Minun Japanini: Digimonia ja hiraganoja

Vapaaehtoistyöjaksoni Japanissa kesti maaliskuusta elokuuhun. Jakson aikana työskentelin kahdessa eri lastentarhassa. Työtehtäviini kuului leikkiä lasten kanssa, auttaa englannin opetuksessa sekä avustaa tarvittaessa myös muissa puuhissa. Ensimmäinen työpaikkani sijaitsi Kusatsussa, noin 130 000 asukkaan kaupungissa, joka on vain kahdenkymmenen minuutin junamatkan päässä Kiotosta. Toinen projektini sijaitsi Kasugaissa, aivan Japanin neljänneksi suurimman kaupungin, Nagoyan, kupeessa.

Työjaksoni aikana opin paljon kaikenlaista, esimerkiksi lasten kanssa työskentelyä ja tietenkin japanin kieltä. Aluksi se oli hankalaa, mutta loppua kohden oli kiva vertailla, kuinka pitkälle japanin kielen taitoni oli kehittynyt verrattuna siihen, kun vietin ensimmäistä kokonaista päivääni Tokiossa Japaniin saavuttuani.

Varhaisin ja tärkein muisto Japanista

Tässä välissä täytyy paljastaa yksi syy siihen, miksi Japani on kiinnostanut minua jo tarhaikäisestä asti: Digimon. Kyllä, juuri tuo lastenohjelma on pysynyt mielessäni ja sydämessäni siitä asti kun katsoin sitä aamuisin ennen tarhaan lähtöä. Samoihin aikoihin alkanut Pokémon ei kiinnostanut juuri yhtään, mutta Digimonissa oli jotain taianomaista, joka teki minuun syvän vaikutuksen. Ehkäpä syynä oli se, että sarja opetti tärkeitä asioita ja arvoja kuten ystävyyttä, rakkautta, rohkeutta ja niin edelleen, vaikka kyseessä onkin pelkkä lasten sarja.

Minua kiinnosti myös se, että sarjan tapahtumat keskittyivät osittain Odaibaan, Tokiossa sijaitsevaan keinotekoiseen saareen, joka vaikutti jo silloin erittäin mielenkiintoiselta paikalta. Voitte vain kuvitella, miltä minusta Digimon-fanina tuntui, kun pääsin maaliskuussa ensi kertaa käymään Odaibassa (ja jälkeenpäin vielä elokuussa, kun vietin viimeisen viikkoni Tokiossa ennen kotiinpaluuta ja vierailin Odaibassa miltei päivittäin). Siellä vierailin kaikissa niissä paikoissa, jotka olin nähnyt myös Digimonissa. Ne tunteet, kun seisoin Fuji-televisioaseman edessä ja kun tapasin kaksi cosplayeriä pukeutuneena Digimon-hahmoiksi, olivat ikimuistoisia.

Japanin kielen kursseilta Japaniin

Lapsuudessa Digimonin jälkeen Japani jäi kuitenkin noin vuosikymmeneksi unholaan ja ensimmäinen varsinainen kosketukseni maan kieleen ja kulttuuriin oli vasta se, kun kävin lukiossa kaksi Japanin kieli ja kulttuuri -kurssia. Opettajamme oli mukava, keski-ikäinen, japanilaissyntyinen nainen. Tunnit olivat aina mielenkiintoisia, koska opettajamme pystyi kertomaan omakohtaisesti ja tarkasti Japanin kulttuurista ja käytännöistä. Kieltäkin tuli opiskeltua, muttei kuitenkaan niin paljon kuin olisin toivonut, sillä opimme kahden kurssin aikana vain hiragana-tavumerkit.

Opin kuitenkin paljon toisen maailmansodan vaikutuksista Japaniin sekä maan monista traditioista ja juhlapäivistä, joita vietetään vain siellä. Myös sumo- ja geisha-kulttuuri tulivat minulle paljon selkeämmiksi kurssien ansiosta. Lopulta pääsinkin itse todistamaan tätä kaikkea vapaaehtoistyöjaksoni aikana, mikä teki kaikesta opitusta palkitsevaa.

”Japani on aina kiinnostanut minua. Siellä ikivanha kulttuuri ja perinteet sulautuvat yhteen nykypäivän modernin ja teknologisoituneen kulttuurin kanssa.”

Kurssit herättivät minussa valtavan mielenkiinnon Japania kohtaan. Maa on aina kiinnostanut minua. Siellä ikivanha kulttuuri ja perinteet sulautuvat yhteen nykypäivän modernin ja teknologisoituneen kulttuurin kanssa ja se juurikin tekee Japanista niin mielenkiintoisen, ainakin minulle. Ennen viimeisiä ylioppilaskirjoituksia päätinkin sitten hakea Maailmanvaihdon kautta vapaaehtoistöihin Japaniin, jotta voisin vihdoin toteuttaa unelmani ja tutustua maahan, kieleen ja kulttuuriin paikan päällä.

Kielen harjoittaminen

Kielitaitoni ei kuitenkaan ollut kovin vaikuttava maahan saavuttuani. Olin kertaillut japanin kursseilla läpi käydyt hiragana-tavumerkit ja niiden lisäksi opiskellut myös katakana-merkkejä sekä perussanastoa ja tervehdyksiä. Sen jälkeen, kun japania oli kuullut jatkuvasti muutaman kuukauden ajan, olin oppinut jo huimasti kaikenlaista uutta. Viimeistään silloin, kun luonani alkoi käydä japanin kielen opettaja kahdesti viikossa, opin kaiken tarvittavan small talkia ja perustilanteita varten. Harjoitin kielitaitoani myös vapaa-ajalla japanilaisen parhaan ystäväni Mitsun kanssa, ja siitä olikin paljon hyötyä. Sen jälkeen osasinkin muun muassa käydä keskustelua pyörävaraston vartijan kanssa, kun vein pyöräni sinne turvaan. Lyhyehköt keskustelut kaupoissa, ravintoloissa ja kahviloissa sujuivat myös hyvin.

”Sen jälkeen, kun japania oli kuullut jatkuvasti muutaman kuukauden ajan, olin oppinut jo huimasti kaikenlaista uutta.”

Japanissa opin hiraganan ja katakanan, mutta kanjia en edes yrittänyt opetella, sillä se tuntui turhauttavan vaikealta. Lukeminen onnistui kuitenkin ihan hyvin ilman kanjia ja lastenkirjoista oli hyvä harjoitella hiraganaa, kun lastentarhassa oli vapaata aikaa.

Aion jatkaa japanin opiskelua tulevaisuudessakin. Olin ajatellut sitä jopa yhdeksi vaihtoehdoksi yliopistossa opiskeltavaksi aineeksi. Turha sitä on tähänkään jättää, kun kerran näin pitkälle on jo päästy.

Teksti: Juhani Kabanen

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

MaailmanVaihtoa 1/2019: Voimaa vuorovaikutuksesta

Pääkirjoitus: Kulttuurien välistä oppimista etsimässä

Maailmanvaihdon tavoitteena on edistää kulttuurien välistä oppimista ja ymmärrystä. Jotta tavoite saavutettaisiin, vapaaehtoiset Suomessa ja maailmalla työskentelevät yhdessä paikallisten kanssa ja asuvat perheissä tai kansainvälisissä yhteisöissä. Teoria taustalla on, että vuorovaikutus lisää kulttuurien välistä ymmärrystä.

Jos olet toiminut Maailmanvaihdossa vapaaehtoisena, isäntäperheenä tai tarjonnut ulkomaalaiselle vapaaehtoiselle työpaikan, yhteisymmärrys ei välttämättä ole ainoa muistosi. Mieleen hiipivät myös väärinkäsitys, kielimuuri, konflikti ja turhautuminen. Vuorovaikutuksesta tulikin väittelyä, välttelyä, mielipiteeseen vaikuttamista tai valtataistelua siitä, kenen säännöillä edetään.

Muutama vuosi takaperin keksin rakentavan vuorovaikutuksen salaisuuden, jonka joukko tutkijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia ja tavallisia ihmisiä, oli keksinyt jo kauan ennen minua. Salaisuuden nimi oli dialogi ja sen ytimessä oli ymmärryksen lisääntyminen.

Aiheesta kirjankin kirjoittaneen Kai Alhasen (2017) mukaan dialogissa on kyse uteliaasta merkityserojen selvittämisestä, syväkuuntelusta ja kokemuslähtöisestä puheesta. Ehtona ovat lisäksi riittävä aika ja keskustelijoiden
tasa-arvoinen asema.

Dialogiin perehtyessäni huomasin sen olevan hyvin helppoa, mutta oi niin vaikeaa. Kuuntele, kysy, kunnioita ja puhu kokemuksista lähtöisin – toki minä näihin pystyn! Käytännössä arjen kiireet ja rutiinit vievät kuitenkin useammin voiton. On vaivattomampaa seurata ensimmäistä mielen tuottamaa tulkintaa kuin tutkia aktiivisesti merkityseroja.

Ponnistelu kohti dialogia kuitenkin kannattaa. Jokainen meistä muistaa keskustelun, jonka jälkeen koki vahvasti löytäneensä uuden näkökulman, tulleensa kuulluksi tai tuntevansa toisen ihmisen paremmin. Tunne oli upea ja sitä sävytti uuden ymmärryksen kokemus! Sama dialogisten kohtaamisten taika voi avata oven myös kulttuurien väliseen oppimiseen.

Käsissäsi oleva MaailmanVaihtoa-lehti käsittelee vuorovaikutusta kansainvälisen vapaaehtoistyön kontekstissa – antoisia lukuhetkiä ja uusien näkökulmien riemua!

