittämään.

  • Jenni Fabritius työskenteli vapaaehtoisena lukiossa Tainanissa Taiwanissa.
  • Henna Sarkkinen vietti vapaaehtoistyöjakson ihmisoikeusjärjestössä Santa Cruz de la Sierrassa Boliviassa.

Etäinfo on kaikille avoin ja se pidetään suomeksi. Zoomin saavutettavuustiedot löytyvät osoitteesta https://zoom.us/accessibility. Haluamme rakentaa kaikessa Maailmanvaihdon toiminnassa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi omana itsenään. Tämän tukemiseksi tilaisuudessa noudatetaan Maailmanvaihdon turvallisemman tilan periaatteita.

Ilmoittaudu etäinfoon lähettämällä viesti osoitteeseen tiedottaja@maailmanvaihto.fi, josta voit myös kysyä lisätietoja. Vastaanotettuamme ilmoittautumisesi lähetämme sinulle linkin Zoom-tapaamiseen.

Lämpimästi tervetuloa!

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland on vuonna 1958 perustettu järjestö, joka lähettää nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille 6–12 kuukaudeksi ja vastaanottaa vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. Toimimme kulttuurien välisen ymmärryksen, yhdenvertaisuuden ja rauhan edistämiseksi. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Terveisiä maailmalta: Suomesta Sveitsiin, Saksasta Suomeen

Maailmanvaihto lähettää ja vastaanottaa vuosittain nuoria pitkäkestoiseen vapaaehtoistyöhön. Minja von Holten ja Paula Eschenburg jakavat kokemuksiaan vapaaehtoistyöstä Euroopan Solidaarisuusjoukkojen kautta.

Haastattelut/interviews: Fabienne Zogg & Emma Niemi

Minja: Suomesta Sveitsiin

 

Innostuin lähtemään vapaaehtoiseksi Sveitsiin, koska isäni suku on Sveitsistä. Olen itse kaksoiskansalainen ja olen pienestä lähtien haaveillut asumisesta Sveitsissä edes hetken aikaa. Aiemmin en kuitenkaan uskaltanut lähteä sinne siksi, etten osannut saksaa, ranskaa tai italiaa. Vapaaehtoistyö vaikutti helpolta ja turvalliselta tavalta tutustua toiseen kotimaahani. Sveitsi tuntui ainoalta kohdemaalta, johon oikeasti halusin lähteä, ja jättää elämäni Suomessa vuoden tauolle. Päädyin vapaaehtoiseksi sattumalta. Äitini kuuluu Sveitsin Ystävät Suomessa -yhdistykseen, joka oli tiedustellut sähköpostitse, tuntisiko joku henkilön, joka haluaisi lähteä vapaaehtoistyöhön lasten ja nuorten iltapäiväkerhoon Sveitsiin. Äitini välitti viestin minulle, ja asiaa hetken mietittyäni sateisena, pimeänä ja kylmänä lokakuisena iltana päätin jättää hakemuksen.

Tavoitteena oppia puhumaan saksaa ja tutustua paikalliseen arkeen

Suurin tavoitteeni ennen lähtöä oli oppia saksan kieltä ja tutustua sveitsiläiseen arkielämään. Vapaaehtoistyössä toivoin pääseväni näkemään, millaista sveitsiläisen lapsen arki on. Minulla on pitkä kokemus iltapäiväkerhon- ja koulunkäynninohjaajan tehtävistä Suomessa, joten osasin ennakoida, millaista työ olisi. Aloitin vapaaehtoisjaksoni neljä kuukautta sitten ja päivä päivältä ymmärrän saksaa paremmin. Pikkuhiljaa olen myös yrittänyt puhua kieltä. Vapaaehtoisvuoteeni kuuluu kuukauden kuluttua alkava kielikurssi, ja toivon, että siihen mennessä kielikorvani on hieman tottunut saksan kieleen ja opiskelu on helpompaa.

