Tekijä: minna

What can a volunteer do in Japan? Rina Matayoshi from ICYE Japan shares her insights.

Please introduce ICYE Japan – who are you, and where are you located?

In ICYE Japan, we have three permanent staff members: sending coordinator, incoming coordinator, and soon we are welcoming a new sending coordinator in September. In addition, we have 3 part-time staff in charge of other programs and finances. Our office is located in Shinjuku, Tokyo, which is the very center of the central area of Japan. It is really convenient location, you will find literally everything in Tokyo.

Rina, you also work with ICYE. How did you end up working with international volunteering?

Good question! I used to be a teacher at a public elementary school here in Tokyo, but I wasn’t really happy in the work environment. I spent a year abroad studying in South Africa, and that period was very influential and left me with a desire to work for an international organization related to youth and education. So, I threw myself into this world of international volunteering with no experience in volunteering. When I began working, ICYE Japan was in severe financial crisis. I was alone in the office, knowing nothing. However, attending ICYE Federations General Assemblies and other international meetings gave me a chance to meet with experienced staff from all over the world. I learned a lot of things and fell in love with the idea of international volunteering by learning from those people I have been working with.

By learning about the local lifestyle, culture, and people through international volunteer work, you will not only broaden your own world and perspective, but you will also be able to build a cooperative system to make the world a better place by connecting with others.

What an interesting story indeed! What are your work tasks nowadays – and what are the most challenging of them?

Nowadays I am mostly doing management and team-leading. Therefore, the hardest task is trying to predict the future in order to steer the organization towards “right” directions. Luckily, I have been able to create a team that thinks and works together very well. Predicting the future and managing an organization is by no means easy in the unpredictable, uncertain world we are living in but I am sure we can survive and thrive with our core values and adaptive attitude.

What about the most rewarding tasks with your job?

Running and maintaining the organization itself is really rewarding, there are not many international volunteering organizations in Japan. What we are doing is recognized as important, but not many organizations and schools can actually do this. Working for non-governmental organizations is not common in Japan and is often considered an unpaid job. To my mind, running the organization and making us seen as a real workplace makes an important impact to society. And of course, it is always very rewarding and what eye-opening experience they have had during their exchange period.

”What you experience through international volunteer activities will have a great impact on your future. It will give you the knowledge and skills you need to connect across all human differences and build the future of our planet. This is what is required of our generation who will create our own future.”

Speaking of volunteers, what are some issues or aspects of Japanese society that seem to garner interest in volunteers?

Japan doesn’t have a long history of international volunteering, but many people can recognize its core values in relation to other international exchange programs. Our participants often seem to pay attention to international cooperation in the community in poverty or educational field. There is also a growing interest in environmental issues.

What do you think volunteers learn during their exchange?

By learning about the local lifestyle, culture, and people through international volunteer work, you will not only broaden your own world and perspective, but you will also be able to build a cooperative system to make the world a better place by connecting with others.

What would you say to those who think about volunteering abroad?

What you experience through international volunteer activities will have a great impact on your future. It will give you the knowledge and skills you need to connect across all human differences and build the future of our planet. This is what is required of our generation who will create our own future.

Interview: Roosa Kontiokari
Photo: Rina Matayoshi´s home album

Kansainvälisen vapaaehtoistyön kenttä tarvitsee siirtomaavalta-ajoista johtuneiden epätasa-arvoistavien rakenteiden ja käytäntöjen tarkastelua ja purkua. Samanaikaisesti vapaaehtoistyö voi olla oiva työkalu epätasa-arvon vähentämiseen.

Kun nuori suomalainen lähtee ulkomaille kansainväliseen vapaaehtoistyöhön, häntä motivoivat tyypillisesti kolme tekijää: halu nähdä maailmaa, oppia uutta ja auttaa muita. Kansainvälinen vapaaehtoistyö onkin oiva keino tutustua uudenlaisiin paikkoihin ympäri maailmaa sekä oppia erilaisista kulttuureista. Auttaminen sen sijaan voi osoittautua paljon monimutkaisemmaksi kuin on osannut etukäteen ajatellakaan. Nuoren mielen saattaa vallata myös epäilys – mitä apua minusta kouluttamattomasta nuoresta täällä on, vai onko ollenkaan?

Kansainvälisessä vapaaehtoistyössä vapaaehtoinen lähtee vieraaseen maahan oppimaan kulttuureista, luomaan ruohonjuuritason kontakteja ja toimimaan avustavissa tehtävissä, joihin ei välttämättä tarvita erityiskoulutusta. Tälle toiminta-ajatukselle pohjaa myös ICYE-verkoston toiminta – luodaan yhteyksiä matalalla kynnyksellä ja edistetään globaalia ymmärrystä.

Todellisuudessa kansainvälisen vapaaehtoistyön kenttä on monimutkaisempi. Useiden tutkimusten mukaan moni kansainvälisistä vapaaehtoisista matkaa globaalista etelästä globaaliin pohjoiseen. Syötettäessä termit “vapaaehtoistyö ulkomailla” tai “volunteering abroad” internetin hakukoneisiin hakija löytää enimmäkseen lyhytkestoisia ohjelmia, joita markkinoidaan matkatoimistojen sivuilla safarien ja vuoristoretkien lomassa. Niin kutsuttu vapaaehtoisturismi onkin valtava ongelma esimerkiksi Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa sekä Afrikassa. Muun muassa Save the Children Australian vuonna 2017 toteuttamien tutkimusten mukaan hyvää tarkoittavat nuoret maksavat suuria summia päästäkseen ”auttamaan” esimerkiksi paikalliseen orpokotiin – ja saattavat tietämättään aiheuttaa lapsille pitkäaikaisia psykologisia haittoja tai pahimmillaan tukea ihmiskauppaa. Kyynisesti tarkasteltuna kansainvälinen vapaaehtoistyö heijastelee kolonialismia ja valkoista pelastajuutta: lännestä matkataan globaalin etelän maihin ”auttamaan” paikallisia köyhiä. Suurin hyöty tällöin jää vapaaehtoiselle itselleen, kun merkintä kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä ansioluettelossa näyttää hyvältä työnantajien silmissä.