Suvi Niemelä
FM (Kulttuurien välinen viestintä)
Maailmanvaihdon hallituksen jäsen 2016–2018

 

Tässä lehdessä

Editorial: In Search of Intercultural Learning 5
Kutsu kevätkokoukseen 6
Ajankohtaista 7
Min dag i Ecuador 11
Tule mukaan toimintaan 14
Perheenjäsen toiselta puolelta maailmaa 15
Terveisiä maailmalta! Greetings from abroad! 16
Vapaaehtoistyöntekijä opettaa ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta 18
Tapahtumakalenteri 31
TEEMAJUTUT:
Jokainen meistä voi olla sillanrakentaja 20
Yksilöitä, kohtaamaisia ja kansalliskuvia – mitä odottaa vapaaehtoisvuodelta ulkomailla? 22
Towards meaningful meetings in volunteering 25
Communication can clear the gap between generations 29

Lue myös

Harjoittele kieliä Maailmanvaihdon kielikahvilassa syksyllä

  Haluaisitko harjoitella puhumista espanjaksi tai suomeksi rennossa ilmapiirissä? Oletko...

Ohjaajaksi tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut ryhmätoiminnan ohjaamisesta? Tule mukaan...

Keittiötiimiin tulovalmennusleirille 20.–26.8.2026

Etsitkö vapaaehtoistoimintaa tähän kesään? Oletko innostunut leirielämästä sekä kokkaamisesta? Tule...

Tehtäviä second hand -kaupassa, kiertotaloutta, tukea lapsille… elokuussa vapaaehtoistyöhön Islantiin! (DL 20.6.)

Oletko 18–30-vuotias ja etsit uusia merkityksellisiä kansainvälisiä kokemuksia ensi syksyyn?...

Taiwanin kevät

Moi! Olen Jenni, 25-vuotias suomen kielen opiskelija Helsingistä. Blogissani kerron kaikkea maan ja taivaan väliltä Taiwanissa vapaaehtoistöissä viettämästäni puolivuotisesta. Tervetuloa seuraamaan välähdyksiä mm. taiwanilaisesta koulumaailmasta, jokapäiväisistä havainnoista ja runsaslukuisista ruokakuvista.

>> Lue Jennin blogia

Blogi on kaudelta 2018–19.

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...

Maailmanvaihdon yhdenvertaisuussuunnitelma

Suunnitelma on hyväksytty Maailmanvaihdon hallituksen kokouksessa 4.9.2024.

Johdanto

Maailmanvaihto järjestää kulttuurien välisiä oppimiskokemuksia nuorille aikuisille sekä edistää heidän sosiaalista kasvuaan ja henkilökohtaista kehitystään. Maailmanvaihto edistää kulttuurien välistä ymmärrystä, yhdenvertaisuutta ja rauhaa maailmassa. Maailmanvaihto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toteuttaa eettisiä, kansainvälisiä vapaaehtoistyöohjelmia ja tekee globaalikasvatustyötä Suomessa. Maailmanvaihdon toimintaa ohjaavat arvot ovat kulttuurien välinen oppiminen, globaalivastuu ja yhdenvertaisuus sekä toimintaperiaatteet välittäminen ja inklusiivisuus, luotettavuus ja vastuullisuus sekä avoimuus. (Järjestön toimintaperiaatteet ja arvot)

Yhtenä Maailmanvaihdon toimintaperiaatteista yhdenvertaisuutta pyritään edistämään kaikessa Maailmanvaihdon toiminnassa. Haluamme toiminnallamme edistää yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten välillä ja purkaa syrjivää ajattelua ja rakenteita. Pyrimme siihen, että toimintamme on vastuullista, inklusiivista ja mahdollisimman laajasti erilaisten ryhmien tavoitettavissa henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Kansainvälisen federaation toimijana Maailmanvaihto pyrkii jatkuvasti lisäämään tietoisuuttaan globaaleista valtasuhteista ja omasta asemastaan näissä rakenteissa, jotka näkyvät mm. kansainvälisessä, globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välisessä vapaaehtoistyövaihdossa. Maailmanvaihdon toiminta pyrkii kyseenalaistamaan ja purkamaan koloniaalisia jatkumoita ja niihin perustuvia stereotypioita, ennakkoluuloja ja syrjintää laajemminkin yhteiskunnassa ja luomaan näin yhdenvertaisempaa maailmaa.

Yhdenvertaisuussuunnittelun kautta Maailmanvaihto toteuttaa yhdenvertaisuuden toimintaperiaatetta käytännössä. Yhdenvertaisuussuunnittelun tavoite on, että Maailmanvaihdon toiminta on vastuullista,  kaikille turvallista ja saavutettavaa, inklusiivista ja moninaisuutta arvostavaa. Tässä suunnitelmassa kartoitetaan yhdenvertaisuussuunnittelun nykytilaa Maailmanvaihdon toiminnassa, tunnistetaan epäkohtia sekä asetetaan tavoitteita ja määritetään konkreettisia toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Maailmanvaihdon hallitus ja järjestön henkilökunta pyrkivät aktiivisesti luomaan turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa pohjaa Maailmanvaihdon toiminnalle. Yhdenvertaisuussuunnitelma toimii yhdenvertaisuussuunnitteluamme ohjaavana dokumenttina ja sitä päivitetään säännöllisesti.

Yhdenvertaisuussuunnittelun ja suunnitelman päivityksen lähtökohdat

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Suomen lainsäädännössä

Maailmanvaihdon yhdenvertaisuussuunnittelun pohjana on Suomen lainsäädäntö, jossa yhdenvertaisuuden periaate määrittyy syrjinnän kiellon kautta: Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 § 8). Yhdenvertaisuussuunnittelua ohjaa lisäksi tasa-arvolaki, joka kieltää eri asemaan asettamisen ja häirinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella (Tasa-arvolaki 30.12.2014/1329 § 7).

Yhdenvertaisuuslaissa painotetaan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamista, joka tarkoittaa yhdenvertaisuuden edistämistä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja syrjivien rakenteiden aktiivisen poistamisen kautta. Kaikkien samanlaisen kohtelun eli muodollisen yhdenvertaisuuden sijaan on tärkeää huomioida ihmisten asema ja mahdollisuudet ja turvautua tarvittaessa erityistoimenpiteisiin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Positiivisella erityiskohtelulla pyritään parantamaan syrjintää kohtaavien ihmisten ja ryhmien asemaa ja osallistumismahdollisuuksia. (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 § 9; Yhdenvertaisuussuunnittelun+opas+suomi.pdf – yhdenvertaisuus.fi) Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen on Maailmanvaihdon yhdenvertaisuussuunnittelun keskiössä.

Vuoden 2018 suunnitelma ja nykytila

Maailmanvaihdon ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin syyskokouksessa 7.11.2018 ja sen yleisenä tavoitteena on Maailmanvaihto tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena toimijana ja toimintaympäristönä. Suunnitelman painopisteet ovat seksuaaliseen häirintään ja syrjintätapauksiin puuttuminen ja niiden ehkäisy Maailmanvaihdon toiminnassa; erityisen tuen ja esteettömyyden kehittäminen ja vakiinnuttaminen käytänteiksi sekä esteettömyydestä tiedottaminen tapahtumien yhteydessä; turvallisemman tilan luominen ja moninaisuuden huomioiminen kaikessa järjestön toiminnassa. Muita huomioitavia aihealueita suunnitelmassa ovat tiedotuksen eettisyys ja saavutettavuus, toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyys ja osallistavuus, palkkausperusteiden tasa-arvoisuus sekä taloudellinen saavutettavuus järjestön toimintaan ja vapaaehtoistyöohjelmiin osallistuville. Suunnitelmassa päätetään myös vakiinnuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvastaavan valinta sekä yhdenvertaisuussuunitelman päivittäminen vuosittaisiksi toimenpiteiksi.

Vuoden 2018 yhdenvertaisuussuunnittelun myötä Maailmanvaihto on kehittänyt aktiivisesti toimintansa yhdenvertaisuutta ja saavuttanut suunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Seuraavassa kuvataan Maailmanvaihdon nykytilaa yhdenvertaisuussuunnittelun saralla erittelemällä saavutukset yhdenvertaisuussuunnitelman painopisteiden sekä muiden huomioitavien aihealueiden mukaan.