Vapaaehtoisena iltapäiväkerhossa

Vapaaehtoistyöpaikkani on Jugendland, joka on avoin iltapäiväkerho, joka järjestää 7–18- vuotiaille lapsille ja nuorille ilmaista toimintaa. Se on mielestäni sekoitus nuorisotaloa ja iltapäiväkerhoa. Tarjoamme joka päivä Zvierin (kello neljän ruoan eli välipalan) ja perjantai-iltaisin teemme päivällisen ja syömme lasten kanssa. Jugendlandissa järjestetään myös vuosittain noin kolme muutaman päivän leiriä. Leirit ovat maksullisia ja ne sisältävät erilaisia leikkejä, pelejä ja työpajoja. Leireillä on tietty teema, ja nukumme teltoissa Jugendlandin isolla pihalla. Työtehtäviini kuuluu yleisen siisteyden ylläpito, lasten kanssa leikkiminen ja askartelu sekä Zvierin valmistus.

Muutaman viikon työskenneltyäni huomasin, että lapsilla on samankaltaisia haasteita niin Sveitsissä kuin Suomessa, mikä oli mielestäni hyvin mielenkiintoista. Vaikka Sveitsin koulujärjestelmä ja kulttuuri ovat hyvin erilaiset Suomeen verrattuna, ovat haasteet ja tuen tarve kuitenkin samanlaisia.

Kommunikointia yli kielimuurien

En osannut odottaa, että kotiutuisin Sveitsiin näin nopeasti. Isäntäperheeni tuntuu kuin omalta perheeltä, ja olen saanut kavereita sekä nähnyt kauniita paikkoja. Vapaaehtoistyöni on tuntunut kiinnostavalta ja mukavalta. Rajallinen kielitaito on tuonut mukanaan haasteita – välillä on todella turhauttavaa, kun ei pysty puhumaan lapsille ja luomaan heihin samanlaista luottamussuhdetta kuin Suomessa pystyisi. Hämmentäviä tilanteita on myös tullut eteen, kun en ole ihan täysin ymmärtänyt, mitä lapset kysyvät tai sanovat.

Antoisinta vapaaehtoistyössäni on ollut viettää aikaa lasten kanssa ja se, että yritämme kommunikoida ilman yhteistä kieltä. Olen myös saanut paljon uusia askarteluideoita sekä oppinut uusia lautapelejä. On ollut todella mielenkiintoista nähdä, millaista on sveitsiläisen lapsen elämä.

Terveiseni kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille

Uskaltakaa lähteä, ja valitkaa sellainen kohdemaa, joka kiinnostaa teitä aidosti. Vapaaehtoisvuosi on paljon muutakin kuin vain vapaaehtoistyötä, joten ota mukaan hyvät kävelykengät ja avara mieli, kun lähdet maailmalle.

Paula: Saksasta Suomeen

Paula Eschenburg kertoo kokemuksistaan vapaaehtoistyöstä kansanopistossa Suomessa englanninkielisellä sivustollamme. >> Lue Paulan haastattelu

 

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä.

Lue myös

Ihanaa yhteishenkeä ja oppimista arjessa päiväkeskuksessa Pohjois-Italiassa

Olin vapaaehtoistyössä kuusi kuukautta vuosina 2003–2004 Pohjois-Italiassa Alto Adigen maakunnassa....

Iloa, lämpöä, luovuutta ja hyvinvointia perheille Tšekissä

Ahoj! Vietin viisi kuukautta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisena Tsekissä, Kroměřížin kaupungissa...

Vapaaehtoisena Wieniläisessä päiväkodissa

Täällä kirjoittelee Sonja, 21-vuotias entinen Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoinen ja nykyinen...