Mariela Ortiz Suarez Fundación SES -järjestöstä tunnistaa kansainvälisen vapaaehtoistyön ongelmat hyvin. ”Myös globaalin etelän vastaanottavat yhteisöt ja järjestöt saattavat ylläpitää tätä haitallista asetelmaa opportunistisista syistä”, Suarez kuvaa.

Fundación SES on ICYE-verkoston argentiinalainen jäsenjärjestö, joka kansainvälisten vapaaehtoistyöohjelmien tarjoamisen ohella edistää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asemaa ja osallistamista. Työnsä kautta Suarez on ollut mukana käynnistämässä Decolonise!-hanketta, jonka parissa toimii 10 järjestöä sekä ICYE-verkostosta että sen ulkopuolelta. Hanke keskittyy nimensä mukaisesti kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisoimiseen ja kestävien toimintamallien kehittämiseen ja kääntää huomion ensisijaisesti vapaaehtoistyön rakenteellisiin ongelmiin. ”Tämä hanke kannustaa meitä pysähtymään ja tarkastelemaan miten työskentelemme, millä tavalla vaikutamme ympäristöihimme ja miten valta jakautuu vapaaehtoistyössä.”

Kolikolla on onneksi toinenkin puoli, ja kansainvälisen vapaaehtoistyön kipupisteitä on mahdollista tarkastella, tunnistaa ja purkaa, Suarez uskoo.

ICYE-verkostossa pyritään vahvaan tasa-arvoon muun muassa erilaisten eettisten koodistojen avulla, jotta kansainvälinen vapaaehtoistoiminta olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista: rauhaa ja solidaarisuutta edistävää. ”Kansainvälisiä suhteita kuormittaa kuitenkin pitkä globaalin hyväksikäytön historia”, Suarez muistuttaa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että vaikka pyrkisi hyvään, pelkkä hyvä pyrkimys ei aina riitä. ”Globaalin pohjoisen mailla ei aina ole työkaluja tunnistaa ja purkaa haitallisia rakenteita, ja toisaalta globaalin etelän mailla ei ole samoja resursseja. Etelässä käytämme esimerkiksi suuren osan resursseistamme pohjoisesta tulevien vapaaehtoisten vastaanottamiseen.”

Dekolonialismia ja dekolonisaatiota voidaan pitää joukkona lähestymistapoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään tunnistamaan purkamaan globaaleja epätasa-arvoisia valtarakenteita, jotka juontuvat eurooppalaisen siirtomaa-ajan aiheuttamista ongelmista. ”Kolonialismi vaikuttaa erittäin monilla tavoilla ja näkyy muun muassa syrjintänä, epätasaisena taloudellisten resurssien jakautumisena ja luonnon riistämisenä. Kansainvälisessä työssä kolonialismi näkyy myös erilaisten toimintakulttuurien hierarkioissa ja epätasa-arvoisissa osallistumismahdollisuuksissa”, Suarez selventää.

Decolonise!-hanke on vasta alkutekijöissään, mutta Suarezilla on mielessä jo selkeät tavoitteet. ”Haluamme saada päättäjät ja tärkeät sidosryhmät ymmärtämään ja tunnistamaan hankkeemme löydökset sekä toimintamallisuosituksemme. Haluamme myös kasvattaa globaalin etelän maiden välistä keskinäistä kumppanuutta. Tällä kaikella pyrimme kestävämpään kansainväliseen vapaaehtoistyöhön.” Suarezin mukaan dekolonisaatio edistää kestävää kehitystä ennen kaikkea esittelemällä uudenlaisia tapoja toteuttaa olemassa olevia toimintoja ja työskennellä yhdessä. Suarez nimeää esimerkkeinä muun muassa vapaaehtoistyöjaksojen pidentäminen pienempien ympäristöhaittojen ja suuremman sosiaalisen hyödyn nimissä, tasa-arvoistavien rahoitusmallien miettimisen sekä moninaisuuden edistämisen.

”Dekolonisaatio edistää kestävää kehitystä ennen kaikkea esittelemällä uudenlaisia tapoja toteuttaa olemassa olevia toimintoja ja työskennellä yhdessä.”

Decolonise!-hanke on Suarezin mukaan suunnitteluvaiheessa eikä merkittäviä konkreettisia toimenpiteitä kolonialististen rakenteiden purkamiseksi ole vielä toteutettu. ”Meillä ei ole mitään ennalta määriteltyä strategiaa, narratiivia tai teoriaa, johon sujahtaa. Siinä mielessä tämä on innovatiivista työtä.” Suarez ei näe tätä kuitenkaan ongelmana, vaan motivaatiota tuovana haasteena. ”Meillä on ollut muutama tapaaminen verkoston kanssa, ja ilmapiiri on ollut todella kannustava. Uskon, että tämä projekti auttaa meitä kehittämään verkostojamme, järjestöjämme, työntekijöitämme ja osallistujiamme kohti parempaa.”

Teksti: Roosa Kontiokari
Kuvassa Decolonise!-hankkeen logo.

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2022-lehdessä.