  • Seksuaalinen häirintä ja syrjintätapaukset. Sähköinen lomake häirinnästä ja syrjinnästä ilmoittamiselle (Lomake häirinnästä ilmoittamiseen) sekä menettelyohjeet häirintä- ja syrjintätapauksia varten (Ohje menettelyyn Maailmanvaihdossa häirintätapauksissa) on laadittu ja käännetty englanniksi. Seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä, kohtaamista ja tukitoimia on käsitelty Suomeen saapuvien ja Suomesta lähtevien vapaaehtoisten valmennuksissa. Lisäksi Maailmanvaihto on osallistunut ICYE-federaation yhteiseen työryhmään seksuaalista häirintää vastaan sekä nimennyt häirintäyhteyshenkilön härintä- ja syrjintätapausten käsittelyä varten.
  • Erityisen tuen tarve ja esteettömyys. Vapaaehtoistyöpaikkakuvauksiin ja tapahtumailmoituksiin on lisätty esteettömyystiedot ja Maailmanvaihdon vaikutustyön myötä vapaaehtoistyöohjelman sopivuus eri vammaisryhmille on lisätty kansainvälisten ICYE-kumppaneiden ohjelmakuvauksiin. Maailmanvaihto on sekä lähettänyt ulkomaille että vastaanottanut toimistolleen vammaisen nuoren Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa sekä selvittänyt järjestöjen hyviä käytäntöjä kansainvälisen vapaaehtoistyön inklusiivisuuden lisäämiseksi (Information guide on increasing inclusion in European Solidarity Corps volunteering – Google Docs). Somepostauksiin on lisätty selitystekstit.
  • Turvallisempi tila ja moninaisuuden huomioiminen. Turvallisemman tilan periaatteet (Turvallisemman tilan periaatteet Maailmanvaihdon toiminnassa) on laadittu, julkaistu, käännetty ja otettu käyttöön kaikessa Maailmanvaihdon toiminnassa. Sukupuolineutraalia kieltä on tuotu erityisesti englanninkielisiin valmennuksiin ja valmennusten arviointilomakkeet on uudistettu kartoittamaan osallistujien kokemusta yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja turvallisuudesta. Valmennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty myös huomioimaan kielellinen yhdenvertaisuus ja erilaiset kielitaitotasot. Useat hallituksen jäsenet ja työntekijät ovat osallistuneet yhdenvertaisuuskoulutuksiin. Maailmanvaihto on myös osallistunut eurooppalaisten nuoriso- ja vapaaehtoistyöjärjestöjen Standing Together Against Racism in Europe -hankkeeseen (STAR E – Standing Together Against Racism in Europe – icja.de)(Erasmus+ Strategic Partnership), jossa kehitettiin metodeja antirasistiseen koulutustyöhön ja julkaistiin kaksi käsikirjaa antirasistista kouluttamista sekä moninaisuutta arvostavaa organisaatiokulttuuria tukemaan. Parhaillaan Maailmanvaihto on mukana käynnissä olevassa kansainvälisten vapaaehtoistyöjärjestöjen Decolonise! -hankkeessa, joka pyrkii ymmärtämään ja purkamaan koloniaalisia valtarakenteita kansainvälisen vapaaehtoistyön kentällä (Decolonise IVS – ccivs.org). Hankkeessa syvennetään ymmärrystä osallistavan toimintatutkimuksen avulla sekä kehitetään itsearviointityökalua kentän organisaatioille (Decolonise IVS: Organizational Self-Assessment Tool – ccivs.org) ja verkkokurssia vapaaehtoisten lähtövalmennuksen tueksi. Lisäksi hankkeessa tehdään vaikuttamistyötä kansainvälisen vapaaehtoistyön viisumi- ja rahoituskysymysten sekä narratiivien tiimoilta (Decolonising Visa Mechanisms Policy Paper – ccivs.org; Decolonising EU Funding Mechanisms Policy Paper – ccivs.org; English-Decolonising-our-Narratives.pdf – ccivs.org).
  • Tiedotus. Maailmanvaihdon viestinnän saavutettavuutta on arvioitu kriittisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta, laatukuvaus laadittu ja eettiset ohjeet otettu käyttöön. Kaksikielistä tiedotusta (suomi ja englanti) on lisätty sosiaalisessa mediassa ja jäsenkirjeissä sekä osittain Maailmanvaihdon kotisivuilla ja jäsenlehdessä. Yhdenvertaisuuskysymyksiä on nostettu esiin tiedotuksessa esimerkiksi lehden “yhdenvertaisuuden edistäminen kansainvälisessä vapaaehtoistyössä” -teeman kautta. Maailmanvaihto on myös jakanut muiden järjestöjen materiaaleja sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta sosiaalisessa mediassa. Vapaaehtoistyöhön osallistuneita miehiä on innostettu mukaan järjestön tiedotustyöhön.
  • Toiminnan läpinäkyvyys. Maailmanvaihdon hallituksen päätöksistä tiedotetaan järjestön toiminnasta kiinnostuneille jäsenlehden, uutiskirjeen, kotisivujen ja sosiaalisen median kautta ja jäsenistöä innostetaan osallistumaan kevät- ja syyskokouksiin.
  • Palkkaus. Vakituisten työntekijöiden palkkaus on Erto ry:n toimistotyön vähimmäispalkkasuositusten mukainen. Harjoittelijoille maksetaan oppilaitoksen edellyttämä vähimmäispalkka.
  • Taloudellinen saavutettavuus. Maailmanvaihto on panostanut osallistujalle maksuttoman ESC-vapaaehtoistyön koordinointiin ja siitä tiedottamiseen. Etätoimintaa on kehitetty ja laajennettu kokouksista koulutuksiin, infotilaisuuksiin ja kielikahvilaan alueellisen saavutettavuuden takaamiseksi. Kouluvierailuja ja tukihenkilötoimintaa on järjestetty myös pienemmillä paikkakunnilla. Maailmanvaihdon toimintaan osallistuvien matkakulut korvataan ja ulkopuolisten toimijoiden järjestämiin koulutuksiin osallistumista tuetaan taloudellisesti.

Yhdenvertaisuuskysely 2023

Huhti- ja toukokuussa 2023 Maailmanvaihto toteutti suomeksi ja englanniksi yhdenvertaisuuskyselyn, jonka tarkoituksena oli saada tietoa järjestön toimintaan osallistuneiden tai sitä seuranneiden kokemuksista Maailmanvaihdon yhdenvertaisuudesta sekä antaa heille mahdollisuus vaikuttaa yhdenvertaisuussuunnitteluumme. Kyselyyn vastasi yhteensä 27 Maailmanvaihdon toimintaa seurannutta tai siihen osallistunutta vapaaehtoistyöntekijää, isäntäperheen tai vapaaehtoistyöpaikan edustajaa, jäsentä ja muuta aktiivia. Kyselyssä toivottiin huomioita Maailmanvaihdon toiminnan yhdenvertaisuudesta ja erityisesti antirasistisuudesta, esteettömyydestä ja saavutettavuudesta sekä turvallisuudesta. Yleisesti ottaen Maailmanvaihdon toiminta koettiin vahvasti yhdenvertaiseksi, antirasistiseksi, moninaisuutta arvostavaksi ja turvalliseksi. Toiminta koettiin suurelta osin myös esteettömäksi ja saavutettavaksi, vaikkakin vähemmän yksimielisesti.

Kyselyyn vastanneet arvostivat Maailmanvaihdon yhdenvertaista, avointa ja välittävää ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja moninaisen osallistujajoukon jokaista edustajaa kohdellaan yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Järjestön toiminta koettiin erilaisten näkökulmien ymmärrystä edistäväksi ja inklusiiviseksi, mikä nähtiin erityisen tärkeänä nykyisessä maailmantilanteessa. Kyselyn toteuttaminen ja työ järjestön toiminnan saavutettavuuden parantamiseksi koettiin myös positiiviseksi.

Kyselyn tuloksista nousi myös ajatuksia Maailmanvaihdon toiminnan yhdenvertaisuuden kehittämisestä. Niin Suomesta ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtevien kuin järjestön kotimaan toiminnassa mukana olevien joukko koettiin melko homogeeniseksi, mikä korostaa järjestön saavutettavuuden tarkastelun tärkeyttä. Huomiota kiinnitettiin myös vapaaehtoistyöohjelmien taloudelliseen saavutettavuuteen sekä erityisen tuen mahdollisuuksiin vammaisille ja haavoittuvaisessa asemassa oleville osallistujille. Samoin toiminnan esteettömyyden parantaminen nähtiin kehityskohteena Maailmanvaihdon toimiston tiloista leiri- ja tapahtumapaikkoihin. Toiveena oli myös Suomessa olevien kansainvälisten vapaaehtoistyöntekijöiden osallistaminen toimijoina järjestön työssä. Työtä turvallisemman ja inklusiivisemman tilan kehittämiseksi tulee jatkaa kaikessa Maailmanvaihdon toiminnassa esimerkiksi inklusiivisen kielenkäytön sekä sukupuolten moninaisuuden huomioimisen kautta. Samoin tulee edistää työtä kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaation parissa ja jatkaa Maailmanvaihdon toiminnan kriittistä arviointia sekä tiedon ja osaamisen hankkimista yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. Yhteistyö asiantuntijoiden ja marginalisoituja ryhmiä edustavien tahojen ja organisaatioiden kanssa koettiin myös tärkeäksi järjestön tietotaidon ja saavutettavuuden kehittämisessä. Tämä kyselystä saatu arvokas palaute on huomioitu Maailmanvaihdon yhdenvertaisuussuunnittelussa ja yhdenvertaisuussuunnitelman painopisteitä hahmotellessa.

Yhdenvertaisuus Maailmanvaihdon strategiassa

Maailmanvaihdon strategiassa vuosille 2022–2027 (Maailmanvaihdon strategia 2022–2027 | Maailmanvaihto ry) yhdenvertaisuus näkyy läpileikkaavana periaatteena kaikissa toiminnan osa-alueissa. Strategia korostaa inklusiivisuutta, antirasismia, osallistujien yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Strategia pyrkii vahvistamaan toiminnan inklusiivisuutta esimerkiksi helpottamalla eri taustoista tulevien henkilöiden osallistumista toimintaan,  jatkamalla rasisminvastaista työtä ja kehittämällä antirasismiosaamista. Strategiaa tarkastellaan säännöllisin väliajoin Maailmanvaihdon hallituksessa.

Yhdenvertaisuussuunnittelun painopisteet, periaatteet ja toimenpiteet

Tässä suunnitelmassa rajataan kolme painopistettä: 1. antirasismi ja moninaisuuden arvostaminen, 2. esteettömyys ja saavutettavuus sekä 3. turvallisempi tila. Näiden painopisteiden lisäksi suunnitelmassa määritellään kolme läpileikkaavaa periaatetta, jotka määrittävät Maailmanvaihdon yhdenvertaisuuden kehittämistä sekä yleisesti kaikkea työtämme: 1. kestävyys ja sosiaalinen vastuu, 2. intersektionaalisuus ja 3. inklusiivisuus.