Erilaisten kulttuurien ymmärrystä ja ammatillista osaamista Boliviasta

Seitsemisen vuotta sitten Anu Molarius lähti Boliviaan laajentamaan näkökulmiaan, tutustumaan uuteen kulttuuriin ja kehittämään ammatillista osaamistaan. Nyt 30-vuotias Anu kertoo, missä määrin kokemus vastasi odotuksia ja miten se vaikutti hänen urapolkuunsa.

Anu Molarius on opiskellut kulttuurintutkimusta yliopistossa ja yhteisöpedagogiikkaa ammattikorkeakoulussa. Tämäkin jo osoittaa, että hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluu monikulttuurisuus ja sosiaaliala. Anulle oli jo alusta asti selvää, että hän haluaisi opintojen aikana lähteä ulkomaille laajentamaan kulttuurintuntemustaan ja saamaan uusia kokemuksia. Hän halusi Euroopan ulkopuolelle, ja lopulta kohdemaaksi valikoitui Bolivia.

“Kansainvälinen vapaaehtoistyö tuntui hyvältä ja turvalliselta vaihtoehdolta lähteä kauemmas, kun takana on koko ajan järjestön tuki. Oli myös tärkeää, että pystyin yhdistämään harjoittelun vapaaehtoistyöhön”, Anu kertoo.

Ulkomaille lähtöön liittyi myös toive itsensä haastamisesta ja syvälle uuteen kulttuuriin pääsemisestä. “Odotin, että pääsen tutustumaan uuteen kulttuuriin syvemmin ja elämään sitä kulttuuria ihan arjessa. Sitä kautta odotin myös uudenlaista itsenäistymistä ja itsensä haastamista. Olin jo ennen vaparijaksoa asunut omillani ja opiskellut vieraassa kaupungissa, mutta uuteen maahan muuttaminen ja siellä eläminen tuovat taas ihan uudenlaista itseluottamusta.”

Anu ajatteli, että vapaaehtoistyö on myös oiva mahdollisuus tehdä jotain hyödyllistä samalla kun näkee maailmaa. Vapaaehtoistyössä pääsee näkemään ja kokemaan monia asioita, joita pelkän matkustelun kautta on usein mahdotonta saavuttaa. Hän koki reiluksi, että jos jossain aikoo viettää pidemmän ajan, voi pelkän reissaamisen sijaan tehdä myös jotain hyvää paikalliselle yhteisölle.

“Halusin myös oppia sosiaali- ja terveysalasta Euroopan ulkopuolella. Samalla pystyin siis tekemään harjoittelun ja hyötymään ammatillisesti sekä olemaan hyödyllinen paikalliselle yhteisölle.”

Kaikista tärkeimmäksi syyksi ja motivaattoriksi lähtöön Anu nimeää halun laajentaa omia näkökulmiaan ja ajatusmallejaan. Nämä odotukset ja toiveet mielessään Anu pakkasi laukkunsa ja suuntasi kohti Boliviaa ja vapaaehtoistyöseikkailuaan.

Elämää Boliviassa

Anu työskenteli vapaaehtoisena Boliviassa syyskuun alusta 2014 helmikuun loppuun 2015, jonka jälkeen hän matkusteli vielä kuukauden ennen paluuta Suomeen. Anu työskenteli Cochabambassa paikallisessa sosiaalialan järjestössä nimeltä Proyecto Horizonte, joka ylläpitää muun muassa lasten päiväkotia ja nuorisotilaa sekä järjestää esimerkiksi koulunuorisotyötä ja terveyskeskus- ja psykologi palveluita köyhemmällä asuinalueella.

”Aloitin työskentelemällä pienten lastenkanssa päiväkodissa. Vähitellen kun kielitaitoni karttui, siirryin työskentelemään aamut päiväkodissa ja iltapäivät nuorisotilalla”, Anu kertoo.