Painopiste 1: Antirasismi ja moninaisuuden arvostaminen

Antirasismi on aktiivista toimintaa, joka pyrkii vastustamaan ja purkamaan rasismia yhteiskunnassa syrjivistä rakenteista asenteisiin ja stereotypioihin (Antirasistinen sanasto – Monikulttuurinen.fi; Sanasto – Fem-R.). Maailmanvaihdon toiminta tuo yhteen ihmisiä erilaisista kulttuuri- ja kielitaustoista ja elämäntilanteista, ja niin valta-asetelmat kuin usein ennakkoluulotkin ovat läsnä näissä kohtaamisissa. Järjestönä Maailmanvaihto luovii yhteiskunnallisissa rakenteissa toisaalta Suomessa, toisaalta osana kansainvälistä federaatiota, ja näissä konteksteissa on olemassa rasistisia rakenteita. Maailmanvaihto pyrkiikin aktiiviseen toimijuuteen rasisminvastaisessa työssä sekä tiedostamalla järjestön sekä sen eri toimijoiden valta-asemat, arvioimalla ja kehittämällä jatkuvasti kaiken toimintansa antirasistisuutta että purkamalla rasistisia ennakkoluuloja, asenteita ja mielikuvia tiedotus- ja koulutustyönsä kautta.

Maailmanvaihto näkee rasismin ja syrjinnän vastustamisen ytimessä moninaisuuden arvostamisen. Maailmanvaihdon toiminnassa kunnioitetaan ja arvostetaan sen osallistujien yksilöllisyyttä ja erilaisuutta ja pyritään tukemaan kaikkien kiinnostuneiden osallistumista toimintaan. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus toiminnassamme edistää syrjinnän ja ennakkoluulojen purkamista sekä moninaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Moninaisuuden arvostaminen näkyy myös esimerkiksi pyrkimyksessämme inklusiiviseen kielenkäyttöön sekä sensitiivisyyteen kulttuurien, uskontojen, kehojen, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta kohtaan. Toivomme, että jokainen voi tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi toiminnassamme ja tiedostamme tässä kontekstissa myös viestiessämme välittämiemme representaatioiden merkityksen.

Toimenpiteet: Jatkamme oman toimintamme kriittistä tarkastelua esim. osallistumalla kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatiohankkeeseen ja tuomalla sen oppeja työhömme. Selvitämme keinoja tehdä toiminnastamme saavutettavampaa moninaisemmalle osallistujajoukolle ja keskitymme erityisesti ESC-ohjelmassa haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden vastaanottamiseen Suomeen.

Kehitämme valmennuksiamme ja leirejämme antirasistisemmiksi ja moninaisuutta arvostavammiksi työstämällä koulutusmateriaaleja, osaamiskarttaa ja vapaaehtoisen opasta intersektionaalisempaan ja dekoloniaalisempaan suuntaan. Puhumme antirasismista ja avaamme arvotaustaamme leiriemme työpajoissa vapaaehtoistemme antirasistisen ajattelun ja toiminnan kehittämiseksi. Edistämme Suomessa olevien kansainvälisten vapaaehtoisten toimijuutta osallistamalla heitä valmennuksiimme esim. leiriohjaajina ja järjestämme heille yhteisiä aktiviteetteja Suomesta ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtevien kanssa. Näkökulmat kulttuuriin ja kulttuureihin liittyvät vahvasti valmennustyöhömme, mutta pyrimme käsittelemään teemaa stereotypioita ja ennakkoluuloja purkaen ja transkulturaalista ja dekoloniaalista lähestymistapaa painottaen.

Tiedotuksessa nostamme esiin yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, yhdessä oppimista, ymmärrystä ja arvostusta monenlaisten ihmisten välillä Maailmanvaihdon toiminnassa. Moninaisuuden näkyvyyteen ja marginalisoitujen ryhmien toimijuuteen kiinnitetään huomiota, kun tiedotuksen sisältöjä rakennetaan. Nostamme esiin sekä valtakunnallisia että omia antirasismiin ja moninaisuuden arvostamiseen liittyviä projekteja ja kampanjoita ja osallistumme niihin. Seuraamme antirasismia edistäviä toimijoita ja jaamme teemaan liittyvää tietoa ja materiaaleja. Pyrimme siihen, että tiedotuksessamme näkyy ja kuuluu koko ICYE-federaatio, myös ja erityisesti globaalin etelän ja Euroopan ulkopuolisten kumppaneidemme äänet.  Tarkastelemme kriittisesti käyttämäämme sanastoa ja kuvastoa ja päivitämme inklusiivisen viestinnän muistilistamme.

Painopiste 2: Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys ja saavutettavuus kietoutuvat käsitteinä vahvasti yhteen. Esteettömyys viittaa ihmisten moninaisuuden huomioimiseen fyysisen ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa niin, ettei ympäristö erottele ihmisiä toimintakyvyn perusteella (Esteettömyys – invalidiliitto.fi). Saavutettavuus puolestaan tarkoittaa moninaisuuden huomioimista esimerkiksi viestintää, tiedotusta ja toimintaa suunniteltaessa, mutta myös toimintaympäristön arvoissa, asenteissa ja yhdenvertaisuudessa (Saavutettavuus – invalidiliitto.fi). Maailmanvaihto pyrkii poistamaan esteitä osallistumisen tieltä ja mahdollistamaan ja helpottamaan kaikkien kiinnostuneiden osallistumista toimintaamme, tarvittaessa erityisen tuen ja positiivisen erityiskohtelun kautta. Tavoitteenamme on, että kaikilla on mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua esimerkiksi toimintakyvystä, kielitaidosta tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Toimenpiteet: Kartutamme osaamistamme esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamisesta työssämme ja selvitämme yhteistyömahdollisuuksia osaavien tahojen kanssa. Tuemme erityistä tukea tarvitsevien osallistumista kansainväliseen vapaaehtoistyöhön ESC-ohjelman kautta. Pyrimme jatkuvaan, pitkäaikaiseen yhteistyöhön inklusiivisten vapaaehtoistyöpaikkojen kanssa, jotta erityistä tukea tarvitsevien vapaaehtoisten vastaanottaminen helpottuu ja rutinoituu. Jatkamme yhteistyötä kumppanijärjestöjemme kanssa erityistä tukea tarvitsevien vapaaehtoisten lähettämiseksi vapaaehtoistyöhön ulkomaille ja käsittelemme valintakoulutuksissamme erityistä tukea tarvitsevien hakijoiden haastattelemista. Pyrimme rohkaisemaan nuoria ottamaan yhteyttä saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevien toiveiden osalta sekä kertomaan vapaaehtoistyöohjelmien tarjoamasta tuesta näihin liittyen.

Parannamme vapaaehtoistyöohjelmamme taloudellista saavutettavuutta tiedottamalla tehostetusti tuetusta ESC-ohjelmasta. Selvitämme mahdollisuuksia taloudelliseen tukeen vapaaehtoisille työvoimatoimiston ja eettisen yritysyhteistyön kautta. Alueellisen saavutettavuuden parantamiseksi osallistumme tapahtumiin eri puolilla Suomea ja pyrimme lisäämään toimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jotta Suomessa olevien kansainvälisten vapaaehtoistyöntekijöiden osallistumismahdollisuudet paranevat. Pyrimme kehittämään toimintaamme inklusiivisemmaksi ja saavutettavammaksi ja moninaistamaan hallintoamme esim. vaihtamalla hallituksemme kokouskielen englanniksi.

Otamme esteettömyyden huomioon tapahtumatilavalinnoissa ja tarvittaessa myös valmennusleirien tiloissa sekä liikunta- että aistirajoitteiden näkökulmasta. Tiedotamme esteettömyydestä tapahtuma- ja valmennusleirikutsuissa ja pyydämme leireille osallistujia täyttämään ennakkotietolomakkeen, jossa he voivat kertoa esimerkiksi identiteettiinsä, terveyteensä tai kielitaitoonsa liittyvistä toiveistaan ja tarpeistaan. Jatkamme selvitystä Maailmanvaihdon toimiston esteettömyyden parantamiseksi.

Tiedotuksen saavutettavuuteen liittyy niin teknisiä kuin sisällöllisiä asioita esim. sisältöjen käytöstä teknisten apuvälineiden avulla niiden selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Pyrimme käyttämään tiedotustyössä selkeää kieltä sekä tarjoamaan tietoa kattavasti niin suomeksi kuin englanniksi. Selvitämme myös tarvetta englanninkieliselle uutiskirjeelle ja huolehdimme, että ruotsinkielisten kotisivujen tiedot ovat ajantasaisia ja riittäviä. Kartoitamme tarvetta ja mahdollisuuksia mm. tiedotustapahtumien tulkkaamiseen viittomakielelle sekä kuvailutulkkaukseen ja parannamme tiedotuksemme selkokielisyyttä esim. hyödyntämällä infografiikoita. Jatkamme tiedotuksen kehittämistä esteettömämmäksi ja saavutettavammaksi kartoittamalla tietotaitoamme, arvioimalla jatkuvasti työtämme ja pyytämällä palautetta toimintaamme osallistujilta. Jatkamme tiedotusyhteistyötä Ohjaamojen kanssa ja selvitämme parhaita käytäntöjä kuten mahdollisuuksia vierailu- ja tiedotusyhteistyöhön, yhteistyöhön nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön kanssa.

Painopiste 3: Turvallisempi tila

Maailmanvaihto pyrkii kaikessa toiminnassaan luomaan ilmapiirin ja ympäristön, joissa jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi omana itsenään ja osallistua aktiivisesti omilla ehdoillaan. Tiedostamme, että täysin turvallisen ja syrjinnästä vapaan tilan tekeminen on jatkuva prosessi, jota tukemaan olemme määritelleet turvallisemman tilan periaatteet. Nämä periaatteet ohjaavat työtämme ja ne esitellään kaikille toimintaamme osallistuville syrjinnän ja häirinnän ehkäisemiseksi niin tapahtumissa, valmennuksissa, leireillä kuin kotisivuillamme. Tavoitteena on saada ihmiset ennakoivasti miettimään asemaansa ja käytöstään sekä saada kaikki mukaan ja vastaamaan osaltaan turvallisemman tilan toteutumisesta. Maailmanvaihto pyrkii luomaan ilmapiirin, jossa syrjintä- ja häirintäkokemuksista voi ilmoittaa matalalla kynnyksellä, ja niihin puututaan syrjintää tai häirintää kohdanneen suostumuksella.

Toimenpiteet: Tarkistamme ja päivitämme määrittelemämme turvallisemman tilan periaatteet säännöllisesti ja jatkamme niiden näkyväksi tekemistä ja toteuttamista toiminnassamme. Tarkistamme, että periaatteet ovat systemaattisesti esillä eri oppaissamme ja muissa materiaaleissamme. Periaatteiden lisäksi työstämme ohjeita ja tietoa toiminnasta konfliktitilanteissa. Arvioimme myös kotisivuillamme käytöönotetun häirinnästä raportoimisen lomakkeen toimivuutta.

Pyrimme käyttämään sensitiivistä ja inklusiivista kieltä ja metodeja valmennuksissamme sekä tiedostamaan omat (valta-)asemamme kouluttajan roolissa. Emme tee oletuksia osallistujiemme identiteetistä tai taustasta ja panostamme moninaisuuden huomioimiseen niin valmennuksen sisältöjä suunniteltaessa kuin käytännön järjestelyissä (esim. wc-tilat, peseytymis- ja saunavuorot). Huomioimme, että käsittelemämme aiheet kuten rasismi ja syrjintä voivat olla osalle osallistujista omakohtaisia ja herättää tunteita,  ja tarjoamme heille mahdollisuuden vetäytymiseen tai keskustelutukeen. Jokaiseen valmennukseen ja tapahtumaan nimetään häirintäyhteyshenkilö, johon voi ottaa yhteyttä häirintätilanteissa.

Periaate 1: Kestävyys ja sosiaalinen vastuu

Meille on tärkeää, että toimintamme on eettistä, vastuullista, läpinäkyvää ja pitkäjänteistä. Osana ICYE-federaatiota panostamme pitkäaikaiseen, yhdenvertaiseen yhteistyöhön kumppanijärjestöjemme kanssa sekä jatkuvaan laadunkehitykseen esimerkiksi federaation eri työryhmissä ja muiden yhteistyötahojen hankkeissa. Tiedostamme (valta-)asemamme kansainvälisen vapaaehtoistyön kentällä ja pyrimme osaltamme purkamaan koloniaalisia jatkumoita. Federaatiorakenteemme kautta pyrimme ehkäisemään vapaaehtoistyöohjelmien mahdollisia haitallisia vaikutuksia niin globaalisti kuin paikallisissa yhteisöissä ja panostamaan kestävään toimintaan koordinoimalla vain pitkäaikaista vapaaehtoistyötä, jossa vapaaehtoisia valmennetaan ennen ohjelman alkua, sen aikana ja sen jälkeen. Kestävässä ajattelussamme huomioimme myös elinympäristömme ja kehitämme toimintamme ekologista kestävyyttä päivittämällä ympäristösuunnitelmamme.

Periaate 2: Intersektionaalisuus

Intersektionaalinen näkökulma tunnistaa ja huomioi, miten yksilön identiteetin eri osa-alueet kuten sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja yhteiskuntaluokka vaikuttavat tämän asemaan yhteiskunnassa sekä kokemuksiin päällekkäisistä syrjinnän muodoista (Sanasto – Fem-R; Antirasistinen sanasto – monikulttuurinen.fi). Maailmanvaihto pyrkii työssään tiedostamaan ja huomioimaan identiteettien moninaisuuden sekä erilaisten yhteiskunnallisten asemien risteymät ja purkamaan niissä kohtaavia syrjiviä rakenteita.

Periaate 3: Inklusiivisuus

Inklusiivisuudella tarkoitetaan mukaanottavaa toimintatapaa, jossa syrjiviä, eriarvoistavia rakenteita muutetaan yhdenvertaisuutta tukeviksi. Tasa-arvoisesti saman tarjoaminen kaikille ei riitä, vaan tarvitaan toimia aktiiviseen mukaanottoon. Inklusiivisuus on yhdenvertaisuutta tukevia toimia ja moninaisuutta tukevaa kulttuuria, tarkoituksena ottaa ihmisiä mukaan heidän omista lähtökohdistaan (demos_helsinki_digitaalinen_inklusiivisuus_web.pdf – demoshelsinki.fi). Maailmanvaihto pyrkii inklusiiviseen toimintakulttuuriin, jossa jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

Suunnitelmasta tiedottaminen ja suunnitelman säilyttäminen

Yhdenvertaisuussuunnitelma sisältöineen esitellään kaikille hallituksen ja toimistotiimin jäsenille perehdytyksen yhteydessä. Sen sisällöt ja edellytykset liitetään myös toimintaamme osallistuville vapaaehtoisille, vapaaehtoistyöpaikoille, isäntäperheille ja muille aktiiveille tarkoitettuihin esittelymateriaaleihin. Suunnitelma julkaistaan Maailmanvaihdon kotisivuilla ja siitä tiedotetaan järjestön jäsenlehdessä sekä sosiaalisen median kanavissa.

Lue myös

Voices of Volunteers – näkökulmia kansainväliseen vapaaehtoistyöhön (Itävalta)

Tervetuloa seuraamaan blogia nimeltä Voices of Volunteers! Se tarkastelee kansainvälistä...

MaailmanVaihtoa 1/2020: Yhdenvertaisuutta vapaaehtoistyöhön!

Tässä lehdessä: 4 Pääkirjoitus / Editorial 6 Kutsu kevätkokoukseen 7...

Turvallisemman tilan periaatteet Maailmanvaihdon toiminnassa

Maailmanvaihto ry on kulttuurien välisiä oppimiskokemuksia kansainvälisen vapaaehtoistyön keinoin tarjoava...

Perheenjäsen toiselta puolelta maailmaa

Tiina Arasola tutustuttaa meidät isäntäperhe-elämään.

Hei Tiina! Miten päädyitte perheesi kanssa isäntäperheeksi taiwanilaiselle nuorelle?

Olemme kolmen hengen perhe Kotkasta. Innoituksemme isäntäperheeksi alkoi tyttäremme huomattua Maailmanvaihdon ilmoituksen kesällä 2017. Marraskuussa meitä kysyttiin taiwanilaisen nuoren naisen perheeksi.
Suostuimme, ja alkoi mahaa korventava odotus. Tammikuun loppupuolella perheeseemme tuli Tsu-Yu Lin, Tsuju. Olimme jo olleet kirjeenvaihdossa ja huomanneet kaikki pitävämme Rillit huurussa -sarjasta.

Miten elämä isäntäperheenä sujui?

Tsuju kotiutui nopeasti ja ystävystyi poikamme kanssa. He tekivät retkiä Helsinkiin tapaamaan muita Maailmanvaihdon vapaaehtoisia. Vapaa-ajalla he pelasivat ja viettivät aikaa koiran kanssa. Tsuju myös teki muutamia matkoja Eurooppaan itsekseen. Normaaliin arkeen Tsuju osallistui yhtenä perheenjäsenistä. Hän pesi pyykkiä, teki ruokaa ja tiskasi. Tutustuimme vuoden aikana taiwanilaiseen ruokaan ja kulttuuriin. Poikamme opetteli hänen innoittamanaan ruoanlaittoa ja etenkin kasvisten käyttöä ruuissa. Tsuju kertoili pitkin vuotta taiwanilaisista juhlista ja tavoista, joita niihin liittyi. Hän oli myös täällä mukanamme juhlissa ja muissa tapahtumissa. Tsuju kävi Suomessa ensimmäistä kertaa baarissa, jossa hän teki hauskoja huomioita metallibändiä kuuntelevasta yleisöstä. Kuulemma nyökyttelevät päätä 15 astetta.

”Suosittelen kovasti isäntäperheeksi ryhtymistä. Siihen ei tarvita erikoistaitoja tai komeaa asuntoa. Tavallinen arki oli antoisinta, juhlahetken sai vaikka suklaapipareista.”

Terveisesi isäntäperhetoiminnasta kiinnostuneille

Vuosi kului aivan liian nopeasti. Suosittelen kovasti isäntäperheeksi ryhtymistä. Siihen ei tarvita erikoistaitoja tai komeaa asuntoa. Tavallinen arki oli antoisinta, juhlahetken sai vaikka suklaapipareista.

Teksti: Kaisa Rahko
Kuva: Tiina Arasolan albumista

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 1/2019 -lehdessä. Lisää isäntäperheiden kokemuksia löydät täältä.

Maailmanvaihdon kautta Suomeen saapuu vuosittain vapaaehtoistyöhön 6–12 kuukaudeksi kolmisenkymmentä nuorta eri puolilta maailmaa. Isäntäperheet tarjoavat nuorille vapaaehtoisille ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua elämään paikallisessa kodissa. Kotiovensa vapaaehtoiselle avaavat perheet saavat uuden ystävän ja mahdollisuuden nähdä oman asuinympäristönsä uusin silmin. Lue lisää ja hae isäntäperheeksi!

Lue myös

MaailmanVaihtoa 2/2025: Ympäristö ja kansainvälinen vapaaehtoistyö

Lue lehden pdf-versio. Lehdessä: Pääkirjoitus / Editorial 4 Kutsu syyskokoukseen...