Anu oli opiskellut espanjaa lukiossa ja yliopistossa, ja hän halusi parantaa kielitaitoaan vapaaehtoistyössä. Kielitaito ei kuitenkaan ollut pääsyy matkaan lähtemiselle. Hän tunnustaakin, että meni välillä sieltä, missä aita on matalin: hän harjoitteli espanjaa isäntäperheessään ja työpaikallaan, mutta ystäväpiiri koostui pitkälti kansainvälisistä kavereista ja paikallisista englannintaitoisista. Espanjantaito kehittyi selvästi, mutta Anu koki, että olisi voinut oppia kieltä vielä enemmänkin, jos olisi panostanut siihen satasella. Hän kuitenkin tiedosti, ettei espanjan kieli ollut hänen ykkösprioriteettinsa.

Entä miksi juuri Boliviaan? Anu kertoo, että Etelä-Amerikka oli kiinnostanut häntä jo pidempään. Hän pohti alueen muitakin maita, kuten Perua, mutta lopulta Bolivia valikoitui kohteeksi, sillä siellä oli eniten vapaaehtoistyöpaikkoja tarjolla.

“Minulla ei juurikaan ollut odotuksia tai ennakko-oletuksia Boliviaa kohtaan, odotukseni liittyivät enemmän vapaaehtoisuuteen ja projektiini kuin Boliviaan maana. Uskon sen olevan ihan hyvä juttu, sillä kulttuurishokki oli varmasti pienempi. Tarkoitan, että tottakai oli kulttuurishokkia ja kulttuurieroja, mutta se olisi varmasti ollut isompaa, jos olisi ollut suuremmat oletukset ja odotukset, jotka eivät sitten toteudukaan.”

Elämä Boliviassa sujui omalla painollaan, kun antoi asioiden tapahtua ajallaan. Myös paikallinen kulttuuri opetti tällaiseen ajatusmaailmaan: asiat järjestyvät, kun on niiden aika. Anu kertookin, että aika Boliviassa opetti paljon joustavuutta ja kehitti uudenlaista asennetta.

”Isäntäperheessä asuminen oli tosi hyvä juttu. Siinä pääsi näkemään paikallista elämää ihan läheltä ja arjesta käsin. Oli mielenkiintoista päästä esimerkiksi viettämään paikallista joulua ja osallistumaan erilaisiin juhliin. Voin sanoa, että odotukseni näkökulman laajentamisesta, uusista ajatusmalleista ja kulttuuriin tutustumisesta kyllä toteutuivat hienosti.”

Hyötyä työuralle ja osaamista järjestötyöhön

Palattuaan Boliviasta Suomeen Anu suoritti opintonsa loppuun. Vapaaehtoisjakso vahvisti entisestään hänen suuntautumistaan muun muassa monikulttuurisuuteen ja kansainväliseen kasvatukseen; gradunsakin hän teki vapaaehtoistoimintaan liittyen. Lisäksi hän on työskennellyt monikulttuurisilla leireillä ja tehnyt Suomessa harjoitteluja ja vapaaehtoistöitä järjestöissä globaalin oikeudenmukaisuuden teemoihin liittyen.

“Koen, että vapaaehtoisjakso vahvisti entisestään kansalaisaktiivisuuttani ja kansainvälistä suuntautumistani. Lisäksi kehitin Boliviassa paljon esimerkiksi soveltamiskykyäni ja opin sietämään epävarmuutta. Ne ovat taitoja, joista on tosi paljon hyötyä.”

Bolivian kokemus toi myös Anun toiveiden mukaisesti uudenlaista itsensä haastamista ja sitä kautta rohkeutta ja itseluottamusta. Hyvä osoitus tästä on se, että myöhemmin opinnoissaan Anu kävi vaihdossa Ruotsissa – naapurimaassa opiskelu tuntui todella helpolta, kun takana oli jo kokemus niinkin kaukaa kuin Latinalaisesta Amerikasta.