MaailmanVaihtoa 2/2023: kansainvälisen vapaaehtoistyön dekolonisaatio

Lue lehden pdf-versio Tässä lehdessä 4 Pääkirjoitus / Editorial 6...

MaailmanVaihtoa 1/2023: kieli ja kommunikaatio

 Tässä lehdessä Lue lehden pdf-versio. 4 Pääkirjoitus / Editorial...

Vuosi Japanin jälkeen

Outi Sulopuisto työskenteli ICYE-vapaaehtoisena Japanissa puoli vuotta kaudella 2012–13. Millaisia muistoja Japanista jäi? Entä miten vapaaehtoiskokemus näkyy hänen elämässään nykyisin?

Lähtö Japaniin merkitsi minulle montaa asiaa: Oli hienoa päästä matkaan etenkin siksi, että harrastan aikidoa ja halusin oppia Japanin kielestä ja kulttuurista. Lähtö antoi myös lisäaikaa ennen vakituisesti työelämässä aloittamista ja oli keino pakottaa itseni epämukavuusalueelle. ”Oppia, oppia, oppia. Sehän tässä on tavoitteena”, kirjoitin ennen lähtöä muistutukseksi itselleni.

Lähtiessäni luulin osaavani kieltä auttavasti, mutta heti ensimmäisellä viikolla itkin turhautuneena japanin oppitunneilla. Puolen vuoden aikana opin kieltä kuitenkin niin paljon, että vapaaehtoistyöjaksoni lopulla pystyin juttelemaan paikallisjunassa tuntemattoman sedän kanssa. Tekstikirjakin tuntui helpolta.

”Haluaisin kertoa isäntäperheilleni ja työpaikoilleni, mitä minulle kuuluu ja eritoten kiittää heitä siitä, että he ottivat minut elämäänsä.”

Kun nyt katson japanin kielen muistiinpanojani, muistan niistä vain murtoosan. Kielitaidon rapistumisen myötä yhteyden pitäminen ihmisiin moniin ihmisiin on jäänyt, sillä käsillä huitominen ei kirjoittamiseen välity. Mykkyyteni harmittaa ja hävettää minua. Haluaisin kertoa isäntäperheilleni ja työpaikoilleni, mitä minulle kuuluu ja eritoten kiittää heitä siitä, että he ottivat minut elämäänsä.

Kun asuin isäntäperheessä Hiroshimassa minua ärsytti se, että minut vedettiin mukaan perheen uskonnolliseen elämään. En aluksi osannut tai tohtinut sanoa ei, enkä onnistunut siinä myöhemminkään. Uskonnollisissa seremonioissa, joista en ymmärtänyt juuri mitään, minut ohjattiin istumaan eturiviin ja laitettiin laulamaan mukana. Nykyisin mieleni täyttää kuitenkin kiitollisuus kaikkia kohtaan. Hyviä hetkiä, niin arkisia kuin juhlallisiakin, oli paljon, ja Japanissa pitämäni blogi auttaa muistamisessa!

Palasin Eurooppaan maaliskuussa 2013. Vietin Suomessa kaksi viikkoa ja lähdin sitten Itävaltaan, jossa asun delleen. Japanin kokemusten käsitteleminen sulautui siis heti seuraavaan sopeutumisprosessiin. Nousevan auringon maassa sain kokea aavistuksen siitä, millaista on olla täysin vieraassa ympäristössä lähes kielitaidottomana. Sellaisessa tilanteessa jokainen pieni hymy ja ystävällinen sana tuntuivat hyvältä. Olen nyt täällä Itävallassa itse ollut parhaani mukaan se hymy ja ”Mitä kuuluu?” -kysyjä. Omasta kuoresta täytyy kerta toisensa jälkeen tulla ulos, jos haluaa luoda kontakteja ihmisiin. On tärkeää olla ja tehdä yhdessä toisten kanssa, vaikka olisikin helpompaa jäädä omiin oloihin.

Tärkein asia, jonka epämukavuusalueelle joutuminen minulle opetti, oli olla pelkäämättä virheitä ja luottaa itseensä. Siitä on ollut täällä paljon hyötyä, sillä esimerkiksi kieltä puhuessa on ensisijaista tulla ymmärretyksi. On myös asennoiduttava siten, ettei luovuta heti, kun alkaa epäilyttää ja turhauttaa. Itseluottamuksen kanssa on edelleen päivittäin niin ja näin, mutta ilman puolta vapaaehtoistyövuotta Japanissa tuskin olisin vakituisessa työsuhteessa vieraassa maassa.

Teksti ja kuva: Outi Sulopuisto

Englannin opetusta ja isäntäperhe-elämää

Outi teki Japanissa vapaaehtoistyötä Hiroshimassa ja Suwassa. Ensimmäisessä hän lähinnä täytti lounaslaatikoita sosiaalisessa yrityksessä nimeltä Yomogi no Atelier ja jälkimmäisessä opetti englantia free schoolissa eli ns. vaihtoehtoisessa koulussa. Niin Hiroshimassa kuin Suwassa hän asui isäntäperheessä. Outi kirjoitti vapaaehtoistyöjaksonsa aikana kuulumisia Japanista blogiinsa, joka sijaitsee osoitteessa tapiirin.wordpress.com

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2014 -lehdessä. MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti, jossa julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa kantaa. 

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...

Terveisiä maailmalta: Suomesta Puolaan ja Hondurasista Suomeen

Millaisia polkuja pitkin Maailmanvaihdon juhlavuoden vapaaehtoiset päätyivät maailmalle? Rodrigo Murillo ja Venla Ristolainen kertovat tiestään kansainväliseen vapaaehtoistyöhön.

Rodrigo: From Honduras to Finland

I went because…
I have always wanted to travel by myself, and in international volunteering I saw the opportunity of doing that and while helping others as much as I can.

To Finland!
I decided to volunteer in Finland because it was one of the only countries that accepted under 18-year-old youth, and among all the countries that interested me, I thought Finland was the most interesting.

Varying tasks with children
I work at an English speaking kindergarten. It is hard to say what my main tasks are but among everything it is maybe cleaning and helping the teachers as much as I can. Since I don’t speak Finnish very much, kids have to speak English to me, so they learn more.

”Seek discomfort and then you’ll find happiness.”

My greetings to those thinking of  volunteering abroad
If you are interested in going abroad and doing a volunteering project, I totally recommend an experience like this, it has been very joyful and meaningful. It’s the kind of experience you’ll never forget and learn tons from! Seek discomfort and then you’ll find happiness.

Rodrigo tells about applying to the ICYE programme: The volunteering process was kind of long for me because I went really early to ask if there was still any vacancies. It was kind of funny because I was really eager to participate but it wasn’t even “applying season” yet. But at the end the applying process was super easy and everything went as planned!

Venla: Suomesta Puolaan

Lähdin, koska…
Olin jo pitkään haaveillut lähteväni ulkomaille vähän pidemmäksi aikaa. Lukioaikana mielessäni pyörivät eri vaihtoehdot, ja olin varma, että jonnekin lähden, koska en tiennyt mitä haluaisin opiskella. Lukion lähestyessä loppuaan löysin netistä tietoa Eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta (nykyisin Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoispalvelu) ja innostuin heti. Se oli just mun juttu!

Puolaan!
Minulle hakuvaiheessa kohdemaalla ei ollut väliä. Lähetin siis hakemuksia useampaan maahan ja Puolasta sattui tulemaan vastaus ensimmäisenä. Sinne pääsin ja sinne menin. Ennen sinne lähtöä en tiennyt Puolasta oikeastaan mitään, joten oli todella mielenkiintoista tutustua uuteen maahan ja kulttuuriin lähietäisyydeltä.

Vapaaehtoistyötä päiväkodissa
Projektin ideana ei ollut avun tarve vaan lähinnä kulttuurien tuoda välistä ymmärrystä ja monikulttuurisuutta päiväkodin arkeen. Olin apuna lasten päivän toimissa ja opettajien tehtävissä. Esittelimme myös muiden vapaaehtoisten kanssa omaa maatamme lapsille ja järjestimme heille muun muassa olympialaiset.

”Suosittelen tätä kokemusta täydellä sydämellä jokaiselle, joka haluaa kokea uutta ja on kiinnostunut lähtemään ulkomaille.”

Terveiseni vapaaehtoistyötä ulkomailla harkitseville
Suosittelen tätä kokemusta täydellä sydämellä jokaiselle, joka haluaa kokea uutta ja on kiinnostunut lähtemään ulkomaille. Vapaaehtoistyöhön lähteminen Eurooppalaisen vapaaehtoistyöpalvelun kautta on hyvä mahdollisuus, ja jokainen voi löytää itseään kiinnostavan projektin. Projektini koordinaattori sanoi alkuvaiheessa, että kun vapaaehtoistyöjakson lopussa katsotte peiliin, sieltä ei enää katso sama ihminen. Hän oli täysin oikeassa. Opin tuntemaan itseni paremmin ja sain uusia näkökulmia elämään. Jos yhtään heräsi mielenkiinto, ota hakemus esille ja paina ”Lähetä”-nappia! Saat varmasti elämän muuttavan kokemuksen.

Venla (oikeanpuolimmaisessa kuvassa vasemmalla) kertoo hakuprosessistaan Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun: ”Kirjoittelin hakemuksia useampiin paikkoihin, ja tarvitsin lähettävän järjestön suosituksen hakuvaiheessa. Etsin lähimpänä olevaa järjestöä, joka sattui olemaan Maailmanvaihto. Soitin heille, ja kun suositus järjestyi, haku sujui erittäin hyvin.” Kuvassa myös vapaaehtoistyökaverit.

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2018 -lehdessä. MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti, jossa julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia.

Lue myös

Ihanaa yhteishenkeä ja oppimista arjessa päiväkeskuksessa Pohjois-Italiassa

Olin vapaaehtoistyössä kuusi kuukautta vuosina 2003–2004 Pohjois-Italiassa Alto Adigen maakunnassa....

Iloa, lämpöä, luovuutta ja hyvinvointia perheille Tšekissä

Ahoj! Vietin viisi kuukautta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisena Tsekissä, Kroměřížin kaupungissa...

Vapaaehtoisena Wieniläisessä päiväkodissa

Täällä kirjoittelee Sonja, 21-vuotias entinen Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoinen ja nykyinen...

ICYE – enemmän kuin kirjainyhdistelmä

Kuuden vuosikymmenen aikana Maailmanvaihdon matkassa on kulkenut lukuisia nuoria ihmisiä, joille vaihtovuosi on ollut hyvinkin merkittävä kokemus. ICYE-vapaaehtoisena Sveitsissä 1970-luvulla Kaarina Kaunisaho huomasi, että ihmisten arki- ja perhe-elämä on yllättävän samanlaista eri maissa.

Olen Kaarina Kaunisaho, ICYE-vapaaehtoinen vuosimallia 1976–77. Lähdin vaihtoon lähinnä siksi, että halusin miettiä vaihtovuoden aikana, mikä minusta voisi tulla isona. Olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja siksi jo liian vanha koululaisvaihtoon. Jostain luin ICYE:stä ja otin järjestöstä selvää tarkemmin. Ajatus työskentelystä vaihtovuoden aikana tuntui sopivalta. Muistaakseni toiveeni oli päästä Itävaltaan, mutta päädyinkin Sveitsiin, Winterthuriin, tuolloin noin 80 000 asukkaan kaupunkiin noin kaksikymmentä kilometriä Zürichistä koilliseen. Asuin perheessä, jolla oli talo keskellä vanhaa kaupunkia.

Työntäyteinen vuosi

Vaihtovuoden alussa varmaankin jokainen kamppailee kielivaikeuksien kanssa. Olin opiskellut saksaa lukiossa, mutta koulusaksalla ei pitkälle pötkitty, sillä minun piti oppia ymmärtämään sveitsinsaksaa.
Lukioaikanani opinnoissa keskityttiin kielioppiin ja virheitä paheksuttiin. Jos ei ollut varma, oli parasta jättää viittaamatta. Sveitsissä mietin ensin päässäni virkkeen ja sanajärjestyksen ja kun olin varmistunut virkkeen oikeellisuudesta, oli tilanne jo ohi. Pikkuhiljaa kielitaitoni kuitenkin sujuvoitui, joskin muiden alueiden murteet toivat haastetta myöhemminkin.

Olin vuoden aikana töissä kurssikes-kuksessa, jossa järjestettiin esimerkiksi kirkon työntekijöille seminaareja. Työ oli siivoamista, keittiötöitä ja ruokasalissa tarjoilua. Ruumiillinen työ väsytti sopi-vasti, ja työtoverit olivat kärsivällisiä neuvomaan ja puhuivat selkeästi.

Mielenkiintoisia olivat myös ICYE:n järjestämät valmennusleirit ja isäntäperheeni järjestämä lyhytaikainen pesti viininkorjuussa. Työ oli viinitilalla oli raskasta, mutta yhteishenki mukava; useimmat meistä jaksoivat lauleskella ja jutella työn lomassa. Oma aktiivisuus vaikutti kovasti siihen, millaisia kokemuksia vuoden aikana sai.

Oman taustan tunteminen lähtökohtana uuden oppimiselle

Vaihtovuoteni alussa opin, ettei riitä, että on kiinnostunut kohdemaastaan vaan myös oman maan tuntemukseen täytyy palata. Kertailinkin Suomen historiaa, kulttuuria ja maantietoa.

Isäntäperheeni isä oli todella kiinnostunut historiasta ja tiesi paljon myös Suomen historiasta. Hän kyseli paljon Suomesta ja suomen kielestä. Minua olisi hävettänyt, jos hän olisi saanut minut kiinni tietämättömyydestä tai epätarkoista tiedoista. On totta, että tuntemalla juurensa ja kotimaansa historiaa voi vertailla muiden maiden elämää kotimaahansa. Vasta sitten voi muodostaa mielipiteitä ja perustella ne.

“Vaelluksella, perheen äidin ja pojan, nykyisen mieheni kanssa”

Vuoden aikana kiinnostuin politiikasta, mihin vaikutti esimerkiksi se, että
isäntäperheessäni politiikasta keskusteltiin ahkerasti esimerkiksi ruokapöydässä. Seuraan yhä sekä Suomen että Sveitsin politiikkaa ja äänestän molempien maiden politiikassa.

Kasvua ja uusia tuulia

Vaihtovuoteni vaikutti elämääni käänteentekevästi. Palasin Suomeen, mutta parin vuoden päästä löysin itseni taas Winterthurista – ja yllätys, yllätys: asun samassa talossa kuin vaihtovuotenani. Menin perheen pojan kanssa naimisiin, ja saimme neljä tytärtä. Tyttäremme on neljättä polvea, joka on asunut vanhan talon mata-lissa huoneissa.

Kahden maan ja kahden kielen kansalaisena eläminen on minulle etuoikeus. Samoin on ollut opettavaista tutustua eri maista ja kulttuureista tuleviin ihmisiin.

Olen saanut elinikäisiä kontakteja. Ihmisten arki- ja perhe-elämä on yllättävän samanlaista maasta riippumatta. Elämässäni ICYE:n positiivinen vaikutus ulottuu useampaan ihmiseen, ei vain itseeni. Maailmanvaihdon 60-
vuotisjuhlassa oli aivan varmasti paljon muitakin, jotka elämästään kertoessaan mainitsevat kirjainyhdistelman ICYE. Se pitää usein avata ulkopuolisille, mutta meille icyeläisille se merkitsee kasvamista ihmisenä.

Ylin kuva: Kaarina Kaunisaho retkellä vuorilla Sveitsissä 1970-luvulla

Teksti: Kaarina Kaunisaho
Kuvat: Kaarina Kaunisahon albumista

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2018 -lehdessä. MaailmanVaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti, jossa julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa kantaa. 

Lue myös

MaailmanVaihtoa 2/2025: Ympäristö ja kansainvälinen vapaaehtoistyö

Lue lehden pdf-versio. Lehdessä: Pääkirjoitus / Editorial 4 Kutsu syyskokoukseen...

Saaran tarina: Kilpikonnien kanssa Costa Ricassa

Havahdun herätyskellon kimeään ääneen, joka viiltää ilman kahtia ja katkaisee...

Kaarinasta La Paziin – futistreenien ohjaamista vapaaehtoistyössä Boliviassa

Mitä kuuluu Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöntekijöille? Katariina Väre matkasi ICYE-vapaaehtoiseksi Kaarinasta Suomesta...

Valmennuksista viisautta, verkostoja ja vastuullisuutta

Läpi vuosikymmenten Maailmanvaihto on pyrkinyt tarjoamaan osallistujilleen antoisan ja monipuolisen vapaaehtoistyökokemuksen sekä enenevissä määrin edistämään myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Pitkäkestoiseen oleskeluun vieraassa kulttuurissa on hyvä valmistautua niin oman hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisen ymmärryksen tukemiseksi. Valmennuksista osallistujat saavat paitsi hyödyllisiä tietoja ja taitoja, myös vertaistukea ja mielenkiintoisia kohtaamisia.

Valmentautuminen on tärkeää vapaaehtoisen oman hyvinvoinnin kannalta

Vieraassa kulttuurissa asumiseen ja työskentelyyn liittyy monenlaisia haasteita, joita osallistujan on hyvä osata ennakoida. Vapaaehtoisen on myös hyvä osata olla itselleen armollinen. Valmennus on tärkeä Maailmanvaihdon arvojen edistämisessä. Siinä pyritään käynnistämään ja monipuolistamaan pohdintaa kulttuurien välisen oppimisen kysymyksistä sekä eettisestä vapaaehtoistyöstä.

Monipuolista valmennusta

ICYE-ohjelmaan kuuluu nelipäiväinen lähtövalmennus yhdessä Suomessa olevien ulkomaalaisten vapaaehtoisten kanssa, vähintään yksi valmennus kohdemaassa sekä kotiinpaluuvalmennus vapaaehtoistyöjakson päättymisen jälkeen. Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyöpalvelun osalta Maailmanvaihto valmentaa osallistujat yksilöllisesti.

Painopisteinä Maailmanvaihdon valmennuksissa ovat valmistautuminen vapaaehtoistyöntekijän rooliin ja vieraassa kulttuurissa elämiseen liittyviin haasteisiin. Viime vuosina kulttuurien välisen oppimisprosessin syventäminen ja monipuolistaminen sekä vapaaehtoistyön eettisyyteen liittyvät kysymykset ovat myös olleet tärkeässä roolissa. Valmennuksen perustietopaketti muun muassa vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä terveydestä ja turvallisuudesta kuuluu myös ohjelmaan.

Jokaiselle osallistujalle pyritään tarjoamaan myös kohdemaakohtaista valmennusta joko valmennuskoulutuksessa tai erillisissä tapaamisissa ohjelmaan aiemmin osallistuneiden kanssa. Nykyisin vaihto-ohjelman osallistujista suurin osa lähtee globaaliin etelään, mikä näkyy valmennusten sisällöissä.