Ensimmäinen pidempiaikainen työpaikkakin oli jatkumoa vapaaehtoisuusteeman ympärillä, sillä Anu toimi järjestössä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Tällä hetkellä Anu työskentelee sosiaali- ja terveysalan järjestössä, jossa työtehtäviin kuuluu pääasiassa viestintää ja varainhankintaa sekä muun muassa tapahtumien järjestämistä.

Teksti: Susanna Halme
Kuva: Anu Molariuksen albumi

Haastattelu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä.

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...

Hallitustyössä oppii monenlaista

 

Venla Ristolainen päätyi Maailmanvaihdon hallitukseen sattuman kautta. Hallitustaivalta on nyt takana puoli vuotta.

Mielessäni ei ollut koskaan käynyt hakeutua Maailmanvaihdon hallituksen jäseneksi. Sitten järjestön tiedottaja Minna Räisänen kyseli, että olisiko minulla kiinnostusta hallitustyöhön, ja eipä minun tarvinnut kauaa miettiä, kun ajattelin, että totta kai asetun ehdolle. Siitä asti, kun itse palasin Suomeen omalta vapaaehtoisjaksoltani, olen ollut tavalla tai toisella mukana Maailmanvaihdon toiminnassa ja aina lähtenyt mielellään tekemään. Maailmanvaihdon työ on todella tärkeää, ja nyt olen päässyt myös hallitustyön kautta edesauttamaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta, josta olen aina ollut kiinnostunut. Maailmanvaihdon toiminnalla on paikka sydämessäni, ja siksi on ihanaa olla siinä mukana.

Järjestötoiminnassa oppii monipuolisia taitoja

Vasta aloittaneena hallituslaisena usein tuntuu, että minulla on vielä paljon opittavaa, mutta tekemällä tietenkin oppii. Olenkin oppinut todella paljon uutta järjestötoiminnasta yleisesti sekä syvemmin oman tiimini vastuualueesta. Toimin Suomeen saapuvien vapaaehtoisten tukihenkilövastaavana, Tukihenkilötoiminnan palautteiden sekä oman vapaaehtoiskokemukseni kautta olen päässyt pohtimaan, millä tavalla toimintaa voisi parantaa.

Yhteisen ideoinnin ja tekemisen kautta pääsee aina käyttämään ja kehittämään vuorovaikutustaitojaan. Vapaaehtoisille järjestämillämme valmennus- ja koulutusleireillä saan harjoitella erilaisten aktiviteettien vetämistä
ja johtamista. Tukihenkilötoiminnan kehittämisessä puolestaan opin hyödyntämään osallistujien palautetta yhä paremmin. Haasteellisimmalta on tähän mennessä tuntunut ideoida uutta tukihenkilötoiminnan kehittämiseksi, ja siinä haluaisinkin petrata osaamistani. Antoisaa on ylipäätään olla mukana oppimassa ja edesauttamassa Maailmanvaihdon tavoitetta kulttuurien välisen ymmärryksen kehittämisessä.

Terveiset hallitustyöstä kiinnostuneille

Jos hallitustyö kiinnostaa, Maailmanvaihdolla on ihana porukka, joka työskentelee tärkeän asian parissa. Hallitustyön kautta pääsee oppimaan paljon uutta järjestö- ja kansainvälisestä toiminnasta. Uskon, että sekä Maailmanvaihto että hallitustyöstä kiinnostunut saavat toisiltaan paljon yhteistyön myötä. Rohkeasti mukaan!

Haastattelu: Emma Niemi, kuva: Alma Rimpiläinen

Haastattelu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2021 -lehdessä.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Ke 6.10. etäinfo: Opi kansainvälisessä vapaaehtoistyössä ympäristönsuojelusta

  • Keskiviikkona 6.10.2021 klo 18–19.30
  • Zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille)

Kiinnostaako 6–12 kuukautta vapaaehtoistyötä ulkomailla? Haluaisitko työskennellä vapaaehtoisena luonnon- tai ympäristönsuojelun parissa? Tule nuorisovaihtojärjestö Maailmanvaihdon etäinfoon tutustumaan alan vapaaehtoistyömahdollisuuksiin Euroopan solidaarisuusjoukoissa ja International Cultural Youth Exchange (ICYE) -ohjelmassa!