Valmennuksen kehittämisessä mukana monipuolista osaamista

Maailmanvaihto on ollut onnekas saadessaan vuosien varrella valmennuksen kehitystyöhön mukaan monia ammattilaisia ja osaavia vapaaehtoisia kuten draamapedagogin, trooppisten tautien asiantuntijalääkärin sekä kulttuurien välisen oppimisen asiantuntijoita. Heidän asiatuntemuksensa näkyy valmennuksen laadussa. Viime vuonna hallituksen tiimi, joka vastaa kotimaisista vapaaehtoisista, työsti valmennuksen laatuprosessin, jonka avulla valmennusten laatua voidaan seurata ja kehittää.

Valmennuksia on kehitetty yhteistyössä niin aiempien vapaaehtoisten ja ICYEn kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa eri koulutuksissa kuin myös suomalaisten kansainvälisten vapaaehtoistyöjärjestöjen perustamassa Kansainvälisen vapaaehtoistyön verkostossa (KaVa-verkosto). Aiempien vuosien osallistujilta saatu palaute on hyödynnetty kehittämistyössä.

Maailmanvaihto kannustaa aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen

Maailmanvaihto pyrkii siihen, että vapaaehtoistyöntekijät ovat tietoisia omista kulttuurisista silmälaseistaan, joiden läpi he katsovat maailmaa ja siitä, millaiset asiat vaikuttavat silmälasien vahvuuteen. Tavoitteena on myös, että valmennuksessa osallistujat saavat uusia näkökulmia niin eettisen vapaaehtoistyön kysymyksistä kuin eväitä eriarvoisuuden ja haavoittuvassa asemassa olevan kohtaamiseen. Jos valmennus synnyttää kipinän toimia tulevaisuudessa globaalin vastuun tai kulttuurien välisen oppimisen edistämiseksi, on onnistuttu ottamaan tärkeitä askeleita Maailmanvaihdon arvojen toteutumisen suuntaan.

Koulutuksesta tietoja ja taitoja muun muassa työelämään

Vapaaehtoistyöohjelmiin osallistuvien valmennusten lisäksi Maailmanvaihto järjestää kotimaassa myös muita koulutuksia, jotka on tarkoitettu järjestön aktiiveille ja kaikille toiminnasta kiinnostuneille. Niissä opetellaan tietoja ja taitoja, joista on hyötyä esimerkiksi opiskelussa ja työelämässä. Koulutusten vetäjiksi vetäjiksi kutsutaan kunkin alan asiantuntija, ja aiheina ovat viime vuosina olleet muun muassa erottuvan ansioluettelon tekeminen ja viestintätaitojen kehittäminen. Lisäksi syksyisin järjestetään kouluvierailukoulutus, jonka jälkeen on mahdollista tehdä kouluvierailuja oppilaitoksiin ja näin osallistua globaalikasvatuksen edistämiseen kotimaassa.

Juttua varten on haastateltu Maailmanvaihdon pääsihteeri Anni Koskelaa.

Teksti: Kaisa Rahko, kuva: Emma Niemi

Valmennusleiritunnelmia

Haastattelimme toukokuun 2018 valmennusleirille osallistuneita suomalaisia vapaa-ehtoisia heidän tunnelmistaan valmennuksen jälkeen.

1. Kuka olet ja minne olet lähdössä vapaaehtoistyöhön?
2. Mikä lähtövalmennusleirillä oli antoisinta?

Katja

  1. 1Olen Katja ja lähdössä Etelä-Koreaan. Tulen työskentelemään lasten kanssa.
  2. Antoisinta leirillä oli tutustua kaikkiin muihin lähtijöihin. Myös kaikki saatu valmennus ja tieto ovat hyödyllisiä. Oli mukava pelata yhdessä ulkomaalaisten vapaaehtoisten kanssa.

Tiia

  1. Olen Tiia ja lähdössä Meksikoon. Todennäköisesti tulen työskentelemään sosiaalialalla.
  2. Oli hyödyllistä jutella Suomessa tällä hetkellä olevien meksikolaisten vapaaehtoisten kanssa. Muiden lähtijöiden näkeminen ja vertaistuki yleensä olivat myös antoisia.

Niina

  1. Olen Niina ja tuore sosionomi. Olen lähdössä Vietnamiin kuudeksi kuukaudeksi kouluun nimeltä Special School for Autistic Children. Työskentelen kesällä kehitysvammaisten asumisyksikössä, jossa on myös autisteja. Odotan, että pääsen kohtaamaan paikallisia autismin kirjon kanssa eläviä ihmisiä, käyttämään kieliä sekä tutustumaan paikallisen koulun käytänteisiin ja arkeen.
  2. Huomasin valmennusleirillä, miten erilaisia kaikki vapaaehtoistyöhön lähtevät ovat. Tajusin myös, että aina voi lähteä vapaaehtoistöihin, eikä koskaan ole myöhäistä. Kävin leirillä uimassa ensimmäistä kertaa tänä kesänä.

Liisi

  1. Olen Liisi ja olen lähdössä Taiwaniin. Todennäköisesti työskentelen koulussa tai muussa sosiaalialan paikassa, sillä niitä on Taiwanissa paljon.
  2. Antoisinta oli tutustua ihmisiin ja kuulla muiden ajatuksia. Myös saatu informaatio on tosi hyödyllistä.

Teksti ja kuva: Emma Niemi

 

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2018 -lehdessä.

International Cultural Youth Exchange -ohjelmassa (ICYE) työskennellään vapaaehtoisena 6 tai 12 kuukautta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Oseaniassa. ICYE-vapaaehtoisena näet maailmaa ja pääset rakentamaan kulttuurien välistä ymmärrystä ruohojuuritasolla. Tutustu ja hae mukaan!

Lue lisää vapaaehtoisten kokemuksia:

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...

Ensifiiliksiä ja salsaa

Linnea Lahti pakkasi elokuussa laukkunsa ja suuntasi Costa Rican lämpöön puoleksi vuodeksi vapaaehtoistöihin kierrätysprojekti Montes de Ocaan maan pääkaupunki San Joséen. Lue alta miten Linnean vapaaehtoiskausi on lähtenyt käyntiin!

Hei Linnea! Ensimmäinen kuukausi Costa Ricassa on nyt takana. Millaiset alun fiilikset ovat olleet?

Fiilikset ovat vaihdelleet aika laidasta laitaan, mutta juuri nyt fiilis on tosi hyvä! Toki välillä kulttuurieroista johtuva stressi tai ahdistus kielimuurista iskee, mutta arjen alkaessa rullata yleinen fiiliskin alkaa tasoittumaan.

Miksi päätit lähteä maailmalle?

Tiesin, että haluan lähteä jossain vaiheessa ulkomaille pidemmäksi aikaa. Lukion jälkeen ajoitus tuntui luontevalta, sillä en ollut vielä aivan varma mitä haluaisin tulevaisuudessa opiskella. Tutkittuani eri mahdollisuuksia ja Maailmanvaihdon verkkosivuja ja innostukseni heräsi. Kun koulullamme vielä kävi Maailmanvaihdon esittelijä, päätökseni lähteä vapaaehtoistöihin varmistui.

Millainen valmennusprosessi on mielestäsi ollut?

Valmennus on ollut mielestäni tosi kattava ja hyödyllinen. Erityisesti oli avartavaa päästä keskustelemaan avoimesti muiden tulevien vapaaehtoisten kanssa omista tuntemuksista, odotuksista ja peloista. Alumnien tuki ja kokemuksien jakaminen lievittivät lähtöstressiä. Suomen lisäksi Costa Rican päässä valmennus on ollut huikeaa. Lähes kolmen viikon mittainen alkuvalmennus antoi valmiuksia niin kielen kuin kulttuuriin sopeutumisen suhteen. Siinä lomassa ehdimme myös retkeillä ja tanssia jopa salsaa! Alusta asti välittyi tunne, että henkilökunta aidosti toivoo meidän sopeutuvan uuteen mahdollisimman hyvin.

Millainen päivä sinulla on tänään ollut?

Tänään on ollut ihan tavallinen päivä. Aamulla herätyskello soi 5.30, ja 6.30 istuin bussissa matkalla töihin. Aamuruuhkassa bussissa saatiin körötellä 1,5 tuntia. Kello 8–16 olin töissä. Työpäivääni sisältyivät tyypilliset lasten kanssa leikkimiset, ulkoilut, ruokailut, päiväunet ja vaipanvaihdot sekä toki englannin opettaminen näiden sivussa. Töiden jälkeen kävin kuntosalilla, minkä jälkeen palasin kotiin isäntäperheeni luo illalliselle. Tavallinen hyvä päivä siis!

Mitä odotat loppujaksoltasi?

Odotan eniten sitä, että kielitaitoni kehittyy ja voisin kehittää enemmän uusia aktiviteetteja lapsille työpaikallani. Odotan myös matkustelua Costa Rican sisällä. Loppuvuodesta olemme lähdössä esimerkiksi valassafarille! Mutta ennen kaikkea odotan sitä, että Costa Rica alkaa tuntua kodilta ja elämä arjelta. Nyt vielä matka tuntuu ylipitkältä lomalta.

Haastattelu: Anna Lemström
Kuva: Linnea Lahden albumi

Juttu on ilmestynyt MaailmanVaihtoa 2/2018 -lehdessä.

Lue myös

Merkityksellisiä kohtaamisia ja ystävyyksiä elämään – vapaaehtoisena Japanissa

Olen Juhani ja matkani Maailmanvaihdossa alkoi yli kymmenen vuotta sitten....

Touhukkaita päiviä ja arkista iloa lasten parissa – oppimisen aikaa Uudessa-Seelannissa

Lukiossa opiskellessani päätin, että vietän välivuoden ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Halusin...

Luentosaleista tekoihin – vapaaehtoiseksi opintojen aikana naisten oikeuksien pariin Boliviaan

Vietin vuoden Boliviassa Sucren kaupungissa koronapandemian aikaan 2021–2022. Minua ei...