Vapaaehtoistyötä tehdään, kun koronavirustilanne sallii, Euroopan solidaarisuusjoukoissa Euroopassa ja ICYE-ohjelmassa Euroopan ulkopuolella. Euroopan solidaarisuusjoukot on tarkoitettu 18–30-vuotiaille, ja myös ICYE-ohjelma on suunnattu nuorille aikuisille.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoiseksi voi suunnata esimerkiksi ympäristökasvatusjärjestöön Tanskaan. ICYE-vapaaehtoistyöhön puolestaan voi lähteä mm. merikilpikonnien suojelutyöhön Costa Ricaan. Maailmanvaihto valmentaa kaikki lähtijät ja tukee heitä läpi vapaaehtoiskokemuksen. Euroopan solidaarisuusjoukot on EU-tuettu vaihtoehto lähteä vapaaehtoistyöhön ulkomaille, ICYE-ohjelmaan puolestaan on ohjelmamaksu.

Vapaaehtoisjaksoillaan osallistujat pääsevät oppimaan roppakaupalla – niin vapaaehtoistyöpaikan toiminnasta, paikallisesta kulttuurista ja ympäröivästä yhteiskunnasta kuin itsestään. Etäinfossa vapaaehtoistyöntekijät jakavat oppimiskokemuksiaan. Lisäksi etäinfossa tutustutaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja ICYE-ohjelmakäytäntöihin, kuten hakuun, sekä Maailmanvaihdon tukeen vapaaehtoistyössä oppimiselle.

Etäinfo on kaikille avoin ja se pidetään ainakin pääosin suomeksi. Zoomin saavutettavuustiedot löytyvät osoitteesta https://zoom.us/accessibility. Haluamme rakentaa kaikessa Maailmanvaihdon toiminnassa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi omana itsenään. Tämän tukemiseksi tilaisuudessa noudatetaan Maailmanvaihdon turvallisemman tilan periaatteita.

Ilmoittaudu etäinfoon lähettämällä viesti osoitteeseen tiedottaja@maailmanvaihto.fi, josta voit myös kysyä lisätietoja. Vastaanotettuamme ilmoittautumisesi lähetämme sinulle linkin Zoom-tapaamiseen.
Lämpimästi tervetuloa!

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland on vuonna 1958 perustettu järjestö, joka lähettää nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille 6–12 kuukaudeksi ja vastaanottaa vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. Toimimme kulttuurien välisen ymmärryksen, yhdenvertaisuuden ja rauhan edistämiseksi. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Hae viimeistään 1.10.: Ensi vuoden alussa ICYE-vapaaehtoistyöhön Boliviaan tai Costa Ricaan

Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä ulkomailla? Haluaisitko lähteä matkaan ensi vuoden alussa? International Cultural Youth Exchange (ICYE) -vapaaehtoisohjelmassa on avoinna paikkoja Boliviaan ja Costa Ricaan!

International Cultural Youth Exchange on vapaaehtoisohjelma, jossa rakennetaan kulttuurien välistä ymmärrystä arjen yhteistyön kautta. Vapaaehtoistyötä tehdään yleishyödyllisessä organisaatiossa puoli vuotta tai vuosi. Niin Boliviasta kuin Costa Ricasta löytyy monia mielenkiintoisia vapaaehtoismahdollisuuksia:

Boliviassa ICYE-vapaaehtoisia vastaanottavat esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt, lapsia taidetyöskentelyn kautta tukeva järjestö sekä vammaisten lasten ja nuorten tukikeskus. Katso Bolivian vapaaehtoistyöpaikat hakukoneessa (icye.org). Esimerkkeinä:

  • Fundación Igualdad LGBT työskentelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisikeuksien edistämiseksi. >> Lue lisää (icye.org)
  • IDA on muun toimintansa ohella julkinen oppilaitos nuorille, joilla on aisti- tai kuulovamma. >> Lue lisää (icye.org)

Costa Ricassa vapaaehtoiset työskentelevät mm. erityiskoulussa, lastensairaalassa, vanhainkodeissa, Costa Rican ICYE-järjestössä sekä merikilpikonnien suojelun parissa. Katso Costa Rican vapaaehtoistyöpaikat hakukoneessa (icye.org) Esimerkkeinä:

  • ASCATE  tarjoaa palveluja Cartagon ikäihmisille tavoitteenaan parantaa ja ylläpitää heidän elämänlaatuaan.  >> Lue lisää (icye.org)
  • Refugio de la Vida Silvestre La Marta. La Marta National Wildlife Refuge on koti useiden uhanalaisten lajien edustajille, kuten tapiireille, muurahaiskarhuille ja jaguaareille. >> Lue lisää (icye.org)

Vapaaehtoisia valmentaa Suomessa Maailmanvaihto, joka edustaa maassa kansainvälistä ICYE-verkostoa. Kohdemaassa heitä tukee ja kouluttaa paikallinen ICYE-järjestö: Boliviassa ICYE Bolivia ja Costa Ricassa ACI (Asociacion Cultural de Intercambio). Valmennuksissa käsitellään mm. vapaaehtoisen roolia, oikeuksia ja velvollisuuksia; uuteen kulttuuriympäristöön sopeutumista sekä terveys- ja turvallisuusasioita.

Tutustu myös muihin ohjelmatietoihin sekä vapaaehtoisten kokemuksiin Boliviasta ja Costa Ricasta.

Osallistujilta odotetaan kiinnostusta eri kulttuureja kohtaan, motivoituneisuutta vapaaehtoistyöhön sekä englannin kielen taitoa. Boliviassa vapaaehtoisjaksot ovat 18–35-vuotiaille tarkoitettuja, Costa Ricassa yläikäraja puolestaan on joustava.

Ohjelmaan on osallistumismaksu, jolla osallistujat saavat valmennuksen, koulutuksen ja tuen ohella mm. majoituksen, päivittäiset ateriat, vakuutuksen ja taskurahan. Lista ohjelmamaksun sisällöstä löytyy ICYE-ohjelman yleisten tietojen sivulta. Osallistumismaksu on Boliviaan ja Costa Ricaan 3 950 € / 6 kk ja 4 950 € / 12 kk. Lisäksi lähtijän maksettavaksi tulevat matkat kohdemaahan sekä viisumikulut. Jos koronavirustilanteesta aiheutuu lisäkuluja, kuten karanteenikuluja kohdemaahan saapumisen yhteydessä, nämä tulevat osallistujan maksettavaksi. Maailmanvaihto myöntää enintään 500 euron suuruisia stipendejä vapaaehtoisohjelmaan osallistuville taloudellisin perustein.

Haku

Lataa, täytä ja toimita Maailmanvaihtoon hakulomake, jonka löydät hakuohjeiden lopusta. Haastattelemme hakijat. Viimeinen päivä hakea on 1.10.2021. Hakuohjeiden sivulta löytyvät myös peruutusehdot koronavirustilanteessa.

Kysyttävää? Otathan yhteyttä! Tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi ja puhelimitse numerosta 050 452 5660.

Maailmanvaihto ry – ICYE Finland on vuonna 1958 perustettu järjestö, joka lähettää nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille 6–12 kuukaudeksi ja vastaanottaa vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. Toimimme kulttuurien välisen ymmärryksen, yhdenvertaisuuden ja rauhan edistämiseksi.

 

Lue myös muut Maailmanvaihdon uutiset

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...